Gootti.net

Ajankohtaista 1/2020: Foorumi on toistaiseksi vain lukumoodissa. Uusien viestien tai viestiketjujen lähettäminen ei ole mahdollista. Jäseneksi liittyminen ei ole mahdollista. Vanhat jäsenet voivat kirjautua sisään ja lukea sekä vastaanottaa yksityisviestejä, sekä päivittää profiilinsa tietoja.

Lemmikit

Kirjoittanut: groomeri (Aktiivi)
  • #201
  • Arvo: Mahtigootti+
  • Lähetetty: 17.05.2009 16:21
eipä tuo oikeastaan haittaa että joku robotti olisi fiksumpi kuin meidän koira-tyttö, tuota koiruutta on vain hauskempi katsella kun se oikein väsyneenä ja vasta heränneenä hölmöilee jotain eikä robotin kanssa voi painia tai lähteä tutkimaan tuntematonta metsää. Ja lapset eivät pelkää robottia, mutta koiran saa koulutettua murisemaan käskystä
Kirjoittanut: Ninni (Järjestäjä & Valokuvavastaava)
  • Lähetetty: 17.05.2009 16:30
En tiiä kuuluuko seuraava tähän vai osto/myynti-ketjuun, mutta meille pitäis saada Nellille pieni ystävä. Naaraspuolinen kisuli siis, mielellään aika nuori, ei tarvi olla pentu. (jos joku joutuu omastaan luopumaan tai on pentuja)
Kirjoittanut: Valkyrie (Jäsen)
  • #203
  • Arvo: Tulokas
  • Lähetetty: 17.05.2009 18:28
Tahtoisin albiinokuningaspythonin, oih..
Tällä hetkellä omistan koiran (kleinspitz) ja minut omistaa kaks kissaa (pyhiä birmoja). sitten kaloja liuta.. Meiän kleinipoika on ihan täys hullu, jahtaa vieläkin häntäänsä vaikka on jo iso mies..

Nii, ja sitten tietysti verenpunaisen pienen lohikäärmeen.
Kirjoittanut: Zenren (Jäsen)
  • Lähetetty: 19.05.2009 20:27
Minulla on kaksi kissaa, Meme ja Suru. Molemmat ovat mustavalkoisia, Meme on mustempi, sillä hänellä on valkoista vain kaulassa ja tassuissa, kun Suru on aika lailla mustavalkokirjava, noin 1/3 valkoista ja loput mustaa. Surun nimi juontaa juurensa valkoisesta "kyyneljuovasta", joka hänellä on vasemman silmän alla. Kisuliinit ovat reilun vuoden ikäisiä siskoksia.

Mutta sitten niihin lemmikkeihin, jotka haluaisin omistaa. 8) Listalla ykkösenä on erakkorapu, joka on aivan valtavan soma otus! Pieni kitiinikuorinen saksiniekka, jolla on kaksi silmää ja joka kantaa tyhjää simpukankuorta selässään mennen sinne piiloon, jos vaara uhkaa. Ravut ovat aina olleet mielestäni suloisia, mutta nyt vasta tajusin, että niitä voi pitää lemmikkeinäkin. Jos vain saan poikaystäväni suostumaan, meille tulee varmasti vielä joskus erakkorapuja.

Rapunen

Hämähäkit, käärmeet sun muut ovat ihan laimeita verrattuna rapuihin. En voi olla hehkuttamatta, miten söpiksiä rapuliinit voivat olla. ;D
Kirjoittanut: TaruinenAave (Jäsen)
  • Lähetetty: 19.05.2009 21:57

Lainaus: Valkyrie

minut omistaa kaks kissaa (pyhiä birmoja)

Minä ja mieheni olemme myös ruskeanaamioisen pyhän birman omistuksessa. On niin nätti neito, että olemme totaalisesti sen tassun alla.

Olemme miettineet, että haluaisimme toisen birman (sinitabbynaamioisen) sulostuttamaan elämäämme, mutta hieman epäilyttää, koska kissamme ei tunnetusti ole kovinkaan kissarakas. Ystävämme antoivat kissan meille, koska se ei sopeutunut muiden kissojen joukkoon, mutta toisaalta nämä muut olivat erirotuisia (maine coon+bengaleja) ja ne olivat liian vilkkaita meidän kissallemme. Jos ottaisimme toisen birman, saattaisi tyttömme olla suopeampi tulokasta kohtaan. Emme vain tiedä uskaltaako riskeerata.
Kirjoittanut: Ms. Cyanide (Jäsen)
  • #206
  • Arvo: Asiantuntija
  • Lähetetty: 20.05.2009 10:01

Lainaus: kuopassa

Tuo rapua muistuttava muovinkappale on ihan oikeasti fiksumpi kuin joku oikea kilpikonna, kala, siiseli, mato tai tamagotsi, joten eikö sitä voisi kutsua lemmikkieläimeksi? Tuosta samasta linkistä avautuvalta sivulta löytyy myös Pleo-niminen dinosaurusrobotti. Se on hyvin kehittynyt robotti, koska se pystyy kehittämään luonteen saamansa palautteen pohjalta. Tuo dinosaurusrobotti on fiksumpi kuin teidän orgaaniset kissat ja koirat.


