Gootti.net

Ajankohtaista 1/2020: Foorumi on toistaiseksi vain lukumoodissa. Uusien viestien tai viestiketjujen lähettäminen ei ole mahdollista. Jäseneksi liittyminen ei ole mahdollista. Vanhat jäsenet voivat kirjautua sisään ja lukea sekä vastaanottaa yksityisviestejä, sekä päivittää profiilinsa tietoja.

Goottifoorumi: Yleiset korinat: Kaikkensa antaneet.

Kaikkensa antaneet.

Kirjoittanut: Sanctus Sanctorum (Biomechanoid)
  • #1
  • Arvo: Asiantuntija
  • Lähetetty: 05.10.2008 19:54
Oletko antanut itsestäsi kaiken mitä irti saat?
Oletko rääkännyt itseäsi fyysisesti tai henkisesti vai molempia, yhtäaikaa kenties?

Kerro mille tuntuu kun ne viimeisetkin rippeet voimavaroista on annettu. Mille se tuntuu, oliko lopputuloksena häviön katkera kalkki vaiko voiton suloinen huuma, tai jotain ihan muuta.
Kirjoittanut: oneesan (Jäsen)
  • Lähetetty: 05.10.2008 23:14
Fyysisesti olen kaikkeni antanut karatetreeneissä, ja vähänkö sen jälkeen tuntui hyvälle, kun kuuma hiki kaatui päälle ja joka paikkaan koski, ja suussa maistui veri, ja istut huohottaen lattialla, kun viimeiset voimanrippeet on piesty sinusta ulos... Onpahan olo, että kerrankin annoin kaikkeni, viimeisetkin voimavarat ja pysyin tajuissani. ("Mukavan" lihaskunto porrastreenien jälkeen (yhdeksän porrastasannetta ja jokaisella kymmenen vatsa- tai selkälihasliikettä, punnerrusta tai muuta yhtä kivaa, tai anaerobista yms.), ja kun on tehty satamiljoonaa potku/lyönti toistoa kivuliaimmasta asennosta ja koskee niin vietävästi)

Henkisesti minulta vaaditaan kokoajan enemmän nyt.... saa nähdä miten paljon vielä kidutetaan, ja miten paljon vielä jaksan kantaa.. Mutta periksi ei anneta! (Vaikka on miltei mahdotonta voittaa...)
Tämä henkinen kipu sattuu enemmän kuin mikään on koskaan sattunut, ja tulee sattumaan enemmän, paljon enemmän, ennen kuin se on ohi...

Verta, hikeä ja kyyneliä.
Kirjoittanut: HepZusi (Mister Halloween 2007)
  • Lähetetty: 05.10.2008 23:47
Viimeviikon keikalla, kun laitteet oli ihan täysin ********* jouduin huutamaan ääneni ihan rikki. Sitten, kun se viimein loppu ihmiset vatimalla vaati lisää oli kyllä semmonen "ei juma fiilis, että nyt karkaan". Makasin vaan tuolinpohjalla ihan väsähtäneenä. Joku sitten toi ison viskilasin mulle ja päästiin sitte vetämään ne pari biisiä lisää.
Sen jälkeen on kyl yskiny ja ollu kurkku kipee ain tähän päivään asti, mutta se johtuu varmaan siitä, että flunssaki tuli alkuviikosta.
Kirjoittanut: Jayne Dahmer (Aktiivi)
  • Lähetetty: 06.10.2008 02:33

Lainaus: oneesan

kun viimeiset voimanrippeet on piesty sinusta ulos...


Hassua. Minä kun (itsekin karatea harrastaneena) olen aina luullut, ettei karate ole full contact - laji .
Njoo, lopetan piikkittelyn...

Nykytilanteessa jo pelkkä tavallinen kouluviikko imee mehut aivan täysin, eikä se mitenkään hääviä ole. Sitten kun vielä tuo unirytmi on mitä on, niin ei asia ainakaan parane.
Kirjoittanut: Kuunsilta (Valokuvavastaava)
  • #5
  • Arvo: Mahtigootti++
  • Lähetetty: 06.10.2008 08:17
Kuntosalilla, tai tanssileirillä oikeestaan, tässä aikataulu päivälle:

7.15-7.45 Joogatunti
8.00-8.20 Aamiainen
8.45-10.15 Balettitekniikka
10.45-11.15 Lounas
11.45-13.15 Jazztanssitunti
13.30-15.00 Nykytanssitunti
16.00-16.30 Illallinen

Sit oli viel sellanen iltavenyttely ja omien koreografioiden harjoittelutunti oli lihakset hellänä kun sieltä tultiin. Mut hauskaa silti oli sitä en kiellä
Kirjoittanut: oneesan (Jäsen)
  • Lähetetty: 06.10.2008 14:30

Lainaus: Jayne Dahmer

Hassua. Minä kun (itsekin karatea harrastaneena) olen aina luullut, ettei karate ole full contact - laji


En tarkoittanutkaan matsausta ^^
Tarkoitin että olen itse piessyt itsestäni voimat ulos :)
Kirjoittanut: neo_shaman (Aktiivi)
  • #7
  • Arvo: Mahtigootti++
  • Lähetetty: 06.10.2008 18:58

