Once upon a time.. satumaailman lumoissa

Ajankohtaista 1/2020: Foorumi on toistaiseksi vain lukumoodissa. Uusien viestien tai viestiketjujen lähettäminen ei ole mahdollista. Jäseneksi liittyminen ei ole mahdollista. Vanhat jäsenet voivat kirjautua sisään ja lukea sekä vastaanottaa yksityisviestejä, sekä päivittää profiilinsa tietoja.

Goottifoorumi: Yleiset korinat: Once upon a time.. satumaailman lumoissa

Once upon a time.. satumaailman lumoissa

Sivu 1/2:
1
2
Seuraava

Kirjoittanut: oneesan (Jäsen)

#1

Arvo: Mahtigootti

Kuvia 7 kpl!
• Muokkasi: oneesan

Lähetetty: 31.12.2009 21:09

Hei.

Satuin t�ss� taannoin katsomaan lempi piirroselokuvani, Disneyn Notre Damen kellonsoittajan, ja tajusin kuinka eroottista Esmeraldan tanssi olikaan, kuinka tuomari Frollon laulu sai uuden merkityksen sitten lapsuuden.. h�n lauloi siit�, kuinka kiihottava Esmeralda onkaan, ja vie h�net synnin polulle "Se liikaa on piinaa, kun leiskuu liekit sulojen, se sis�lleni kuuman roihun nostattaa." Ei t�llaista pienen� ajatellut, sit� saattoi laulaa mukana tajuamatta todellista merkityst�, Frollohan on pahis.
Mutta t�m�n takiahan n�ist� elokuvia rakastavat kaiken ik�iset, itse ainakin katson edelleen n�it� vanhoja klassikoita, vaikka animaatioteknologian kehityksen my�t� ne ovatkin j��neet useilla unohduksiin.

Kertokaa siis, mik� lasten-/koko perheen elokuva kosketti teit�, miten ja miksi. Kuka onkaan se lempi Disney prinsessanne, tai kuka hurmureista saa polvesi tutisemaan? Kuka sai sinut piiloutumaan sohvan taa?

Itse olin ja olen edelleen tolkuttoman ihastunut edell�mainitun elokuvan kapteeni Phoebukseen, siin� vasta mies

Ja Dinsey naisista ehdoton suosikki on Esmeralda, h�n ei ole avuton kuten useimmat tytt�set, vaan uskalsi jopa k�yd� sotilasta vastaan kynttil�njalalla, ja sylke� vasten tuomari Frollon kasvoja t�m�n vaatimusten alla.
Hiidenpadan Hornansarvi taas melkein pelottaa viel�kin.. kauhean pelottava elokuva.

Disney/20th century/Pixar// -elokuvat saivat t�m�n pienen tyt�n uskomaan ett� rakkaus voittaa kaiken, ja todellinen yst�vyys on jotain syvemp�� kuin leikkikaverit.
Ehk� itsekin viel� joskus saan oman onnellisen loppuni.

And they lived happily ever after.

Kirjoittanut: Aural (Jäsen)

#2

Arvo: Asiantuntija

Lähetetty: 02.01.2010 02:13

Oi, t�st� aiheesta kun p��sen vauhtiin niin...

Pohjustaakseni avautumistani totean, ett� olen totaalinen animaatiofani. Katson ��rimm�isen v�h�n live action -elokuvia, kun taas animaatioiden suhteen en ole l�hesk��n yht� nirso... Paitsi ett� 3D ei vieh�t� yht� paljon kuin 2D. Ja vaikka katson kaikenlaisia animaatioita ja suosikkeihini lukeutuu upeiden tarinoiden lis�ksi dokumentteja, niin kaikenlaiset koko perheen satuklassikot edustavat kyll� usein jotain aivan ��rimm�isen fantastista.

