Gootti.net

Ajankohtaista 1/2020: Foorumi on toistaiseksi vain lukumoodissa. Uusien viestien tai viestiketjujen lähettäminen ei ole mahdollista. Jäseneksi liittyminen ei ole mahdollista. Vanhat jäsenet voivat kirjautua sisään ja lukea sekä vastaanottaa yksityisviestejä, sekä päivittää profiilinsa tietoja.

Goottifoorumi: Yleiset korinat: Itsemurhat

Itsemurhat

Kirjoittanut: Valkyria (Aktiivi)
  • #81
  • Arvo: Mahtigootti++
    • • Muokkasi: Valkyria
  • Lähetetty: 10.08.2007 12:34
ite aika usein mietin et paras tapa ois mun vaa kuolla. ja kyl niit itsareita on yritetty mut sit jääny ajattelee paljonko se satuttaisi rakkaimpiani joten aina lopettanu ennen ku henki lähteny. esim meinasin hyppää parvekeelta alas niin juuri vähä enne hyppyä tajusin etten voi näin tehä mun rakkaille ihmisille. se satuttaisi niitä aivan liian paljon.

varsinki vaikuttaa tosi paljon muhun itsarin yrityksen aikana kaverin itsari. tulee mieleen että sen kuolema vieläkin vaikuttaa elämääni. silloin tajuan etten halua että joku mun hyvist kavereista olisi masentunu kuten minä olin kun kaverini kuoli. tunsin sen kaverin pienest lähtien. se oli aina iloisin ihminen kenet tunsin. se oikee säteili positiivisuutta. se aina hymyili. ja sen hymy sai pahan olon pois. se oli kuin enkeli. aina autto kaikkia. oli tosi hyvä ihminen. sil ei ollu ikinä mtn ongelmia. se oli huippukaunis, ei mtn rahaongelmia, ei käyttäny huumeita, hyvis väleis vanhempien kanssa, ei vihollisia jne. täys vastakohta mulle. yhtenä iltana se vaa hyppäs pää edellä ikkunasta alas suoraan semmoiselle betonirappusten päälle. eniten ärsyttää et meil iso välimatka joten näin hänet harvoin olin juuri sen kuoleman iltana luvannu et tuun tapaa sitä mut olin sukujuhlis naapurikerrostalossa ja aika venyi enkä päässy sinne ajoissa. vähän ajan päästä toinen kaveri soittaa ja sano et se on kuollut. en alussa uskonu. se vaikutti vitsiltä. maailman positiivisin ja onnellisin ihminen tekisin niin? vaik siitä on 4 kk kukaan ei vielkään pysty uskomaan et se on totta. vaikka oltiin hautajaisissa, se ei voi olla totta. jotenki tuntuu et onnelliset ihmiset tekee itsarin ei ne ketä jatkuvasti masentuneet. kunpa se joku päivä vaa tulis sanoo et se oli vaa vitsi. mut ei niin näköjään tuu käymään..
Kirjoittanut: darkAngel (Aktiivi)
  • #82
  • Arvo: Platinagootti+
  • Lähetetty: 10.08.2007 13:31
tekisi just nyt mieli vaan hypätä kaivoon tai jonnekkin jorpakkoon.
Kirjoittanut: Valkyria (Aktiivi)
  • #83
  • Arvo: Mahtigootti++
  • Lähetetty: 10.08.2007 13:46

Lainaus: darkAngel

tekisi just nyt mieli vaan hypätä kaivoon tai jonnekkin jorpakkoon.

samoin.
Kirjoittanut: darkAngel (Aktiivi)
  • #84
  • Arvo: Platinagootti+
    • • Muokkasi: darkAngel
  • Lähetetty: 10.08.2007 13:50

Lainaus: Valkyria

samoin.

tuukko kimppaan hyppimään jorpakkoon mun kaa
Kirjoittanut: nocturnal_chimaira (Nimetön)
  • Lähetetty: 10.08.2007 16:51

Lainaus: darkAngel

tuukko kimppaan hyppimään jorpakkoon mun kaa


sietäs olla hyvin syvä jorpakko että hukkuu varmaste..
Kirjoittanut: darkAngel (Aktiivi)
  • #86
  • Arvo: Platinagootti+
  • Lähetetty: 10.08.2007 16:52

Lainaus: nocturnal_chimaira

sietäs olla hyvin syvä jorpakko että hukkuu varmaste..

