Raudat, aah raudat. Ei niitä kyllä aikuisena takaisin pahemmin laiteta, jos siis ne rautahampaat on kerran oikaistu kunnolla. Ei ne ainakaan itsestään vinoon mene, ja on se aika kumma jos viisaudenhampaat työntävät koko suun vinoon, nehän muutenkin yleensä sattuvat niin paljon puhjetessaan, että yleensä siinä vaiheessa kipitetään suoraan sinne lääkärille. Toisaalta toisilla ne eivät ikinä edes puhkea, toisilla ne puhkeavat puoliksi, toisin sanoen puhkeavat mutta kuitenkin jäävät oikeastaan piiloon (allekirjoittaneen suuvärkissä on käynyt näin). Monesti ne myös ovat valmiiksi hajalla, siis *******, rei-illä ja muutenkin ***********.
Itse juoduin lapsuudessa pitämään 4 vuotta kahdenlaisia rautoja. Nykyään kymmenen vuotta myöhemmin hampaani ovat suorat, eikä se rautojen pitäminen sattunut pätkääkään. Toisaalta edelleen suussani on todella pieni tukilanka hampaiden takana, semmoinen huomaamaton ienrajassa (kulmahampaiden kohdalla). Se on siellä niin kauan kuin pysyy, sitten kun se lähtee irti, ei sitä enää takaisin laiteta. Käsittääkseni sillä on vain yksinkertainen tukemistehtävä: pitää hampaat suorana luuston muuttuessa. Oikeastaan se ei ole edes hammasrauta, vain lanka joka tukee.
Toisaalta se on kyllä pysynyt suussani jo kymmenen vuotta, toisaalta hammaslääkäri maksaa joten en sitä käy poistattamassa kun ei sitä näekkään. Onhan se kuitenkin kiva muinaisjäännös menneisyydestä

Pilviharso
loisti puolikkaan kuun
sirppien ympärillä
sinertävänä, kuun merien
vahvasti näkyessä.