Gootti.net

Ärrä, ässä, ja muut puheviat

Kirjoittanut: Chuuko (Jäsen)
  • #11
  • Arvo: Mahtigootti
  • Lähetetty: 22.05.2012 10:25
Itsekin penskana ärrävikaisena kävin jonkinnäköisessä ärräkoulussa hokemassa niitä dnndnndnnndnnn-ääniä ja hokemassa "kudki kulkee kodkokengillä" -tyyppisiä mantroja. Typerältähän se tuntui, mutta kun sen ärrän ensimmäisen kerran täräytti suusta oikein, oli fiilis kyllä loistava. Olin aina katkera pikkusiskolle, kun sen nimessä oli r ja hän oppi sen huomattavasti aiemmin kuin ite.

Ässän suhinaongelma ilmestyi, kun yläasteella iskivät telaketjut hampaisiin. Raudat lähti, ja pahin suhauttelukin, mutta edelleen kun innostun puhumaan liian nopeasti, ässässässä suhisee ja puheentuottaminen ja ymmärtäminen on hieman hankalahkoa. En tiedä huomaako tätä kovin moni, mutta ärsyttää kun ite huomaa että jaa, taas shuhisee.
Kirjoittanut: byron (Jäsen)
  • #12
  • Arvo: Mahtigootti
  • Lähetetty: 22.05.2012 17:21

Lainaus: WintersWoe

Oletteko ihmiset ikinä olleet R-koulussa?
Jos olette niin kannattaa alkaa käyttämään siellä opetettua ärrää.
Itse aloin aikuisiällä käyttämään tätä opetettua ärrää.
Aluksi se tuntui luonnottomalta, mutta nykyään osaan lausua ns. oikean ärraän.


No, on sitä tullut välillä harjoiteltua, mutta ei sitä aina muista ja jaksa. Ja osittain laiskuuttani ja osittain ylpeyttäni puolustelen nyt näitä "vikoja", että erilaisuus on hei rikkautta vaan. Joku päivä ei oo enää ketään (länsimaissa), jolla ois puhevika tai eri pituiset jalat tai rako etuhampaiden välissä. Turha korjata mitään, mikä ei ole rikki.
Kirjoittanut: momentumi (Jäsen)
  • #13
  • Arvo: Asiantuntija
  • Lähetetty: 24.05.2012 06:46
Täällä myös yksi r-viasta "kärsivä", ihana huomata, etten ole tämän asian kanssa yksin... Mutta niin, minulla on ollut pienestä pitäen r-vika ja mm. koulussa minua on siitä kiusattukin. Olen käynyt puheterapiassa ja mm. jonkinsortin puheenparannus leikkauksessa pienempänä, mutta mistään ei ole ollut mitään apua. Aiemmin koko vika häiritsi, mutta nykyään en enää häpeä sitä niin paljon...paitsi niissä tilanteissa, joissa joudun sanomaan osoitteeni, joka alkaa R-kirjaimella...kukaan ei muka ikinä saa siitä selvää ja ärsyttää alkaa toistella sitä, kun toinen suunnilleen hihittää ja kyselee, että niin mikä! :/ Muutoin siitä ilmeisesti saa puheessani selvää, mutta jos on esim. kaksi r:ää sanassa peräkkäin tai sanan alkukirjaimena niin sitten tuottaa hankaluuksia. Ärsyttää muutenkin, kun tuntuu, että niin harvalla on puhevikaa ja toisinaan tuntuu, ettei kellään muulla ole kuin tyyliin mulla, mutta tämän topikin myötä huomaan, että on meitä muitakin...
...kiitos siis!
Kirjoittanut: Salmonelle (Nimetön)
  • Lähetetty: 06.06.2012 00:32
Minulla oli pienenä ärrävika ja kävinkin "ärräkoulussa". Loppujen lopuksi opin sen aivan vahingossa, vaikka puheharjoittelussa läpikäydyt kielen kuppiasennot ja muut tuntuivat aivan älyttömiltä jutuilta. Edelleen silti välillä tulee sanottua ärrä kurkun kautta ja sitä ei kukaan ikinä huomaa. Kanssani oli opettelemassa kolme muuta ja tietääkseni kaksi heistä ei ole ikinä oppinut ärrää, vaikka kovasti yrittivätkin. Joten eipä voi sanoa, että olisi harjoituksen puutetta, ehkä se ei vain jokaisen suuhun sovi! Lisäksi tiedän perheen, jonka kaikki viisi jäsentä ovat ärrävikaisia, eikä se muuksi muutu vaikka kuinka reenaisivat.