"H�pe�kseni" my�nn�n, ett� Disneyn tuotannosta suosikkejani ovat nuo 90-luvulla tehdyt hienot musikaalit, jotka ovat saaneet suositusik�rajaksi 7, toisin kuin enemmist� Disneyn vanhoista elokuvista. Walt Disneyn itsens� aikaisia tuotoksia en kykene sulattamaan niin hyvin, vaikka saatankin ihailla animaatioita teknisest� n�k�kulmasta. Mutta mit� tulee tarinoihin, niin esimerkiksi Pinocchio ja Dumbo sis�lsiv�t niin h�mment�vi� kohtauksia, ett� lapsena en oikein tiennyt mit� ajatella. Mik��n lastenelokuva tai -ohjelma ei ole koskaan pelottanut minua, mutta esimerkiksi Dumbon humalakohtaus taatusti her�tti tunteita, varmaan l�hinn� h�mmennyst�.

Disneyn vanhat prinsessaelokuvatkin ovat mielest�ni v�hemm�n hyvi� kuin uudet. Prinssien pit�� n�ky� enemm�n, d'oh! Ja ne eiv�t n�y siksi, ett� "hahmoista oli vaikeaa saada heteron oloisia". Tied� sitten kenell� studioilla oli asenneongelma. Ei sill�, etteik� esimerkiksi Kaunottaren ja Hirvi�n Hirvi� olisi ihmiseksi muututtuaan aikamoinen kaunispoika, mutten n�e siin� mit��n ongelmaa. Ehk� siksi, ett� Kaunotar ja Hirvi� on yksi suosikkejani � nyky��n, en muista oliko se lapsena, vaikka olen jo lapsena n�hnyt sen taatusti monta kertaa, koska kyseisen videon omistan. Leffa ei ole Disneyn musikaaleista paras, mutta siin� on upeaa animaatiota ja tunnelmaa.

Notre Damen Kellonsoittaja on my�s yksi minun suosikeistani. Sit� pid�n my�s yhten� Disneyn parhaimmista musikaaleista. Lapsena katsoin sit�kin varmaan aika eri silm�ll� kuin nyt, koska silloin en tiennyt mit��n animaatioiden tekoprosessista saati ollut tehnyt yht�k��n itse. (Ja nyky��n tuijotan sit� silm�t lautasina, "wauu, Pariisi on tulessa ja mitk� kuvakulmat".) Lapsena en itse asiassa tajunnut ollenkaan, ett� Frollo on ihastunut Esmeraldaan, ennen kuin se minulle kerrottiin. Jotenkin n�in asian vain niin, ett� Frollo on pahis ja Esmeralda hyvis, ne voivat vain vihata toisiaan. Mutta varmaan jo lapsena koin sen milj��n, kulttuurin ja uskonnolliset viittaukset jotenkin todella kiehtovina.

Pocahontasta olen pit�nyt pitk��n vaikuttavana elokuvana, mutta suhtaudun siihen aika ristiriitaisesti. Pid�n ja pidin jo lapsena elokuvassa intiaanien suhtautumisesta luontoon, ja esimerkiksi lyriikanp�tk� "listen with your heart, you will understand" (en jaksa googlettaa mit� se on suomeksi) on mielest�ni todella vieh�tt�v�. Kuitenkin, sis�inen romantikkoni kokee kolauksen siin�, ett� inhosin jo lapsena ja inhoan edelleen John Smithi�. Toisaalta, voisin ajatella elokuvassa olevan onnellinen loppu, kun rakastavaiset eiv�t saa toisiaan.
No, t�h�n liittyen hankin ehk� vuosi sitten k�siini Pocahontasin toisen osan. Tiesin ennalta kuinka siin� k�y Pocahontasin ja Smithin suhteelle, ja olin ��rimm�isen pettynyt, kun kaikki k�vi ilman juuri mink��nlaista draamaa!

