Gootti.net

Ajankohtaista 1/2020: Foorumi on toistaiseksi vain lukumoodissa. Uusien viestien tai viestiketjujen lähettäminen ei ole mahdollista. Jäseneksi liittyminen ei ole mahdollista. Vanhat jäsenet voivat kirjautua sisään ja lukea sekä vastaanottaa yksityisviestejä, sekä päivittää profiilinsa tietoja.

Uniikit pikku lumihiutaleet

Kirjoittanut: Heetteri (Ex-inkvisiittori & Miss Halloween 2008)
  • Lähetetty: 17.10.2008 13:21
Disclaimer: Aihetta on sivuttu mm. ketjuissa "mikä on se sinun juttusi" , "gootit muodissa" ja "onko joku matkinut tyyliäsi tai vastaavaa", mutta ajattelin omistaa sille aivan oman aiheen, koska uskoisin tästä löytyvän keskusteltavaa.

Onko sinulla enemmän tai vähemmän pakonomainen tarve olla uniikki, ainutlaatuinen ja erikoinen? Oletko nurkanvaltaajan yksinoikeudella ominut tiettyjä "juttuja", joiden lainaaminen tai näkyminen katukuvassa saa karvasi pystyyn, ja tunnet asemasi uhatuksi? Mikä on ilmiön psykologinen tausta? Mitä tällaisia ominaisuuksia, tyylikikkoja tai taitoja suojelet kuin leijonaemo poikasiaan? Onko ilmiö yleisempi goottien, muusikoiden, taiteilijoiden, hippien ja muiden hieman tavallisista tallaajista erottuvien joukossa?
Kirjoittanut: Piiskansiima (Jäsen)
  • Lähetetty: 17.10.2008 14:03
Enpä kyllä tunnista itsestäni mitään hirmuista uniikinpalvojaa. Tokihan on huomattavasti päheempää omistaa joku Lippyn kolttu jota on tehty vain 123 kappaletta kuin massatuotettua Trippitavaraa, mutta se ei ole tyylissäni itseisarvo. Johan sen näkee Hel Looksistakin, mitä saadaan aikaan kun yritetään olla pelkästään uniikkeja ja iih-niin-erilaisii.

Samanlaisista asioista voi yhdistella erilaisia kokonaisuuksia, en nyt tiedä kuinka taitavasti tätä toteutan mutta minulla itselläni on ainakin kivaa, ja se on tärkeintä.
Kirjoittanut: Heetteri (Ex-inkvisiittori & Miss Halloween 2008)
  • Lähetetty: 17.10.2008 14:27
Itse olen huomannut itsessäni pieniä viitteitä "must be unique" -ajatteluun. Laulaminen, älykkyys, räväkkyys ja tietynpunainen tukka ovat jotenkin jämähtäneet tavaramerkeikseni, ja tyylini on vähintäänkin vaihteleva. En nyt välttämättä koe UHKAKSI toisia samankaltaisia, mutta aivan selvästi haluan olla tunnistettavasti erikoinen. Hölmöä ehkä, mutta tavallaan ei kuitenkaan kovin rajoittavaa, jos jo valmiiksi viihtyy omissa nahkoissaan.
Kirjoittanut: pikkumyy (Nimetön)
  • Lähetetty: 17.10.2008 15:09
Aika samoilla linjoilla olen Piiskansiiman kanssa, on toki mukavampaa jos omat vaatekappaleet ei kävele vastaan joka toisella, muttei se mikään tyylin itseisarvo kuitekaan ole. Toisaalta, kyllä minun on myönnettävä, että ihan pikkuisen välillä tahtoo olla erikoisempi. En kuitenkaan sen perusteella väsää jotain asua että "jee, erotunpas nyt".
Kirjoittanut: Natassja (Jäsen)
  • #5
  • Arvo: Mahtigootti+
  • Lähetetty: 17.10.2008 16:39
Ostin Lontoosta upean takin eikä se ollut halvimmasta päästä. Porukka ihaili kotisuomessa kovasti mun erikoista takkia, "mistä sä olet noin hienon löytäny?" Ai että mä olin polleena! Muutaman kuukauden kuluttua hengasin lempitakissani ihmisten ilmoilla ja metroaseman rullaportaissa lipui vastaan täsmälleen samanlainen takki. Mun spontaani reaktio oli huutaa "toi on mun takki". Meillä molemmilla takkien omistajilla taisi olla yhtä pettyneet ilmeet. Oma takki ei näytä enää ollenkaan niin kivalta kuin ennen. Tiesin ettei se mikään uniikkikappale ole, mutta silti...
Kirjoittanut: Heetteri (Ex-inkvisiittori & Miss Halloween 2008)
  • Lähetetty: 17.10.2008 16:40
Natassja
Täytyy sanoa että kohtuullisen pienitsäänssinen sattuma, mutta sitäkin ikävämpi tietysti. :/
Kirjoittanut: SyllaBoreal (Jäsen)
  • #7
  • Arvo: Mahtigootti+
  • Lähetetty: 17.10.2008 17:05
Itse kun ostan vaatteita, ostan yleensä mieluummin jo lopettettuja malleja yleensä huuto.netistä ja muista huutokauppakammareista.
Kyllähän se kieltämättä vi*tuttaa kun vastaan tulee joku jolla on täsmälleen samanlainen rätti.
Huomasin yksi päivä että en ole pitänyt vuoteen eräitä housuja mitä tuntuu vastaan kävelevän jokaisella goottiernulla
Nytkin vaaterekistäni löytyy paljon lip servicen vanhoja malleja mitä ei kovin usein näe.
Ulkomailta tilaaminenkin on yksi vaihtoehto jos haluaa olla unique ainakin kotimaassa
Kirjoittanut: neo_shaman (Aktiivi)
  • #8
  • Arvo: Mahtigootti++
  • Lähetetty: 17.10.2008 17:26
Hyvä aihe, rispektii Heetterille
Minulla oli ainakin jossain vaiheessa [en ole varma onko nykyään, ainakaan niin paljon] hirveä lumihiutale-syndrooma. Piti olla niin ihkun uniikki ja omalaatuinen, että se alkoi lähennellä jo teennäisyyttä. Jatkuvasti kyttäsi ettei joku muu tehnyt samaa juttua, kuunnellut samoja bändejä tai käyttänyt samoja vaatteita. Johan siinä alkoi tulla vainoharhaiseksi, kun piti tuntui olevan pakonomainen tarve edes vähätellä niitä, jotka diggasivat samoja juttuja ["nojoo, mä tiesin tän bändin jo pari vuotta sitten, toi on joku uus fani" -tyyliin]. Pientä elitismiä tässäkin hommassa siis.
Nykyään en jaksa välittää, ja yritänkin olla välittämättä siitä onko jollain muulla samanlainen kolttu. Tottakai se on kiva, että näyttää yksilölliseltä ja erottuu massasta [myös vaikka goottimassasta ], mutta yritän tehdä sen olemalla oma persoonani, enkä hypettämällä vaatekaappiani. Ja onhan se paljon kivempaa, kun huomaa että joku muukin pitää samoista asioista; silloin niistä voi jopa puhua jonkun kanssa.