Älkää ihmiset vaipuko epätoivoon, sillä usein tuollaisia puhe"vikoja" ei kukaan muu huomaa kuin puhuja itse. Ja sehän on kuitenkin persoonallista, kun vähän suhisee tai pärisee puhuessa, turha semmoista ruveta välttelemään ja korjaamaan. Tiedän myös sellaisen tapauksen, että ärrävikainen henkilö kiersi kaikki sanat, missä oli R-kirjain, jopa aina kirjoitti oman nimensä, eikä sanonut sitä ikinä ääneen... HUH HUH
Kirjoittanut: Azrael (Aktiivi)
  • #15
  • Arvo: Mahtigootti1500
  • Lähetetty: 06.06.2012 12:24
Yksi ärräkoulussa käynyt täälläkin. Ässän kanssa oli vaikeuksia myös pentuna ja itseasiassa pieni suhuässä kuuluu puheesta vieläkin mutta mikäpä siinä. Itse oikeastaan tykkään tuosta puheviasta.
Muiden puheessa noihin "vikoihin" ei tule edes kiinnitettyä huomiota.
Kirjoittanut: Verity (Jäsen)
  • #16
  • Arvo: Mahtigootti
  • Lähetetty: 10.06.2012 20:41
Minäkin olin ärräkoululainen! Harmitti tosi paljon ala-asteella, kun olin luokaltani niitä viimeisiä joiden vielä piti käydä puheterapeutilla. Nykyäänkin vielä ongelmana se, kun välillä ärrä tulee ihan nätisti ja toisinaan särähtää mielestäni tosi pahasti.

Jossain vaiheessa ala-asteen loppupuolella aloin puhumaan R-kirjaimen sisältäviä sanoja vältellen. Tympeätähän se oli, mutta kaikkeen tottui. Sama jatkui sitten koko yläasteen. Lukiossa en niin kovasti jaksanut välittää, vastaukset muuten vain jäivät ujouden yms. takia lyhykäisiksi.