Sitten p��st��n Mulaniin. Kyseisen leffan satuin n�kem��n vasta viime vuonna..! Koska Disneyn piirrosanimaatioiden taso laski vuosituhannen vaihdetta kohti (no, toki mielipidekysymys), odotukseni Mulanin suhteen olivat aika matalalla. Niinp� se ylitti odotukseni moninkertaisesti (mink� j�lkeen sainkin kuulla valveutuneilta yst�vilt�ni, ett� Mulan kuulu viel� Disneyn klassikoiden piiriin). Mulan nousi Disneyn suosikkimusikaalieni ja muutenkin suosikkielokuvieni joukkoon kertaheitolla. Ilmeisesti Disneyn elokuvien lumous ei perustu vain siihen, ett� ne ovat nostalgiaelementtej� lapsuudesta, ne voi katsoa my�s yli parikymppisen� ja rakastua silti. Mulan on varmaan yksi suosikkinaishahmojani, koska h�nell� oli varsinkin elokuvan alussa niin paljon vikoja, ett� h�n vaikutti melkein inhimilliselt�, toisin kuin moni muu Disney-kaunotar.

Disneyst� p��st��nkin hyvin Don Bluthiin. Lapsena omistin Peukaloliisa-VHS:n, josta pidin oikein oikein kovasti. Lainasin sen tutulleni, joka sitten muutti pois paikkakunnalta, eik� koskaan palauttanut videota. *kyynel* Joitakin vuosia sitten muistin elokuvan ja hankin k�siini englanninkielisen version, Thumbelinan. Olin n�hnyt elokuvan edellisen kerran varmaan l�hemm�s kymmenen vuotta sitten, joten "j�lleenn�keminen" oli ihastuttava ja nostalginen. Tajusin my�s elokuvan j�tt�neen jotkin tiedostamattomat j�ljet alitajuntaani; tein joskus lukiossa ty�n, jossa k�sittelin satujen kautta suhdettani luontoon, ja jotenkin tuon elokuvan, jota en vuosiin ollut n�hnyt, kuvakieli p��tyi teokseen, enk� osannut eritell� mist� se tuli. T�t�kin pit�isin nyky��n yhten� suosikkielokuvanani, ja voi kuinka haluaisinkaan taas n�hd� sen suomeksi..! Se on dubattu ihan taidokkaasti, yht� hyvin kuin Disneynkin elokuvat keskim��rin. Sit� paitsi Cornelius on yksi parhaimpia animaatioprinssej� ja Thumbelinassa on loistavia lauluja.
Ja Bluthista puhuttaessa voin mainita my�s Anastasian, jonka n�in my�s ensimm�ist� kertaa vasta yli parikymppisen�. Siit�kin oli saatu aika ihastuttavan romanttinen, vaikka en yhdell� n�kem�ll� viel� lumoutunut aivan totaalisesti. Pit�� varmaan katsoa se toistamiseen...

Lainaus: oneesan

Ja Dinsey naisista ehdoton suosikki on Esmeralda, h�n ei ole avuton kuten useimmat tytt�set, vaan uskalsi jopa k�yd� sotilasta vastaan kynttil�njalalla, ja sylke� vasten tuomari Frollon kasvoja t�m�n vaatimusten alla.

Vaikka Disneyn varhaisimmat prinsessat eiv�t juuri muuta osaakaan kuin olla n�ttej� ja avuttomia ja odottaa pelastavaa prinssi��n, niin monia 90-luvun naisia sanoisin tavalla tai toisella vahvoiksi. Esmeralda oli toki fyysisesti aika kykenev�, mutta esimerkiksi Belle ja Pocahontas kykenev�t itsen�iseen ajatteluun ja kyseenalaistavat itsest��nselvyyksin� pidettyj� asioita. Pid�n n�ist�kin kaikista, ja kaikessa tyhj�p�isess� sinisilm�isyydess�k��n esimerkiksi Lumikki ei her�t� negatiivisia tunteita.

Dreamworksilta parasta on Tie El Doradoon. Kriitikot eiv�t taida juuri jakaa n�kemyst�ni, mutta mit�p� siit�. T�m�kin on n�it� lapsena n�htyj� tapauksia, jonka her�tin henkiin vuosi sitten. Tuli taas paljon nostalgiafiiliksi�, ja muistin, ett� taisin lapsena pit�� sankarikaksikkoa aika karismaattisena. Ja Someday Out Of The Blue on hieno biisi!

