Gootti.net

Ajankohtaista 1/2020: Foorumi on toistaiseksi vain lukumoodissa. Uusien viestien tai viestiketjujen lähettäminen ei ole mahdollista. Jäseneksi liittyminen ei ole mahdollista. Vanhat jäsenet voivat kirjautua sisään ja lukea sekä vastaanottaa yksityisviestejä, sekä päivittää profiilinsa tietoja.

Itsemurhat

Kirjoittanut: fantasos (Jäsen)
  • #251
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 04.12.2009 01:50
Psykologi sanoi että itsemurhan tehneiden lapsilla on suuri riski tehdä itsekin itsemurha. Koska (ainakin alitajuisesti) oppivat että se on keino päästä eroon liian vaikeasta elämäntilanteesta. Että kannattaa hyvissä ajoin alkaa miettimään vaihtoehtoja ahdistuksen purkamiseen. Vihjeenä todettakoon että veitsi kourassa pesuhuoneessa on aivan liian myöhään, mutta vielä siinäkin kohdin voi pistää veitsen kaappiin ja jäädä miettimään "joskohan tässä olisi muitakin keinoja joilla asian voisi hoitaa?".
Kirjoittanut: azpzv (Nimetön)
  • Lähetetty: 04.12.2009 18:01
Niin monta on tarinaa,kuin tarinan kertojaakin.Minut on aikoinaan koirat pelastaneet,ja muutenkin eläin rakkaana ihmisenä ,EN Vois kyllin kiittää heitä,kun sain toisen mahdollisuuden elämiseen.
Itsari,ei aina ole se paras vaihtoehto kuiteskaan!!
Kirjoittanut: mlrd (Aktiivi)
  • Lähetetty: 05.12.2009 01:25
Sen verran monta noita on tullut nähtyä, ihmisiä jotka ovat kuolleet helvetin tyhmästi ennen aikojaan...

Toivoisin jotta jokaisen itsemurhan tehnyttä kohti saisi yksi ennenaikojaan kuollut elämänsä takaisin.
Silloin tässä maailmassa olis jotakin järkeä.

Mutta kun ei ole, jotkut aivan todella taistelevat elämänsä puolesta... toiset vain lopettavat omansa.

Miksi helvetissä joku voi olla noin tyhmä, jotta tappaa itsensä?
Kirjoittanut: fantasos (Jäsen)
  • #254
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 05.12.2009 01:36
Jälkikäteen katsoen itsemurhayritys tuntuu ihan helvetin tyhmältä.
Sitä pudistelee päätään ja miettii että "Mitä minä oikein ajattelin?!?"
Mutta sillä hetkellä kun ahdistus painaa päälle niin että seinät kaatuvat niskaan, kaikkea pitäisi tehdä ja mitään ei enää jaksa, niin silloin on niin tuskaisessa mielentilassa ettei terve järki ole enää puikoissa.
Ja kun ohjat on ottanut ahdistus ja epätoivo, niin ajatus syvästä mustasta vedestä ja ikuisesta pimeydestä houkuttelee. Ajatus siitä että kaikki se ahdistus ja väsymys olisi mennyttä sillä hetkellä kun silmissä pimenee viimeisen kerran...
Kirjoittanut: Chrystalis (Inkvisiittori)
  • #255
  • Arvo: Mahtigootti1500
  • Lähetetty: 09.12.2009 00:43
Sitä huomaa yllättävän usein miettivänsä kuinka helpompaa olisikaan, mikäli ei tuntisi mitään. Kuinka helppoa olisi, kun ajatukset eivät pyörisikään sitä ikuista noidankehää. Kuinka ne helvetin ajatukset saisi pysähtymään ja lopettamaan ihmisen jäytämisen sisältäpäin, hitaasti.

Kuinka ne aivot ei välittäisikään viestejä pään sisällä, kun ei ole tarpeeksi verta niiden kuljettamiseen. Tai kuinka se epämääräinen möykky ei reagoi ärsykkeisiin, impulsseihin, ollessaan levinneenä seinällä. Kyllä, se on helppo tapa päättää ahdistavat asiat.

Itselläni on monasti käynyt mielessä oman hengen riistäminen oman käden oikeudella, sen enempiä miettimättä. Mutten pysty siihen, en todellakaan. Vaikka tuntuu että asiat kaatuvat yhä enemmän ja enemmän niskaani, keräävät sitä paskaa niskaan jatkuvalla syötöllä sekä ympärille väkeä lapioimaan kovempaa tahtia ne tippuvat läjät takaisin, niin silti en pysty. Ne muutamat läheiset ihmiset, ne ihmiset joille merkitsen minkään vertaa voisivat pahoittaa mielensä, mikäli riistäisin oman henkeni. Se itsessään riittää syyksi etten tee sitä. Pyrin aiheuttamaan teoillani mahdollisimman vähän kärsimystä rakastamiani ihmisiä kohtaan. Kovin usein en siinä onnistu, mutta mikäli se on itsestäni kiinni niin voin ainakin jättää tämän tekemättä.
Kirjoittanut: poison (Organisaattori)
  • #256
  • Arvo: Platinagootti+
  • Lähetetty: 09.12.2009 17:56

