En muista olenko aiemmin kommentoinut.
Autolla on minulle kaksi merkitystä. Toisaalta auto on kulkupeli paikasta A paikkaan B, Tätä merkitystä kuvaa omani, jo hieman ruosteen panema Mazdani. Rakas auto ressu. Autoni sain mummulta ja papalta lahjaksi, kun sain kortin (kolmannella yrittämällä muuten). Siksi se siis onkin minulle hyvin rakas, vaikka pari kertaa olen tien viereen sen kanssa jäänyt. On tullut oltua kolarissa jne. Mutta ei siitä malta luopua... ei ennenkuin on pakko, jos silloinkaan. Auto on kulkuneuvo, mutta siihen voi kiintyä, niinkuin omassa tapauksessani on käynyt.
Toisaalta taas on autoja, jotka saa sydämen pamppailemaan nopeammin kuin suomi-ruotsi jääkiekko ottelu MM-kullasta. Tällainen unelmien auto on minulle Ferrari.
Lainaan tässä nyt Juhani Melartia, joka kirjoitti tämän joskus muinoin iltapäivälehteen, en muista kumpaan.
"
Auto, joka elääMaailmassa on harvoja sellaisia taikasanoja kuin Ferrari.
-Ferrarissa teksiikkakin saa sielun, mutta en vain osaa perustella miksi, Jackie Stewart määritteli perin osuvasti jo vuosikymmeniä sitten.
Ferrarissa on henki. Se elää. Samaa ei voi sanoa ainoastakaan toisesta kilpa-autosta.
.....
Italialaiselle Scuderia Ferrari on paljon enemmän kuin kilpatalli: se on kansallinen instituutio, valtio valtiossa. Se on hehkuvan punaisena leimuava uskonto ja tunteiden alttari. Katosokaa vain niiden ferraristien hartaita ilmeitä, jotka tuntikausia etukäteen seisovat Fioranon testiradan aidan takana sen salaperäisen viestin tavoittamina, että kohta punainen ohjus ilmestyy kiertämään rataa. Heille Ferrari on aina enemmän kuin sen kuljettaja, mutta sen myötä kuljettakin on pyhä lähettiläs."
Minulle Ferrari on enemmän kuin auto, kuten yllä olevassa lainauksessa sanottiin, se on hehkuvan punaisena leimuava uskonto. Ja vaikka en enää Schumin lopetettua formuloita juurikaan seuraa, on se silti upeaa katseltavaa, kun Ferrari radalle ilmestyy. Adrenaliinia erittyy kehoon pelkästä innosta ja sydän hakkaa hulluna. Se on rakkautta se.
Unelmien auto, Ferrari 360 Modena
Jokainen meistä on itkenyt katkerasti, kun elämä ei olekaan antanut meille sitä, mitä hartaimmin olemme tahtoneet. Kaikella on silti tarkoituksensa, kyynelilläkin.