Tästä tulikin mieleeni yksi sarjakuva...
Kirjoittanut: Cata (Aktiivi)
  • #9
  • Arvo: Mahtigootti++
  • • Muokkasi: Cata
  • Lähetetty: 17.10.2008 17:31
Ei, se ei todellakaan oo vaan meidän synkistelijöiden juttu. Musta se näkyy kaikissa naisissa. Vaikka noi keski-ikäiset naiset tuolla kaupungilla näyttääkin aika harmaalta massalta, niin ei ne varmasti riemastuisi jos duunikaveri ostaisi samanlaisen käsilaukun tai pikkujoulumekon.
Miehistä mä en yleistäis samaa, mutta miesten vaatetarjonta on sinänsä monipuolisempaa ja klassisempaa, että jos jokin asia (esim. naisilla nää "äitiysmekot") on muodissa niin siitä ei kuitenkaan oo ylitarjontaa.

Joo, ja kyllä mua ärsyttää copycatit. Yks niitä kyllä on ainoastaan ollut, semmoinen metallistityttö, mutta se oli ihan selvä tapaus: heti kun poikaystävän kautta tavattiin, se ihaili vaatteitani, kenkiä, hiuksia ja meikkejä, sen mielestä mä olin tosi kaunis. Ja tässä pari kuukautta taaksepäin se muija leikkasi pitkät mustat hiuksensa lyhyeksi niinku mulla, sivut kaljuiksi ja värjäsi _vihreiksi_.
Kuulostan tosi pinnalliselta ja omivalta, mutta en mä vaan tykkää siitä että ämmä jota kuitenkin jouduin näkemään liian usein laittoi kaverinsa leikkaamaan ja värjäämään hiuksensa "samanlaisiksi kuin Catalla", se oli niin ilmeistä että kenen kuva sillä oli mielessä kun se sitä fledaansa laittoi.

Yksittäinen vastaantuleva vaate on mulle samantekevä. eipä niitäkään kyllä kovinmontaa ole ollut, ei tule ainuttakaan tapausta mieleen...

mutta no, eipä muuten. Arkipukeutumiseni on sitä, että etsin lattialta vähiten likaiset vaatteet jotka eivät todellakaan ole Lip Servicea tai Mercyä. En mä halua kiinnittää ihmisten huomiota istuessani matikan tunnilla.
Kirjoittanut: SyllaBoreal (Jäsen)
  • #10
  • Arvo: Mahtigootti+
  • Lähetetty: 17.10.2008 19:00
Heh* Tästä aiheesta tulikin mieleeni eräs tapaus omalla paikkakunnallani, jolla TODELLA tuntui olevan tällainen "lumihiutale"- syndrooma joka meni ihan sairaalloisen puoleiseksi
Naureskelin aina tälle kys. naikkoselle.

Hänellä oli tapana valittaa aina että" kaikki matkivat vain hänen tyyliään... ja hän hän hän."
Siis kaikki, mikä sattui vähänkin muistuttamaan tämän neidin vaatetusta oli varastettu kuulemma häneltä.
Ja kaikkia tämä kys. ihminen jaksoi haukkua ja arvostella... minäkin olin kuulemma saanut haukut niskaani kun minulle kulma sattui olemaan vähänkin samanlainen kolttu
Tässä maailmassahan ei muita ihmisiä olekaan...Onneksi ei asu enää täällä
Vaihda maisemaa

Uutta! Nyt voit ahtaa Gootti.netin kännykkäänkin. Palvelun uusimmat uutiset ja suositun keskustelualueen tuoreimmat viestit löytyvät nyt myös kevytversiona mobiililaitteille suunnatussa Gootti.mobi-palvelussa.

  • Goottifoorumia selaa 29 vakoilijaa ja 0 jäsentä . Kävijäennätys tehtiin 04.01.2022 03:50, jolloin paikalla oli väkeä yhteensä 501 henkeä!