Jos hyp�t��n animepuolelle, niin rakastan Hayao Miyazakin Liikkuvaa Linnaa. T�st� tosin en ala avautumaan enemp��, tai siit� ei tule loppua. Tyydyn vain toteamaan, ett� rakastan Miyazakin tulkintoja p��henkil�ist�, mutta pid�n enemm�n alkuper�istarinasta.

En tied� kuinka tyhj�p�inen olen, mutta edelleenkin kun katson koko perheen animaatioelokuvia, koen usein j�lkeenp�in jonkinlaisen katkeran "MIKSI MIN� EN OLE PRINSESSA?" -tunteen. L�ysin hiljattain siihen l��kkeen, joka ei paranna tautia mutta v�liaikaisesti lievitt�� oireita: www.fallenprincesses.com

Niin, ja ne prinssit. Lapsena pidin ehk� eniten siit� Hirvi�n ihmismuodosta, mutta surullisen v�h�n se esiintyy. Nyky��n pid�n siit� Thumbelinan Corneliuksesta, vaikka Hirvi� on edelleen kiva. Mulanin my�t� tyk�styin jossain m��rin my�s Li Shangiin, vaikka h�nell� onkin joitakin ��li�m�isi� luonteenpiireit�. Aladdin on ihan kiva, vaikka moinen valehtelu on kyll� aika turn-off. Phoebus on kyll� ainakin melko kunniallisen oloinen.

Akuuttia satuanimaationtarvetta p��see tyydytt�m��n leffateatteriin ihan ihan pian, kun helmikuussa ensi-iltansa saa Disneyn uusin 2d, The Princess And The Frog!

Kirjoittanut: gothicknight (Jäsen)

#3

Arvo: Mahtigootti

Kuvia 2 kpl!
• Muokkasi: gothicknight

Lähetetty: 02.01.2010 05:59

Vai piirrosten maailmaa, sankareita ja prinsessoja

Jo pienest� pit�en ja nyt my�hemmin sukulaisten lasten kanssa, on tullut seurattua erilaisia piirrettyj�, sek� elokuvia ett� sarjoja. T�m�n sanottuani voinenkin siirty� sitten itse vastaukseen...

Disneyn mielikuvituksellisesta maailmasta pid�n kaikkein eniten Kaunotar ja Hirvi�- elokuvasta. Se on hienoa, ett� l�ytyy sellaista reilusti mielikuvituksellista rakkaustarinaa, jossa on reippaasti taikaa joukossa. Sill� mik� muu saisi lumoavan kauniin neidon rakastumaan kammottavaan otukseen kuin tosi rakkaus... saatikka sitten pedon muuttumaan gentlemanniksi??? Saa toivomaan, ett� minullekin on siell� jossain oma Belle.

Ja kuten Aural jo mainitsi tuosta japanialaisesta animesta, er�it� suosikkejani ovat ehdottomasti Hayao Miyasakin Prinsessa Mononoke ja Liikkuva Linna. Molemmissa elokuvissa on sankarillista ja mystist� vetovoimaa, ja joissa varsinkin lopussa painottuu hyvin se, ett� aina on toivoa ja mik��n ei ole ohi ennen kuin se on ohi.

Hieman uudempia piirroselokuvia kuten Shrek- elokuvia on mukava katsella, mutta niiss� on jo ehk� liian paljon huulen heittoa, ja siksi t�ydellinen el�ytyminen j�� v�h�n vajaaksi. Kuitenkin Tim Burtonin kyn�nj�lki on arvostettavaa ja siihen pystyy samaistumaan hyvinkin helposti. Corpse Bride oli kaikessa synkkyydess��n ja mustuudessaan ehk� niit� mieleen painuvimpia piirroksia (melkein yht� tumma kuin Batman) , jossa rakkaus rikkoo kaikki rajat el�m�n ja kuoleman v�lill�.
Uusi elokuva 9 on my�s maininnan arvoinen. Kaikki maailman tuhoutumisen j�lkeiset asiat ovat kiinnostavia, miten ihmiskunta jatkaa kun kaikki el�m� on mennytt�. Ja siihen on saatu nyt vastaus

, mutta en silti j�tt�isi ihan kaikkea heid�nk��n varaan. Hyv� elokuva ihmisten kyvyst� nakittaa asioita koneille, ja v�hent�� omaa tekemist��n. N�in siin� sitten k�y.