Olen aivan armoton natsi itseäni kohtaan tämän vian kanssa. Muiden puheviat eivät kuulosta yhtään häiritseviltä tai typeriltä, vaan ovat osa henkilön persoonaa.
Kirjoittanut: Hohoton (Jäsen)
  • Lähetetty: 16.06.2012 02:05
Ite sanon ässän viheltävänä. En kuiteskaa ossaa viheltää joten sillee toisella lailla viheltävänä. Ärrä ja ässä vika oli pienenä. Opettaja aina ihimetteli ala-asteella et miks tuun pari tuntii myöhäsä kouluun ko ei tainnu tietää että olin terapeutilla. Ite en uskalla puhua juurikkaa ventovieraille. Ja sillonko aivan pakko on nii tuntuu niiko se ääni jäis sinne kurkkuun nii sanoja oikee täytyy työntää ulos. Mun puhe on kans semmosta että se saattaa katketa ettei välillä kuulu mittää mitä en ite huomaa. Ääniki kuullostaa lapsen ääneltä ja jos pittää puhua monen ihimisen eesä nii ääni alakaa tärisee ja kuulostaa siltä niiko itkisin. Joskus taas ko alan puhhuu ni ei kuulukkaa mittää jote pittää alottaa alusta. Sen kyllä huomaan. Sitte aina sanotaan että puhun hilijaa ja jos mää korottasisin ääntäni ni sitte jo huutasisin. Yhesti meni hermo ko oltii iskän, äitin, velipuolen ja mummun kaa Tamperreella ja ostettii jäätellöö ni äiti sano että saan ite sannoo sille akalle että mitä otan. Aattelin sitte huutaa kurkku suorana että otan vanilia kastikkeen tilalle lakritsikastiketta enkä ota lakritseja mutta en vihtiny. Sitte äiti tilas mulle tavallisen jätskin mikä oli karseen makusta. Sitte ko puhuttii vielä et onks jollaki tuttaval puhevika ni mun eno on kuuro eikä se kuule että miten se puhhuu jote se puhe kuullostaa aika ouvolta. Vähä niiko se puhhuis ärrän joka välliin. Ite sitte haittaa ko en aina ymmärrä että mitä se sannoo. Tuli mieleen että munki nimesä on r ja s jote kaikki vieläki kyssyy että mikä se mun nimi oikeen oli, ärsyttää yhtä lailla ko se että kaikki ihimiset pyytää toistaan puhheen ainaski viteen kertaan ennenku ne ns. kuulee et mitä sanon.
Kirjoittanut: Bloody Monster (Jäsen)
  • #18
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 21.07.2012 15:26
Minulla on pieni r-vika. Kun olin ihan pieni, niin neuvolassa ne eivät kuulemma edes huomauttaneet siitä. Sitten ala-asteella jouduin käymään "puheopetuksessa" kerran viikossa. Se oli todella rasittavaa! Mun piti hokea siellä "dn dn", että oppisin, missä kohtaa kielen pitää olla, jotta "oikean ärrän" saisi sanottua. Puheopettaja käski aina harjoitella kotonakin, johon vastasin: "Joo..." vaikken koskaan harjoitellun kotona xD Kun lopulta opin jotenkin "oikean ärrän", niin en käyttänyt sitä, enkä käytä vieläkään. Jos käytän sitä, se kuulostaa tyhmältä, sillä sanon sen "isommin" ja liioitellummin kuin pitäisi ja siksi se kuulostaa kamalalta. Puheopetuksessa piti aina sitten käyttää sitä oikeaa "isoa" ärrää ja kun puheopetusta ei ollut ollut pariin viikkoon, olin jo unohtanut koko jutun, sillä en tietenkään ikinä harjoitellut. Kun vahingossa puhuin puheopettajalle "väärällä" ärrälläni, niin se mulkaisi minua tosi pelottavasti... Onneksi 4. luokan jälkeen ei enää tarvinut käydä puheopetuksessa! Eikä kukaan oikeastaan edes kiinnitä huomiota pieneen r-vikaani. Minusta on itse asiassa kivaa, että minulla on r-vika. Jos minulla ei sitä olisi, en olisi minä!
Kirjoittanut: Yöntuuli (Jäsen)
  • #19
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 02.08.2012 18:37
Kyllä tuppaa menemään välillä miulla änkytyksen puolelle, ja koko ala-aste ajan kävin aikoinani puheopetuksessa kun väittivät kovin että "r" kirjaimen sanominen ei mene aivan nappiin miulla..miusta ei tuo lausuminen mihinkään ole muuttunut silti vaikka yrittivät sitä "korjata"..ei minun r ehkä ihan täydellinen ole mutta on tälläkin ärrällä pärjätty, luonteeni on taas muista syistä vähäpuheinen, r kirjaimen ongelma ei miuta haittaa. Puhuisin myös mielelläni ihmisen ominaisuuksista enkä suosi sanaa puhevika, kun ei voi olla ainoaa ja oikeaa tapaa lausua jotain, se on aina jonkun opettajan tms mielipide. Välillä tuntuu että miulla voisi olla taipumusta myös lukihäiriöön..mutta en ole käynyt lukitestissä. Maailmassa teot ja ajatukset ovat miulle tärkeämpiä kuin runsas puhuminen.
Kirjoittanut: Pelkuri (Jäsen)
  • #20
  • Arvo: Asiantuntija
  • Lähetetty: 03.09.2012 23:17
Ä-ä-ä-änkytän. Paljon. Ja menen sanoissani niin sekaisin ettei mun sössötykseni tarkota yhtään mitään ja koko lause pitää artikuloida uudelleen. Se on perhanan ärsyttävää kun jännittää ja pitäisi vaikka tutustua uuteen ihmiseen. Sillä juuri silloin kun jännitän, sössötän eniten ja siitä tulee tyhmä ensivaikutelma
Viesti

Vaihda maisemaa

Uutta! Nyt voit ahtaa Gootti.netin kännykkäänkin. Palvelun uusimmat uutiset ja suositun keskustelualueen tuoreimmat viestit löytyvät nyt myös kevytversiona mobiililaitteille suunnatussa Gootti.mobi-palvelussa.

  • Goottifoorumia selaa 1 vakoilijaa ja 0 jäsentä . Kävijäennätys tehtiin 17.09.2015 09:50, jolloin paikalla oli väkeä yhteensä 362 henkeä!
Järjestä treffit