Lainaus: Chrystalis

Sitä huomaa yllättävän usein miettivänsä kuinka helpompaa olisikaan, mikäli ei tuntisi mitään. Kuinka helppoa olisi, kun ajatukset eivät pyörisikään sitä ikuista noidankehää. Kuinka ne helvetin ajatukset saisi pysähtymään ja lopettamaan ihmisen jäytämisen sisältäpäin, hitaasti.

Tuo on ihan totta. Mun rakastettu, jo usean vuoden takaa, tappoi itsensä, tai otti yliannoksen, ja välillä se nousee mieleen vieläkin. Varsinkin, kun uuden rakkaan luo menee bussi juuri sen hautausmaan ohi.
Itse en oikein ole vakavasti harkinnut tuota vaihtoehtoa ikinä.
Kirjoittanut: Drakan (Jäsen)
  • Lähetetty: 27.01.2010 21:43
Äitini teki itsarin. asia on käynyt mielessä ja liityy vaikeisiin masenuskausiin, mutta en tee itsaria koska en halua samaa tuskaa lapsileni joka itse olen kokenut kun äitini kuoli
Kirjoittanut: azpzv (Nimetön)
  • Lähetetty: 30.01.2010 20:31
Nyt asioitten edetessä olen ajatellut enemmän ja tullut siihen tulokseen että KYLLÄ Itsarillakin on hyvät puolensa.! Kaikilla ei ole muuta ratkaisua ja jokainen saa päättää omasta elämästänsä. Ei ihmisen kuiteskaan tarvitse olla heikko jos haluaa päättää päivänsä.Enhän minäkään ole sellainen ja näin kuiteskin ajattelen.
Kirjoittanut: mlrd (Aktiivi)
  • Lähetetty: 30.01.2010 23:07

Lainaus: azpzv

Kaikilla ei ole muuta ratkaisua ja jokainen saa päättää omasta elämästänsä.

Se on se viimeinen ratkaisu.
Mutta kyllä saa olla asiat aivan helvetin huonosti ennenkuin moista tarvitsee tosissaan harkita...

Näitä teininyyhky "tapan itseni jos menee poikki" tapauksia huomioimattakin se on sen verran kova teko ettei sitä pitäisi mun mielestäni edes harkita ennenkuin tuskallisempi kuolema on varma.
Kirjoittanut: Swanette (Nimetön)
  • #260
  • • Muokkasi: Swanette
  • Lähetetty: 31.01.2010 00:01

Lainaus: Chrystalis

Ne muutamat läheiset ihmiset, ne ihmiset joille merkitsen minkään vertaa voisivat pahoittaa mielensä, mikäli riistäisin oman henkeni. Se itsessään riittää syyksi etten tee sitä. Pyrin aiheuttamaan teoillani mahdollisimman vähän kärsimystä rakastamiani ihmisiä kohtaan. Kovin usein en siinä onnistu, mutta mikäli se on itsestäni kiinni niin voin ainakin jättää tämän tekemättä.

Minulla on ihan samanlaisia ajatuksia. Aina kun ajatukseni alkavat mennä siihen suuntaan, että josko tässä vaan tappaisi itsensä, niin mieleeni aina tulevat ne ihmiset, jotka välittävät minusta, ja muistan, etten voisi tehdä sitä heille. Tätä ajatusta voin helposti tehostaa ajattelemalla, kuinka kamalaa olisi kuulla jonkun todella tärkeän ihmisen tappaneen itsensä. Miksi haluaisin aiheuttaa sellaisen tuskan jollekin muulle?

En kuitenkaan tarkoita "syyllistää" itsemurhan tehneitä tai sitä yrittäneitä/ harkinneita, koska ymmärrän kuitenkin periaatteessa sen tunteen, kun tuntuu että haluaa vain POIS. Mutta ei se silti yleensä ole läheskään se paras ratkaisu, paitsi ehkä vaikka silloin, jos tietää kuolevansa muutenkin hyvin pian todella tuskaisesti.
Vaihda maisemaa

Uutta! Nyt voit ahtaa Gootti.netin kännykkäänkin. Palvelun uusimmat uutiset ja suositun keskustelualueen tuoreimmat viestit löytyvät nyt myös kevytversiona mobiililaitteille suunnatussa Gootti.mobi-palvelussa.

  • Goottifoorumia selaa 1 vakoilijaa ja 0 jäsentä . Kävijäennätys tehtiin 04.01.2022 03:50, jolloin paikalla oli väkeä yhteensä 501 henkeä!