Wall-E. Voi herran jumala kun on sitten niin samanlainen robotti kuin min� ihmisen�

, eli parasta ennen oli jo aikaa sitten, mutta niin vaan jatkaa pienen sitke� aurinko-voima roskalaatikko duunia. J�lleen hyv� esimerkki, mihin johtaa ihmisten ainainen kulutus, lopulta joudutaan l�htem��n koko kivelt� pois. Ja kun Wall-E rakastuu Eveen, menett�� muistinsa, ja saa sen takaisin, hyvin hyvin mieleen painuvaa

No niin ja sitten niist� suosikki daameista. Prinsessa tai ei, Belle on listan sijalla 1. v�kev� tahtoinen, l�mminsyd�minen, �lyk�s ja nokkela ja mahdottoman kest�v�.
Loput ovatkin sitten yht� ihania, ja siksi en raakkaakaan heit� mihink��n j�rjestykseen ja mainitsen Fiona (Shrek), Ruusunen, Lumikki, Jasmin (Aladdin) ja Tuhkimo. Muista naishahmoista pid�n kenties eniten Muumien Mammasta, joka ehtym�tt�m�ss� viisaudessa, ja rauhallisuudessa on oiva esimerkki kaikille ihmisille.
Animen maailmasta tuttu Tifa (FF-AC) on saanut listalta sijaa j�rkytt�vill� iskuillaan

Siin� on flikka maailman laidalta, jonka treffeille ei tulla my�h�ss�.
Rayearth- sarjan prinsessa Emeraude ja sankari Umi ovat my�s l�yt�neet paikkansa. Emeraude, oltuaan ensin aivan j�rkytt�v�n kauan maailmansa suojelijana, halusi vihdoin p��st� rakkaansa luokse, ja p��sikin (toki kuoli). Umi, h�nell� on vett� ja se jos jokin on t�rke��

. Olen aina pit�nyt pitkist� sinisist� hiuksista...

Okei, saattoi menn� v�h�n jo off-topiciksi tuossa lopussa, mutta vetoan kellon aikaan

Kirjoittanut: MustaHukka (NeppaGootti)

#4

Arvo: Mahtigootti1500

Kuvia 1 kpl!

Lähetetty: 02.01.2010 11:20

Voi ett�...Don Bluthin piirroselokuvat ovat kyll� niin iso

!!! Kaikkien aikojen suosikkeihini kuuluvat mm. Rouva Brisby ja h�nen salainen maailmansa, Fievel matkalla Amerikkaan ja Maa aikojen alussa. N�m� ovat varmaan ainoat "lasten piirroselokuvat" joiden aikana sit� viel�kin liikuttuu

Kirjoittanut: Iiriva (Miss Halloween 2006 & 2007)

#5

Arvo: Platinagootti+

Kuvia 9 kpl!

Lähetetty: 02.01.2010 11:29

Lainaus: Aural

Lapsena pidin ehk� eniten siit� Hirvi�n ihmismuodosta

Prinssi Adam? Minusta h�n onkin prinsseist� parhaimman n�k�inen, koska n�ytt�� ehk� eniten ihmiselt�.

Mutta muistaakseni Adamin piirt�j� on my�hemmin suunnitellut my�s Tarzanin ulkon��n.

Nyt tuli vain lyhyt postaus Adamista, mutta vastaan kyll� romaani-mitassa kunhan paremmin ehdin!

Kirjoittanut: Kedira (Nimetön) #6 • Muokkasi: Kedira

Lähetetty: 02.01.2010 13:18

Lainaus: Aural

esimerkiksi Pinocchio ja Dumbo sis�lsiv�t niin h�mment�vi� kohtauksia, ett� lapsena en oikein tiennyt mit� ajatella.