mikään ei voita kyllä sitä oikeaa eläintä, joka spontaanisti tulee luoksesi, hyppää syliin antaa suukon, joka saa synkimmänkin päivän kirkastumaan! en voisi kuvitellakaan kutsuvani jotain muovinpalasta "lemmikiksi" , se on vaan isojen lasten lelu. Ihminen on sen luonteinen olento, että yrittää aina leikkiä jumalaa ja saada itse omin kätösin rakennettuja asioita olemaan "luontokappaleita"..mikä ei tule onnistumaan. Kone on aina vain kone. Luontoäiti on suuressa viisaudessaan luonut niin monimuotoisen ja upean eläimistön, että ihmisten avuttomat räpellykset eivät paljoa paina..kertakäyttökamaa.
Kirjoittanut: Jezebel (Jäsen)
  • #207
  • Arvo: Mahtigootti
  • Lähetetty: 20.05.2009 12:12
Meidän perheeseen saapui reilu pari viikkoa sitten toinen espanjalainen nimeltään Mammi. Ikää tyttösellä on noin 4 vuotta ja virtaa riittää. Rodun kohdalla tulimme tulokseen aito espanjalainen riekkupelle, eli seropista on kysymys. Tähän astisten arvailujen perusteella neidin perimässä on luultavasti vaaleaa labradoria/ kultaista noutajaa, saksanpaimenkoiraa, beauceronia/ jotain mastiffia/ (am)staffia... Kiltti koira kaikin puolin ja fiksukin, mutta nuoruuden into ja energia saavat sen tuntumaan täys ääliöltä.
Aiemmin saapunut señorimme kärsi eroahdistuksesta joka on kadonnut neidin tulon myötä. Nämä kaksi kun olivat samalla tarhalla ja samassa häkissä kotimaassaan ja näin ollen ylimmät ystävät, Mammi oli kovasti itkenyt Jasperin perään ja hiukan masentunutkin kaverin lähdettyä. Jasper eroahdistui ja nyt on kaikki hyvin kun kaverukset saivat toisensa.
Kirjoittanut: Ninni (Järjestäjä & Valokuvavastaava)
  • Lähetetty: 20.05.2009 12:26
Rakkain lapseni Nyytti-kissa kuoli viime yönä klo: 23.30. Vaikka kissa oli vanhemmillani Kokkolassa, tunsin järkyttävän vihlaisun rinnassani hakiessani vanukasta jääkaapista Frasierin mainoskatkolla (23.30) ja karvat nousi pystyyn. Juuri nyt en oikeen käsitä onko päivä vai yö. Pidin Nyyttiä pienenä lapsenani, 1.6.1999 se syntyi ja muistan miten toimin kätilönä ja avasin sen hengitystiet ja pari pientä kuplaa tuli sen pienestä nenästä. Se olis täyttänyt ens kuussa jo 10 vuotta mutta aina ajattelin sitä pienenä pentuna, se jäi jotenkin pienikokoiseks kun sairastui pentuna johonkin tautiin ja suositeltiin että se lopetettaisiin, mutta hoidin ja hoidin sitä viikkoja, ja se taisteli kunnes parantui vaikka oli vielä niin pieni että tassuista näkyi läpi.
Tämän pienen runon kirjoitin 22.1.2000 "Runo kissastani" Olkoon se nyt hänen muistolleen:

Niin keveä, kaunis kuin neidonkorento
on rakkaani hoikka kuin varsi hento
Se vihersilmät innosta hohtaen,
käy seikkailuun kieltonsa unohtaen
Sen pienoiset kasvot ja ruusuinen suu,
ja väriltään puhdas kuin norsunluu
Se ilonhetki saa arjesta loman,
kun syliini suljen Nyyttini oman


Nyytti
Beloved Cat
* 1.6.1999 + 19.5.2009
R.I.P
Kirjoittanut: Zenren (Jäsen)
  • Lähetetty: 20.05.2009 15:24
Ninni, otan suuresti valtavasti osaa. Olen menettänyt kaksi kissaa, ja tiedän, miltä se tuntuu. Heitä ei voi kukaan korvata, eikä voi Nyyttiäkään.
Kirjoittanut: SeKukaVaaniiSängynAlla (Jäsen)
  • #210
  • Arvo: Mahtigootti+
  • Lähetetty: 20.05.2009 16:59
Ninnille voimia. Kamalaa kamalaa kamalaa... :'(
Vaihda maisemaa

Uutta! Nyt voit ahtaa Gootti.netin kännykkäänkin. Palvelun uusimmat uutiset ja suositun keskustelualueen tuoreimmat viestit löytyvät nyt myös kevytversiona mobiililaitteille suunnatussa Gootti.mobi-palvelussa.

  • Goottifoorumia selaa 2 vakoilijaa ja 0 jäsentä . Kävijäennätys tehtiin 13.04.2020 19:19, jolloin paikalla oli väkeä yhteensä 437 henkeä!
Järjestä treffit