älä viitti jooko vihoitella mulle. mulla on varsin hyvä syy pitää mykkistä.
Kirjoittanut: M Chaosbreather (Nimetön)
  • Lähetetty: 10.08.2007 20:49
Siskoni on yrittänyt itsemurhaa, ainakin kerran minkä minä tiedän. Ties kuinka monesti tietämättäni. Isä tekee alkholin juomisella ja sekakäytöllä itselleen hiljalleen itsemurhaa. Siskoni useat ystävät ovat tehneet itsemurhan. Eräskin tuttun tyttöystävä, joka oli raskaana. Kaikki vaikutti olevan hyvin, olivat säästäneet paljon rahaa Intian matkaa varten. No tämä tuttu lähti käymään kaupassa tai kaverinsa luona (en muista), kuitenkin takaisin tullessaan tämä löysi tulevan vaimonsa hirttäytyneenä heidän kämpästään, raskaana. Eräs taas ampui itseään päähän. Siskoni oli muistaakseni nähnytkin millaiseksi oli ampunut päänsä, tohjona. Järkyttävää.

Minusta itsemurha ei ole ratkaisu omalla kohdalla, tuntuu, että pääsisi tästä elämstä ns. liian helpolla. Enkä haluaisin tuottaa tuskaa läheisilleni. Kuten näitä kokemuksia luin, niin se on erittäin vaikeaa lähisille toipua. Joten miksi itse pitäisi päästä sen "helpommalla" ja tuottaa se tuska muille? se tuska mikä itsellään on ja itsemurhan jälkeen itse on ehkä vapahdettu siitä mutta se leviää lähimmäisiin. En minä kuitenkaan pelkää sillä tavalla, esim. jos sairastuisin vakavasti niin mikäs sille voi? En minä ainakaan haluaisi viettää sairaalassa loppuelämääni.
Kirjoittanut: Riot (Jäsen)
  • #88
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 11.08.2007 03:01
Itse tuomitsin aikanaan hyvinkin jyrkästi itsemurhat, kun eräs perheen jäsen sitä yritti. Hänet nipin napin saatiin taas kuitenkin elävien kirjoihin. Se tuska, mikä toisen puolesta voi olla, on ihan kamala. Elämämme oli pitkään melkoista helvettiä ja pidin itsemurhaa itsekkäimpänä tekona, mitä voi ollakaan.
Olen kuitenkin nyt vuosien jälkeen saanut asiaan toisenlaistakin perspektiiviä. Nimittäin kävin itsekin sielä pohjalla. Silloin, kun ihminen tahtoo lopettaa päivänsä, se todellakin tuntuu viho viimeiseltä ratkaisulta. Se paha olo kaikkine ahdistuksineen on sellaista, mitä ei sanoin voi kuvata. Sitä kuvittelee harhaisesti, että muidenkin elämä siitä helpottuisi, jos olisi poissa. Psyykkisesti sairaan ihmisen kanssa eläminen kun ei ole mitään ruusuilla tanssimista..
Mutta asioiden yli voi päästä, täytyy vain pitää siitä uteliaisuudesta kiinni.. että tahtoo nähdä sen huomisenkin päivän. Elää päivä kerrallaan, kirjaimellisesti.
Kirjoittanut: Dreamer (Jäsen)
  • #89
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 30.08.2007 12:28
hmmm..itselläni on omaa kokemusta sekä sitten kun sisko on yrittänyt. Sillon kun sitä itse on siinä tilassa, niin ei yksinkertasesti nähnyt muuta vaihtoehtoa..itse olen kuitenkin luonteeltani sen tyylinen että mietin kaikki mahdolliset vaihtoehdot jne. mutta siinä tilassa oli jo niin väsynyt ettei keksinyt muuta. Siskoni tilanne pelottaa tällä hetkelläkin, hänellä on tilillään jo kuitenkin 3 yritystä ja on vieläkin siinä mielentilassa että seuraava voi tulla millon tahansa...
Kirjoittanut: Evileye (Jäsen)
  • #90
  • Arvo: Tulokas
  • Lähetetty: 30.08.2007 22:03
Meidän luokalla oli semmonen tyttö joka sano et "en jaksa enää elää, ja on niin vaikeeta teen itsarin" sitte sain kuulla et se oli yrittäny sitä syömällä sen äidin sydänlääkkeitä mutta ei ollu onnistunu.

Ja ei sillä ollu mitään vaikeuksia, sillä oli perhe, kavereita ja kaikkea mutta se halus näyttää ja esitää et hämpä on kova likka.Ärsyttää tommoset itsesääli itsemurha yritykset
Vaihda maisemaa

Uutta! Nyt voit ahtaa Gootti.netin kännykkäänkin. Palvelun uusimmat uutiset ja suositun keskustelualueen tuoreimmat viestit löytyvät nyt myös kevytversiona mobiililaitteille suunnatussa Gootti.mobi-palvelussa.

Samanlaisia aiheita
  • Goottifoorumia selaa 25 vakoilijaa ja 0 jäsentä . Kävijäennätys tehtiin 04.01.2022 03:50, jolloin paikalla oli väkeä yhteensä 501 henkeä!