Gootti.net

Rajatilakokemuksia?

Kirjoittanut: Heetteri (Ex-inkvisiittori & Miss Halloween 2008)
  • Lähetetty: 28.09.2009 12:20
Voisin ehkä muokata otsikkoa vähän vähemmän ylidramaattiseksi ja enemmän kuvaavaksi.
Kirjoittanut: azpzv (Nimetön)
  • Lähetetty: 30.09.2009 22:29
Minulla on silleen outoja asioita tapahtunut,en osaa sen paremmin niitä sanoo,kuin "Olen elänyt ,ja nähnyt tämän tapahtuman jo aiemmin"mielessäni/unessani tapahtuvaks"!??
Unessani näkemäni tapahtuma....Tulee tapahtuu minulle myös elävässä elämässäni?? Se on minusta outoa ,ja olen tietysti hämilläni,kun muistan,että tää on jo tapahtunut minulle(unessani)??!!!!
Onko muillakin samoja asioita tapahtunut??
Kirjoittanut: Vega (Jäsen)
  • #93
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 30.09.2011 20:31
Ajattelin herättää tämän keskustelun kuolleista kun en ole varma kummituksien osuudesta asioihin jotka askarruttavat Erilaisten äänien kuuleminen on hirveän yleistä, ja monet ovatkin täällä jo kertoneet jos jonkinlaisista oudoista kuulemistaan äänistä. Eräs juttu oli yöllä olohuoneesta kuuluneesta ihmisten puheesta, joka kaiken järjen mukaan ei ollut peräisin mistään näkyvästä lähteestä, ja tämä kiinnitti huomiotani sillä itselläni on ollut aivan vastaavia kokemuksia. Vuosia sitten perheeni asui vanhassa maalaistalossa, jonka yläkerrassa oma huoneeni sijaitsi. Kuulin usein öisin selvää (no, sanoja en erottanut) puhetta alakerrasta. Kuulosti siltä kuin siellä olisi ollut useampikin ihminen, ehkäpä illanistujaiset tai jopa juhlat. Naisten ja miesten ääniä jotka keskustelivat. Kävin monta kertaa katsomassa mitä kummaa oikein oli tekeillä keskellä yötä ja vielä niin ettei vieraiden tulosta oltu kerrottu meille lapsille mitään. Alakerta oli aina pimeä ja tyhjä.

Nykyisessä talossamme olemme asuneet noin kuusi vuotta. Alkuaikoina pikkuveljeni joutui laitoshoitoon, ja oli kotona vain viikonloppuisin. Tuona aikana, veljeni ollessa poissa, kuulin jatkuvasti hänen ja hänen ystäviensä kulkevan talossa ja puhuvan. Ihmettelin äidilleni eikö hän olekaan laitoksessa, mutta sain vain oudon katseen ja kummastuneen vastauksen: Kyllä on.

En jaksa uskoa, että yliluonnollisuuksista olisi kysymys. Ehkä mielikuvitus on tehnyt tepposiaan? Tietäisiköhän joku jopa täsmällisen selityksen "äänien" kuulemiselle ellei mekanismi ole sama kuin skitsofreniassa?
Kirjoittanut: Anyxia (Jäsen)
  • Lähetetty: 24.10.2011 00:15
Silloin kun asuin vielä kotona niin tunsin jatkuvasti jotain ylimääräistä energiaa talossa. Ensimmäinen kokemukseni näistä tapahtui minun ollessa ihan pieni lapsonen. Muistan nukkuneeni isosiskoni huoneessa oman huoneeni ollessa muistaakseni vieraiden käytössä. Isosiskoni ei ollut silloin kotona. Heräsin keskellä yötä siihen tunteeseen kun tuntui kuin joku olisi tuijottanut untani siinä. Harhaluuloja se ei tuntunut olevan sillä avatessani silmät näin sängyn reunalla istuvan varjon. Luulin siinä jonkun perheenjäsenistä istuvan, mutta näkyvän vain varjona sillä takaa tuli vessan valo joka oli aina öisin päällä. Hahmo vain tuijotti ja piti kättään päälläni mutta ei sanonut mitään. Pelkäsin ja räpsyttelin silmiäni toivoen sen katoavan mutta se vain istui siinä. Nousin sitten muka rohkeana ylös aikoakseni lähteä huoneesta mutta noustessani seisomaan hahmo katosi. Tämä oli tosi pelottavaa sillä olin tosiaan hyvin pieni vielä enkä osannut ajatella kyseisiä juttuja.