Alunperinh�n Disney suunnitteli piirrettyns� aikuisille, ei lapsille. Joten ne sis�lt�v�t paljon lapsen k�sityskyvyn ylitt�v�� materiallia. Valitettavasti jossakin tapahtui virhe ja nyky��n ajatellaan, ett� liki kaikki piirretty sopii lapsille, ja niiss� n�ytet��n enemm�n v�kivaltaa ja ns 'aikuishuumoria' kuin lapsille olisi hyv�ksi. Lapsihan ei erota piirretty� todellisuudesta ellei sit� h�nelle erikseen selitet� ja rautalangasta v��nnet� ... (k�sitteen 'piirretty' ymm�rrys ei ole sama kuin erottaa, ettei tapahtumia ole olemassa tv:n ulkopuolella).

Lainaus: Aural

Tiesin ennalta kuinka siin� k�y Pocahontasin ja Smithin suhteelle, ja olin ��rimm�isen pettynyt, kun kaikki k�vi ilman juuri mink��nlaista draamaa!

Pocahontashan pohjautuu tositapahtumiin ja todellisiin henkil�ihin, jotka oikeastikkaan eiv�t saaneet toisiaan parin v��rink�sityksen ja ajoitusongelman vuoksi. Pocahontas oli itseasiassa vasta noin 12vuotias tavatessaan John Smithin ja suhde kehittyi per�ti muutamien vuosien ajan

Ja sitten itse asiaan:
Itse en niink��nole uppoutunut koskaan piirrettyihin. En ikin� ole pit�nyt - edes lapsena - elokuvien kaksiulotteisesta maailmasta. Hahmot olivat mielest�ni liian yksinkertaisia eik� kukaan voinut olla niin rakastunut, niin vihainen, niin kiltti tai niin ilke� mielest�ni. Noh, olenhan ymm�rt�nyt t�t� my�hemmin ja tajunnut, ett� kyll� tunteet voivat olla niin vahvoja ett� syrj�ytt�v�t kaiken muun. Tai tunteettomuus niin syv�� ettei j�ljelle j�� mit��n. Inhosin my�s elokuvien onnellisia loppuja jotka poikkeavat alkuper�isist� saduista (lumikki j�i arkkuun, pieni merenneito kuolee, ruusunen tulee lapsineen liki sy�dyksi anoppinsa toimesta jne ..., puhummattakaan NotreDamen kellonsoittajasta jonka loppu on suorastaan hirvi�m�inen).

Disneyn piirretyist� suosikkini on Mulan, joka rikkoo perinteit� ja osoittaa rohkeutta ja rakkautta ja uskollisuutta henkens� uhalla. Olen katsonut elokuvan varmaan kymmeni� kertoja Voi miten monesti toivoinkaan, ett� olisin l�yt�nyt vastaavan sankarin sis�lt�ni ja k�ynyt taisteluun omieni puolesta, itseni puolesta, edes yhden kerran el�m�ss�ni! Mutta kun oikeassa el�m�ss� ei vain voi taata sit� satumaista onnellista loppua ... Sen musiikkikin on niiiiiiiin ihana, eik� elokuvan hurmurissakaan ole juuri muuta vikaa kuin typer� itsepp�isyy, mutta seh�n on vain niin tyypillist� miehelle kuin miehelle

Vastaavasti Walle oli kaikkein hirvitt�vin elokuvael�mykseni koskaan, sill� siin� kaikki j��v�t yksin ja min� itkin koko elokuvan ajan!

Vaikka nautin piirretyist� niin minun satumaailmani lienee enemm�n kirjoissa, joita lukiessa saa p��st�� oman mielikuvituksensa valloilleen ja antautua t�ysin sen maailmaan. Tai ihan n�ytellyt elokuvat, joissa roolihahmot sek� kuvakulmat ovat moniulotteisempia ja tarjoavat aivoille pohdittavaa

Kirjoittanut: Aural (Jäsen)

#7

Arvo: Asiantuntija

• Muokkasi: Aural

Lähetetty: 02.01.2010 20:15

Lainaus: Iiriva

Prinssi Adam?

