Apua! Huomenna on Wanhat, ei, en ite tanssi siellä, mutta pojkvän tanssii (jonkun muijan kanssa, jota en ole edes tavannut ja hirveät mustasukkaisuuskohtaukset...) ja niin tanssii about 30 muutakin peruskouluajan tuttua, joita en ole nähnyt kevään 2006 jälkeen! Jännittää, ahdistaa, pelottaa & silti on ihana nähdä ne kaikki.
Tapasin bussissa jo erään tytön, 9 vuotta oltiin samalla luokalla, sen jälkeen ei oo oikein nähtykään. on ollut tosi ikävä niitä kaikkia.
Elämä on kuin suklaaboksi. Joskus se on täynnä kuolleita rottia.
Penkkarina olo oli kivaa :] Mksut tykkäs ja olivat ihan innoissaan kun mentiin käymäs ja heittelemäs karkkia ^^ Potkijaisetkin menivät hyvin, lauloin jopa karaokessa kavereiden kanssa sekä limbosin sun muuta hassua tuli tehtyä.
Hänen jalkansa kulkevat kuolemaan, alas tuonelaan vievät hänen askeleensa.
Voitin ekan kerran RAY:n pokeriturnauksen ja nettosin jokusen kympin.

Tuuria oli, myönnetään mutta aiemmin sitä huonoa tuuria on ollut ihan riittävästi joten ihan hyvä että välillä näinkin päin. Kyseessä oli siis 8:n pelaajan yhden pöydän liveturnaus jossa kaikki laittavat pottiiin 20 euroa.
Brother, my cup is empty,
And I havent got a penny,
For to buy no more whiskey,
I have to go home.