Lainaus: oneesan

Fyysisesti olen kaikkeni antanut karatetreeneissä, ja vähänkö sen jälkeen tuntui hyvälle,

Itse harrastan thai nyrkkeilyä, ja kyllä sparrauksen tai vain kovemman treenin jälkeen on niin finaalissa että hyvä kun pystyssä pysyy. Ja se tekee hyvää! Treenien jälkeen on jotenkin puhdistautunut ja rento olo. Thai nyrkkeily on sentään hyvinkin full contact -laji. Siinä saakin sitten vääntää kun vastassa on n. 2 metriä pitkä iso mies [olen itse 150cm/40kg]. Mutta siinä on sitä jotain kun äristen ja puhisten hakee yhä parempaa ja tehokkaampaa suoritusta vaikka pää ois irti.

Henkisesti olen antanut kaikkeni parisen vuotta sitten koulusuoriutumiselle, josta toivun yhä lääkityksen ja psykoterapian avulla. Viisi vuotta olen pikkuhiljaa parantunut masennuksesta ja loppuunpalamisesta... Sellainen kaikkensa antaminen ei kyllä tunnu hyvältä tai palkitse oikeassa suhteessa ponnisteluihin.
Kirjoittanut: kuopassa (Ylläpitäjä)
  • Lähetetty: 06.10.2008 19:24

Lainaus: Sanctus Sanctorum

Oletko rääkännyt itseäsi fyysisesti tai henkisesti vai molempia, yhtäaikaa kenties?

Viikko sitten kävin Lidlissä, sillä se on lähin paikka, jonne voi viedä tyhjiä (limonadi)pulloja. Oli yhtä rääkkiä koko reissu. Pullojenpalautuskoneen edessä pitkä jono kolmannen luokan kansalaisia ja se aula niiden aparaattien luona haiskahti alkoholille. Kuten kanssajonottajatkin. Virolaiset veivät mustia roskasäkillisiä täynnä pulloja, joten jouduin jonottelemaan varttitunnin niitä odotellessa. Toinen pulloja vastaanottava masiina oli rikki. Juuri kun oli vuoroni pistää ne pari pulloa siihen liukuhihnalle, laite alkoi itkemään kun se koki säilytyslaarinsa täyttyneen, joten piti jonottaa sitten sen tyhjentämistä. Lidlin työntekijä tuli sitten rassaamaan vempelettä, jonka jälkeen yritin uudelleen tuupata niitä puteleita sinne peräkammariin, mutta ei onnistunut. Tienasin sen varttitunnin jonottamisen aikana niistä pullopanteista 0,8 euroa. Jäljelle jääneet pullot annoin jollekin takanani seisseelle jampalle. Tätä ennen kävin Lidlissä joskus kuukausia sitten, jolloin silloinkin olin ko. kokemuksen jälkeen henkisesti ja fyysisesti ihan totaalisen burnoutin partaalla. Aaahh, plurp. Puklaan. Haluan raapia nämä muistot irti aivoistani.
Kirjoittanut: oneesan (Jäsen)
  • Lähetetty: 06.10.2008 19:47

Lainaus: neo_shaman

Viisi vuotta olen pikkuhiljaa parantunut masennuksesta ja loppuunpalamisesta..


Mie ymmärrän sinnuu. Itsekin kamppailen jatkuvasti masennustani vastaan, psykologin avustuksella, lääkkeiden syönnin lopetin ihan omatoimisesti, tahdon pärjätä ilman niitä... ne aiheutti hirveetäsyömishimoakin. Mutta on tämä tuonut mukanaan paljon hyvääkin, olen oppinut itsestäni paljon, ja suhtaudun asioihin aivan uudenlaisista näkökulmista. Toiset päivät on hyviä... toiset huonompia... Periksi ei anneta! Pienillä askelilla eteenpäin. Tsemppiä sinullekin.
Kirjoittanut: BlackLotus (Jäsen)
  • Lähetetty: 07.10.2008 19:37
Kävin äskettäin tunnin lenkillä, yhessä vaihees meinas happi loppua mutta eteenpäin kävellen tai juosten.
Viime vuonna. Muutaman ihmisen takia uhrasin melkein elämäni, yhdessä vaiheessa kai niin teinkin, enkä tarkoita veriuhreja, vaan sen, että sairastunko pahemmin vai en. Olin jo silloin burn out, mutta kai sitä syvässä kuopassakin voi alemmaksi kaivaa.
Nyt kuitenkin selvillä ollaan.
Ja vaikken siellä helvetissä ole käynytkään, niin toivon että te jotka olette, pääsette sen ohi/yli.
Vaihda maisemaa

Uutta! Nyt voit ahtaa Gootti.netin kännykkäänkin. Palvelun uusimmat uutiset ja suositun keskustelualueen tuoreimmat viestit löytyvät nyt myös kevytversiona mobiililaitteille suunnatussa Gootti.mobi-palvelussa.

Samanlaisia aiheita
  • Goottifoorumia selaa 16 vakoilijaa ja 0 jäsentä . Kävijäennätys tehtiin 04.01.2022 03:50, jolloin paikalla oli väkeä yhteensä 501 henkeä!