Juurikin h�n, en vaan mitenk��n saanut tuota nime� p��h�ni. Tai viel�kin tuntuu silt�, etten ole sit� koskaan kuullutkaan. o_O; Huono ihminen, tai ainakin huono animaatiofani...

Lainaus: Kedira

Alunperinh�n Disney suunnitteli piirrettyns� aikuisille, ei lapsille. Joten ne sis�lt�v�t paljon lapsen k�sityskyvyn ylitt�v�� materiallia.

Disneyll� on ollut 30-luvulla ennen Lumikin ensi-iltaa kohderyhm� varmaan sik�li aika hakusessa, ett� aikuiset v�ittiv�t piirroselokuvien olevan lapsille, ja olivat my�s sit� mielt�, etteiv�t lapset jaksa seurata kokopitk�� elokuvaa. Sanoisin kutakuinkin kaikissa Disneyn elokuvissa olevan lapsien k�sityskyvyn ylitt�v�� materiaalia, mutta ehk� ne siksi juuri ovatkin koko perheelle suunnattuja. Mutta jos otetaan esimerkiksi vaikka juuri tuo Notre Damen Kellonsoittaja, niin ei lapselle aukea ne moninaiset uskonnolliset viittaukset ynn� muut. Mit� tulee Disneyn vanhempiin tuotantoihin, niin joitakin n�it� "h�mment�vi�" kohtauksia ei tiett�v�sti olla tehty t�ysin selv�n�, mill� lienee vaikutusta lopputulokseen. En meinaan k�sit� niit� viel�k��n.

Lainaus: Kedira

Pocahontashan pohjautuu tositapahtumiin ja todellisiin henkil�ihin, jotka oikeastikkaan eiv�t saaneet toisiaan parin v��rink�sityksen ja ajoitusongelman vuoksi. Pocahontas oli itseasiassa vasta noin 12vuotias tavatessaan John Smithin ja suhde kehittyi per�ti muutamien vuosien ajan

Kyll�, tiesin t�m�n. En viitsinyt avata kirjoitustani ihan t�ysin spoilereiden takia, mutta ehk� kirjoitan ne. SIIS; SPOILERI TULOSSA: Tiesin, ett� Pocahontas ja John Smith eiv�t tule saamaan toisiaan. Kun elokuvassa tuli kohtaus, jossa Smith on ihan innoissaan saamastaan laivasta tms. ja Pocahontas kertookin, etteiv�t he en�� kulje samaa polkua, Smith suhtautuu siihen eritt�in tyynesti ja sivuuttaa sen melkein olankohautuksella. Koska olin aina inhonnut Smithi�, halusin n�hd� h�nen vet�v�n draamaa ja k�rsiv�n kovasti, nostavan metelin ja vaipuvan ep�toivon alhoon, ja olin todella pettynyt, kun niin ei k�ynytk��n. : 3 SPOILERI OHI.

Lainaus: Kedira

Tai ihan n�ytellyt elokuvat, joissa roolihahmot sek� kuvakulmat ovat moniulotteisempia ja tarjoavat aivoille pohdittavaa

En mitenk��n halua kyseenalaistaa mielipidett�si, minusta tuo on vain j�nn�� ja niin erilaista kuin itsell�ni. Minulle live action -elokuvat eiv�t voi koskaan tarjota sit�, mit� animaatiot. : D Mit� tulee n�yttelij�ihin, niin jotenkin aina n�en sen verran heid�n l�vitseen, ettei mik��n n�ytelty hahmo vaikuta niin satumaiselta. Animaatiohahmoon ei voi t�rm�t� ruokakaupassa verkkareissa eik� n�hd� toisessa elokuvassa erilaisessa roolissa. Ja vaikka animaatiohahmoilla on ��ni, niin monesti sek��n eiv�t ole n�yttelij�n ihan oma luontainen ��ni. (Olen tavannut yhden rakastetun suomenkielisen Disney-roolin vet�j�n, enk� todellakaan kuullut tuota hahmoa h�nen puheessaan. Ei sill�, k�y sit� joskus niinkin, animaatio x:n hahmo kuulostaa ep�ilytt�v�sti samalta kuin animaatiossa y, mutta usein samat ��nin�yttelij�t tulevat my�s yll�tyksen�.) Jotenkin animaatiohahmot tuntuvat vain niin kuolemattomilta verrattuina n�yteltyihin hahmoihin. Muutenkin ihailen animaatioita visuaalisesti paljon enemm�n kuin live actionia koskaan � mutta no, olen taatusti puolueellinen, kun kerran teen animaatioita. : D

