Gootti.net

Hohto. Eiköhän kaikki kuitenkin sen tiedä, sellainen kauhuelokuvien klassikko se on. Oli aika hyvä, vaikkakin repeilin välillä Jack Nicholssonin ilmeille ....

Katottiin miehen kanssa joku "The Nun" kauhuraina... Ja oli kyllä niin huonosti tehty elokuva että onneksi vain vuokrasin sen...Oisin muuten hypänny tosta partsilta alas jos olisin moiseen rahojani koskaan enempää pistänyt Ensinnäkin juoni oli niin sekava että en pysynyt perässä hetkeäkään, ja toisekseen sitä pahista ei pidä missään nimessä näyttää kokonaan heti...pöh.

Blade Trinity [UNCUT]
Paskaa näyttelyä, paskaa dialogia, paskoja efektejä, paska tarina, paska aihe, paskat näyttelijät ja muutenkin ihan täys paska.

the DaVinci Code [DaVinci Koodi] [UNCUT]
Ihan hillittömän upea verrattuna edelliseen Bladeen... Pidän kristillisestä mytologiasta ja salaseura-jutuista, joten tämä oli aika mielenkiintoinen. Voisi katsoa vaikka heti uudestaan.

STAR WARS MARATHON
Star Wars Episode I: Phantom Menace [Tähtien Sota Episodi I: Pimeä Uhka]
Herranjumala, tämäkin on pian jo 10 vuotta vanha! Vastahan se tuli! Vanha VHS natisee kyllä siihen malliiin että pitäisi joku blueray ostaa...

Jokaisella tarinalla on alkunsa, ja Star Warsilla harvinaisen hyvä. Vaikka Phantom Menacessa onkin paikoittain aika huonoa näyttelyä, on se silti ihan jumaattoman eeppinen aloituselokuva Star Warsin maailmalle. Qui-Gon Jin, Obi-Wan Kenobi ja pikkuruinen Anakin, Jar Jar Binks sekä klassikkorobotit R2-D2 ja C3PO tavataan ensimmäistä kertaa. Sydän tykyttää. Pod race kilpailu ja Naboon suuri taistelu gunganien ja droidien välillä... *O* Vaikea miettiä miten huono tämä elokuva on verrattuna muihin episodeihin, kun se on siltikin niin hyvä.
Ja soundtrack on rakkautta.

Star Wars Episode II: Attack of the Clones [Tähtien Sota Episodi II: Kloonien Hyökkäys]
Kaikkien aikojen huonoin Star Wars.
For real - ellei tämä oli osa universumin eeppisintä avaruusodysseiaa [fuck you Kubrick, kukaan ei oikeasti jaksa katsella puolta tuntia apinoita] en olisi varmaan ikinä katsonut tätä niin montaa kertaa kuin olen katsonut elämäni aikana. En laske enää...
George Lucas ei todellakaan ole paras romanttisen dialogin kirjoittaja, ja Hayden Christensen on liian Keanu Reeves tässä elokuvassa. Hyvin ärsyttävää ali/ylinäyttelyä kuten myös Natalie Portmanilla paikoitellen.
Episode II:ssa on muutenkin aivan liikaa turhaa erikoistehostepaskaa fillerinä.

Frontier(s)
Ranskalainen elokuva ystäväporukasta jotka ovat pakenemassa Amsterdamiin, kun kotimaassa Ranskassa äärioikeistopuolue on voittanut vaalit, mutta matkalla pysähtyvät pieneen motelliin jota johtaa n. 70-vuotinen natsi "lapsineen", ja kaveriporukan teurastus alkaa.

Leffa vaikutti ihan hyvältä katsettavalta, ja jos tykkää elokuvista kuin Saw ja Hostel, niin tämähän on ihan nautittava. Se ei kuitenkaan tarjoa mitään uutta gore-genrelle. Se yrittää olla raaempi versio Teksasin moottorisahamurhista, ja tuntuu siltä että ohjaaja yrittää sanoa "elokuvani on raaempi/ällöttävämpi/rohkeampi/verisempi kuin TM, minusta tulee siis tunnetumpi kuin Tobe Hooper ja jee jee olen niin bäädääs." Eihän se sitä kuitenkaan tee. Frontier(s) on raaka ja verinen, mutta kaikella muulla tapaa tylsä; täynnä paikoissaan turhaa dialogia, yli/aliammuttua näyttelyä, tai suoraansanoen tyhmiä ideoita. Meikkaus oli kyllä mahtavasti tehty, ja ohjaus ja erikoistehosteet olivat mainioita.