Kotona tällaisia kokemuksia tapahtui lähes päivittäin, varsinkin omassa huoneessani. Yksin ollessa ne on vieläkin vähän jännittäviä tilanteita mutta niiden paljouden takia niitä osaa jo ymmärtää. Pitää nyt vielä mainita tällainen asia kun tässä jossain vaiheessa aloin jo heittämään läppääkin näistä asioista ja nimesin jonkun haamusen Vladimiriksi. Sitten joskus siinä siskoni kuivatessa hiuksia ja minun istuessani nahkasohvalla katsomassa Paavo Pesusientä kuulimme kolinaa ja ääniä läheltämme. Sanoin siinä sitten vitsillä nauraen että "Vladimir tuu säkin katsomaan paavoa" ja säikähdin kun yhtäkkiä pian siitä sohvamme äänteli niin kuin siihen olisi joku istunut (nahkasohva joka narisee ja "puhaltelee" kun siihen istuu) ja hyi että kun säikähdettiin siskon kanssa. Tästä en tiedä mistä johtui kun itsekään en siinä liikuskellut yms että se jää mysteeriksi.
Kirjoittanut: iPOP (Jäsen)
  • #95
  • Arvo: Mahtigootti
  • Lähetetty: 30.07.2012 00:51
hienoja tarinoita!
enkä pidä teitä hulluina.

itelle ei ole vielä käynyt mitään.......vaikka toivon että kävisi..............
mutta yleensä lapset/murrosikäset tuntee aaveet hyvin.
kuten kerran veli sano kun se oli pieni että "ihan niin kuin Ransu olis täällä"
olimme siis Ransu-vainaan talossa.
myöhemmin oomme kyselleet äitin kanssa että tunsiko se sen?
no ei oo sanonut mitään kun se ei tykkää näistä jutuista.
mut se usein sano siellä että se tuntee sen olemuksen.
no kyllä mun äitinmummo aina puhu vainajista.
vainajat koputteli sen talon seinillä.

vaikka kuulostaa tyhmältä,haluaisin irtaantua ruumiista.
en kehtaa vaan harjottaa tätä koska vaarana on se että jää välimaastoon eikä pääse pois.

.............sori vähän offia.........................
Kirjoittanut: Anyxia (Jäsen)
  • Lähetetty: 24.09.2012 11:17

Lainaus: Anyxia

Luulin siinä jonkun perheenjäsenistä istuvan, mutta näkyvän vain varjona sillä takaa tuli vessan valo joka oli aina öisin päällä. Hahmo vain tuijotti ja piti kättään päälläni mutta ei sanonut mitään. Pelkäsin ja räpsyttelin silmiäni toivoen sen katoavan mutta se vain istui siinä. Nousin sitten muka rohkeana ylös aikoakseni lähteä huoneesta mutta noustessani seisomaan hahmo katosi. Tämä oli tosi pelottavaa sillä olin tosiaan hyvin pieni vielä enkä osannut ajatella kyseisiä juttuja.

Olihan täällä jo jotain, mietin tuolla toisessa keskustelussa että mitähän oon jo kertonu mutta tän toisen aika samanlaisen näköjää tääl toises kertonu D
Kirjoittanut: Vega (Jäsen)
  • #97
  • Arvo: Edistynyt
  • • Muokkasi: Vega
  • Lähetetty: 05.10.2012 12:12
Muutin kesän alussa pois kotoa. Jokin aika sitten äitini soitti minulle keskellä päivää töistä ja henkäisi puolitosissaan dramaattisesti puhelimeen: "Mitä ihmeen demoneja sä oot sinne huoneesees oikein manannut?" Hän selitti jokseenkin kiihtyneenä, että oli edellisenä yönä miehensä kuorsauksen takia siirtynyt nukkumaan minun vanhaan, tyhjillään olevaan huoneeseeni. Siellä hän kertoi nähneensä ihmeellistä painajaisunta mustista hevosista ja hirvittävän näköisistä kasvoista, jotka hän jopa hereille havahduttuaan näki vaikka sulki silmänsä. Äiti ei pimeässä uskaltanut edes astua lattialle lähteäkseen pois. Hän tuntui olevan aidosti ymmällään. Naureskelimme kuitenkin molemmat hänen avauskommentilleen, ja äitikin pohti, että kenties painajaiset johtuivat enemmänkin stressistä kuin siitä, että minä olisin kutsunut paikan täyteen piruja.

Puhelun loputtua jäin kuitenkin miettimään hänen sanojaan. Jos sellaisiin asioihin uskoo, ei suinkaan ole ihme, mikäli siinä huoneessa jotain outoa onkin. Siellä on pelattu spiritismiä, jopa todella kutsuttu demoneja villeimpinä aikoina, harjoitettu lukuisia rituaaleja, meditoitu monia monituisia tunteja, ahdistuttu viimeisen päälle ja koettu koko teini-iän äärimmäisten tunteiden kirjo, säilytetty vuosikausia epäilyttäviä ja valonarkoja esineitä, perehdytty omituisiin asioihin ja mullistettu maailmankuvaa... Sekä tehty lukuisia muita juttuja, jotka ovat saattaneet jättää jonkinlaisia jälkiä paikan atmosfääriin.