Kirjoittanut: Kedira (Nimetön) #8

Lähetetty: 02.01.2010 21:38

Lainaus: Aural

En mitenk��n halua kyseenalaistaa mielipidett�si, minusta tuo on vain j�nn�� ja niin erilaista kuin itsell�ni. Minulle live action -elokuvat eiv�t voi koskaan tarjota sit�, mit� animaatiot.

Onneksi on olemassa molempia

Hassua kyll�, nyt kun t�m� ketju on laittanut itseni asiaa pohtimaan, huomasin, ett� mielipiteeni piirrettyjen hahmoista ei juurikaan ole i�n lis��ntyess� muuttunut. Sen sijaan suhtautumiseni eri n�yttelij�ihin, niin ulk�n��llisesti kuin muutoinkin on muuttunut. Piirretty (animoitu) hahmo el�� ikuisessa ajattomassa kuplassa jota mik��n ajatus tai tapahtuma ei p��se s�rkem��n. Se satumaailma el�� ja voi hyvin viel� sittenkin, kun olen mummo-ik�inen joskus tulevaisuudessa. Siksip� niit� varmaan onkin kertynyt leffahyllyyni iso m��r�

Kirjoittanut: Mary Death (Jäsen)

#9

Arvo: Asiantuntija

Kuvia 12 kpl!

Lähetetty: 21.01.2010 22:54

Paras Disney klassikko on Kaunotar ja Hirvi�. Olin pienen� raivoissani sille ilke�lle Gastonille (muistaakseni sen miehen nimi), joka kuvitteli olevansa niiiin t�ydellinen ja saavansa Bellen tuosta vaan sormia napsauttamalla. Mutta Bellep� nakkeli niskojaan ja meni omaa polkuaan, n�ki pintaa syvemm�lle ja tajusi mik� on oikeasti t�rke�� ja todellista, eik� vain turhaa luritusta. Olin v�h�n pettynyt kun Hirvi� muuttui takaisin ihmiseksi, Hirvi� hahmossa oli enemm�n s�rm��

Toinen syd�men pys�ytt�j� oli NBC:n Jack. Kun h�n lopussa havahtui n�kem��n sen mik� kainosti haahuili nen�n edess� *huokaus* ......

Kirjoittanut: Iiriva (Miss Halloween 2006 & 2007)

#10

Arvo: Platinagootti+

Kuvia 9 kpl!
• Muokkasi: Iiriva

Lähetetty: 22.02.2010 18:39

Keskustelua virkist��kseni; kehen Disney-hahmoon tunnet samaistuvasi eniten? Kuka muistuttaa sinua ulkon��lt��n, luonteeltaan tai kokemuksiltaan eniten tai muuten vain on eritt�in samaistuva?

Itse vastaisin, ett� Mulan, varsinkin viime aikaisten kokemusteni perusteella. Huvittavaa on my�s se, ett� voin liitt�� kapteeni Li-Shangin my�s suoraan omaan el�m��ni poikayst�v�ni muodossa (res. spol-v�nrikki, tosin sama saapumiser� ja yksikk� kuin miss� itse olin mit��n osaamattomana sotilaskuljettajana :'D).

Linkitt�m�ni video kertoo enemm�n.

I'll make a man out of you

Sivu 1/2:
1
2
Seuraava

Uutta! Nyt voit ahtaa Gootti.netin kännykkäänkin. Palvelun uusimmat uutiset ja suositun keskustelualueen tuoreimmat viestit löytyvät nyt myös kevytversiona mobiililaitteille suunnatussa Gootti.mobi-palvelussa.

Once upon a time.. satumaailman lumoissa

Samanlaisia aiheita