Marttyyrit

Ranskalainen..örr..[epämääräistä muminaa]-genren leffa, jossa..äh.
Katsokaa itse, mutta varautukaa järkyttymään. Verrattu SAWeihin ja Hosteleihin, mutta en itse yhdistäisi näihin elokuviin kovinkaan kevyesti. Leffan jälkeen jäi likainen, häiriintynyt ja vaivautunut olo.

Star Wars Episode III: Revenge of the Sith [Tähtien Sota: Episodi III - Sithin kosto]
Muistan vielä kun menin katomaan tämän elokuvateatteriin silloin 2005... Olin ihan kuset housussa ja paskan jäykkänä - saagan "viimeinen "osa! *O* LE GASP!
Paras elokuva kolmesta uudesta, vaikka nyt ihan peräkkäin katseltuna Phantom Menace pääsee aika lähelle. Hayden Christensen ei vieläkään osaa näytellä, mutta on parantanut kuitenkin edellisestä. Ewan McGregor voisi lukea vaikka kauppalappua brittiaksentillaan, kelpaa minulle.

Anakinin kääntyminen alkaa olla jo aika itsestäänselvää kuten myös kansleri Palpatinen todellinen henkilöllisyys, mutta onhan se silti shokki tajuta että Anakin on Darth Vader.
Kolmosepisodissa on hieman liikaa erikoistehostetykitystä, vaikka onhan se visuaalisesti upea [kamera-ajot ]... Mutta jotenkin menee maku.

Onneksi tämän elokuvan jälkeen päästään eroon Hayden Christensenistä ja Natalie Portmanista, ja saadaan oikeita näyttelijöitä mukaan [Harrison Ford, Carrie Fisher, Mark Hammil...].

Star Wars Episode IV: A New Hope [Tähtien Sota: Episodi IV - Uusi toivo]
Yksi sana: rakkaus. A New Hope on se toisiksi paras Star Wars, ja se on jo paljon. Ihan loistava tarina, hienoja kohtauksia ja hyvää näyttelyä. Leiassa on asennetta [Carrie Fisherin hahmo Blues Brothersissa tulee aika pakosta mieleen], toisinkuin äidissään.
Taas katsellessa mietti, että miten paljon vaivaa tähänkin on käytetty kun tyyliin mitään ei ole tehty tietokoneella. Luo vielä lisää hohtoa elokuvaan.

Lainaus: Dark Eyes

Marttyyrit

Hieno leffa, sitä kunnioitan tuossa että raakuus on hyvn tehty ja sitä näytetään kauan eikä vaan kohtaus pari, toi oikeesti oli sillee että eikö jo vois loppua, mutta ei mitää pahaa oloa saanu aikaa tai muuta ei tosiaan päin vastoin oikea elämä se on sairasta toi vaan elokuva.

Hieman Offia, mutta pakko kommentoida.

Lainaus: Sarutor

päin vastoin oikea elämä se on sairasta toi vaan elokuva

Niin, mutta tämä kyseinen leffa (Marttyyrit) kyllä herätti omassa mielessä kysymyksiä ja epäilyksiä, siitä, että tapahtuuko kuitenkin tuollaista jossainpäin maailmaa. Se on kuitenkin jopa todennäköistä. Ja jos jollain on noin "sairas" mieli kehittää jotain tuollaista, mitä elokuvassa näytettiin niin varmasti ihmismieli on niin sairas, että jossainpäin jotain tämäntyylisiä kokeita voisi jopa tapahtua. Että onko se vaan elokuvaa?

Sweeney Todd tuli kassottua taas uudemman kerran - ja paranee aina. Nyt pystyi keksittymään kaikkiin pieniin seikkoihin ja roolihahmoihin ja juoneen vähän paremmin kuin edellisellä kerralla. Ihanan synkäksi oli kyllä Lontoo tehty o.o

Yes Man
Tämä elokuva tuli vuokrattua lähinnä koska Jim Carrey on siinä. Kuitenkin tämä ei TODELLAKAAN ollut Jim Carreyn parhaimmistoa. Elokuva on aika keskiverto ja tuskin olisi ollut mitään ilman Jim Carreytä. Alku räjäyttää tajunnan mutta loppu latistuu tylsäksi ja jopa ärsyttäväksi stereotypisen kaavan toistoksi.