Veljeni on joskus kertonut kuulleensa outoja ääniä huoneestani, vaikka en ole ollut kotona. Joskus tapanamme oli käydä parvekkeella tupakalla, eikä hän kuulemma kovin mielellään kulkenut sinne minun huoneeni kautta (siinä oli jotakin "ahdistavaa"). Avomieheni, silloinen poikaystäväni, ei myöskään koskaan tykännyt olla huoneessani (ei ylipäänsä koko talossa, mutta urheasti hän sinne jaksoi tulla kylään ), ja nukkui siellä aina kovin huonosti. Muutamia kertoja hän ei kyennyt nukkumaan lainkaan jonkinlaisen kauhutilan vuoksi, ja on kertonut, että huone oli hänestäkin jollakin lailla pelottava. Joskus hän vielä ollessaan enemmän kiinnostunut okkultismista mainitsi siitä, ettei kannattaisi tehdä näitä hämärämpiä työskentelyjä paikassa, jossa nukkuu, tai edes säilyttää mitään asiaan liittyvää rekvisiittaa.

Itse en oikeastaan koskaan kokenut mitään kummallista, ja minusta on outoa kuulla tuollaista muilta. Kenties huone oli vain liian pieni ja tuttu. Kenties olen vain liian tylsä ja rationaalinen, jotta havaitsisin mitään erikoista (magianharjoittamiseni sun muut olen itselleni selittänyt aika filosofisesti down-to-earth-tyyliin). Kerran tosin aloin sängyssä maatessani tuumia, voisiko paikalla sittenkin olla jotain... näkymätöntä. Yritin tyhjentää mieleni ja aistia kaiken mahdollisen ympärilläni. Hetken kuluttua tunsin, kuinka vasemmalla puolella kattoa olisi ollut jokin läsnä. Sitten tunsin kuinka "ne" täyttivät koko huoneen. En oikein osaa selittää asiaa muuten, kuin että siellä oli läsnäolo, eikä vain yksi vaan monta. Ehkä onnistuin vapauttamaan mieleni sen aitauksista, tai sitten vain kuvittelin kaiken..
Kirjoittanut: byron (Jäsen)
  • #98
  • Arvo: Mahtigootti
  • Lähetetty: 05.10.2012 17:00

Lainaus: Vega

meditoitu monia monituisia tunteja


Meditoinnin nyt ei ainakaan pitäisi vaikuttaa mitenkään huoneeseen vaan ihan omaan päähän.
Kirjoittanut: iPOP (Jäsen)
  • #99
  • Arvo: Mahtigootti
  • Lähetetty: 05.10.2012 17:41

Lainaus: Vega

meditoitu monia monituisia tunteja


juu ei pitäs vaikutta huoneeseen tai vainaja henkiin.
voin sanoa että olen itekkin meditoinut monia tunteja samassa huoneessa,eikä oo mitään tapahtunut.

mutta hyvä vega,voiko asia olla siinä että joku on kuollut talossa?
se voi aiheuttaa tai sit se spiritismi.
oothan muistanut rikkoa motin pelin jälkeen? :O
Kirjoittanut: Vega (Jäsen)
  • #100
  • Arvo: Edistynyt
  • • Muokkasi: Vega
  • Lähetetty: 05.10.2012 19:01

Lainaus: iPOP

mutta hyvä vega,voiko asia olla siinä että joku on kuollut talossa?


Talossa ei kyllä minkään todennäköisyyden mukaan ole kuollut ketään, sillä perheeni rakensi sen Voihan olla, että itse talon paikalla on jotakin hämärää, mutta mutta...

Lainaus: byron


Meditoinnin nyt ei ainakaan pitäisi vaikuttaa mitenkään huoneeseen vaan ihan omaan päähän.


Hmm, hyvä pointti sikäli, mutta olen ajatellut asian niin, että mikäli meditointiin yhdistetään jotain muutakin, se voi ikään kuin kerrannais- tai jälkivaikuttaa ulkomaailmaankin... Esimerkiksi monissa yhteyksissä epätasapainoisia henkilöitä kehotetaan välttämään meditaatiota, koska se voi tuoda pinnalle jotakin sellaista omasta psyykestä, jota ei olisi ilman asiantuntevaa apua kannattanut sinne tuoda. Ja koska oma lähtökohtani koko asiassa on se, että jotkin psyykkiset prosessit saattavat jättää jälkiä, jotka jotkut ihmiset kykenevät aistimaan (eivät kaikki - oikeastaan oman näkemykseni mukaan ne, jotka jollakin tavalla tuntevat ko. henkilön/henkilöt), en pidä ajatusta tyystin mahdottomana.
Viesti

Vaihda maisemaa

Uutta! Nyt voit ahtaa Gootti.netin kännykkäänkin. Palvelun uusimmat uutiset ja suositun keskustelualueen tuoreimmat viestit löytyvät nyt myös kevytversiona mobiililaitteille suunnatussa Gootti.mobi-palvelussa.

  • Goottifoorumia selaa 2 vakoilijaa ja 0 jäsentä . Kävijäennätys tehtiin 17.09.2015 09:50, jolloin paikalla oli väkeä yhteensä 362 henkeä!
Järjestä treffit