Gootti.net

Ajankohtaista 1/2020: Foorumi on toistaiseksi vain lukumoodissa. Uusien viestien tai viestiketjujen lähettäminen ei ole mahdollista. Jäseneksi liittyminen ei ole mahdollista. Vanhat jäsenet voivat kirjautua sisään ja lukea sekä vastaanottaa yksityisviestejä, sekä päivittää profiilinsa tietoja.

Lapsia?

Kirjoittanut: kismet (Nimetön)
  • Lähetetty: 12.04.2009 23:00
Minulla on aina ollut kamala raskaus- ja synnytyspelko. Synnytykseen on mahdollista äidin menehtyä. Olen aina tiennyt etten minä synnytä - ei minun kropalla ja elimistöllä. Sen sijaan olen vakaasti päättänyt laittaa adoptioprosessin alulle heti jos/kun saan työpaikan. Tietysti pelottaa etten saa lasta koska adoptioissa syynätään kaikki mahdollinen, olen kuullut. Mutta muuta mahdollisuutta minulla ei ole lasta saada. Miestäkään ei ole. Tietysti äärimmäisen yksinäisenä henkilönä olisin sydämestäni toivonut itselleni kumppanin, mutta minkäs teet. En voi kuitenkaan jäädä odottamaan että JOS joskus löytyy kumppani. IKää kun minulla on... On luonnollista että tässä iässä viimeistään alkaa biologinen kello tikittää, herää kaipuu saada olla äiti. Minun on siis elettävä elämääni itsekseni niin hyvin kuin taidan. Ei minullakaan ole koskaan ollut isää. Ja äitini mies on kuitenkin kuvioissa että siitä saa vähän miehenmallia.
Meidän suvun naiset ovat vahvoja. Elämäni tärkeimmät - ja ainoat - ihmiset ovat rakas äitini sekä tuleva lapseni. Puhumme lapsesta äitini kanssa vähän harva se päivä kun jutskataan puhelimessa. Lapsella on jo nimikin. Ikäväkseni minulla ei ole kokemusta lapsista, mutta eipä ole kaikilla muillakaan. Minulla ei ole ystäviä, tuttavia, sukulaisia olemassakaan, eli en ole saanut tilaisuutta tutustua pieniin lapsiin heidän jälkikasvunsa kautta. Nykyisin huomaan kaupungillakin aina pienet vauvat. Toivon sydämestäni että minulle suotaisiin lapsi. Muuta minulla ei olekaan. En silti toivo lasta vain sen tähden että "vain" haluan lapsen, vaan koska tahdon olla äiti. Koen sen tuovan sisältöä ja mieltä omaan elämääni. Tulee sitten noteerattua kaikki joulut ja pääsiäiset ym. Saa seurata lapsen kasvua ja kehitystä, olla mukana hänen harrastuksissaan. Ja toivon että äitini on minun ja lapseni elämässä mukana. Tänään haaveiltiin että äitini ja miehensä sekä minä ja tuleva lapseni asuttaisiin joskus Ruotsin puolella. Pääseehän sieltä aina takaisin. Ois ihanaa asua vanhassa puutalossa, omakotitalossa, jossa olisi suurehko piha marjapensailla ja puilla. Asuttaisiin siellä kaikki. Plus mun lemmikit. Ennen vanhaanhan oli tapana asua useampi sukupolvi yhdessä. Ei tarvitse pienen koululaisen tulla tyhjään kotiin moneksi tunniksi ennen kuin äiti tulee töistä vaan on isovanhemmat paikalla. En tiedä toteutuuko tämäKÄÄN toiveeni, mutta sydämessäni vaalin toivetta omasta lapsesta. Ja äitini on hengessä mukana ja tukee minua.
Mikäli joku foorumilainen, jolla on lapsia, haluaa jakaa kokemuksiaan ym., niin mieluusti minä ainakin kuulisin. Siis ihan vauvan/pienen lapsen hoidosta ym. Olen tosiaan yrittänyt kysellä vähän sieltä sun täältä, mutta ei kai sitä voi koskaan täysin valmistautua. Vielä on silti paljon asioita mistä minun pitää yrittää hankkia tietoa. En tiedä voisiko esim. neuvolaan varata ajan sitä varten että tahtoo kysyä vauvojen hoidosta, ruokinnasta ym. Äitini on kyllä kertonut omia kokemuksiaan kun on kolme lasta, mutta hän on tainnut olla synnynnäinen äiti, vaikka vain mummoni kanssa minua ja kahta muuta lastaan hoiti ja kasvatti. Olivat kuulemma synnytysosastolla päivitelleet miten hän uskaltaa lähteä kotiin kahden vauvan kanssa heti kun sieltä suinkin sai lähteä. Minä olin vielä koliikkivauva joka huusi ja jolla piti olla omat maidot kuin kaksoisveljellä (piti olla seassa mallasuutetta koska ummetusta).
Kirjoittanut: Severana (Jäsen)
  • #202
  • Arvo: Mahtigootti+
  • Lähetetty: 12.04.2009 23:21
Varmaan nyt toistan itseäni, mutta eihän se lastenhoito sentään mitään tiedettä ole! Pieni vauva ei paljon muuta tarvitse, kuin ruokaa, puhtautta ja turvallisen sylin. Luulen, että neuvolaan ei noin vaan pääse neuvoa kyselemään (paradoksi?), mutta eiköhän netistäkin löydy tietoa adoptioita harkitsevalle vaikka millä mitalla.
Kirjoittanut: Malys_ (Jäsen)
  • Lähetetty: 13.04.2009 01:15
Joskus sitä on tuntenut itsensä vähän vialliseksi kun itseäni nuoremmatkin kaverit hehkuttaa lapsista ja äiteyttä. Itsellä kun ei se lasten hankinta tunnu vieläkään ajankohtaiselta 28 vuoden jälkeenkään. Elämässäni on niin paljon muutakin, kuten karvaiset lapsoset ponien ja kanien muodossa. Niissäkin riittää hoidettavaa, vahdittavaa ja opetettavaa.

Välillä on ollut melkoisen kiusallista kun kaverit joilla on lapsia, tykkää tietysti esitellä kuvia lapsistaan ja puhua niistä ja minähän en niistä ymmärrä mitään. Kuvia katsellessa tuumin vain kiusaantuneena et "ihan söpö on". Olen kyllä sanonut etten ymmärrä lapsista enkä osaa niistä puhua, kaikki näyttää samanlaisilta miun silmään.
Joskus hesessä istuessa kamuni kanssa, kaverini osoitti sormella ja hihkaisi ihastuneena että "onpa ihana, katso nyt!" Minä hämilläni odotin näkeväni koiranpennun tai muuta vastaavaa ja olin ihan kysymysmerkkinä kun mitään söpöä ei miun silmään osunu vaikka kuinka katsoin. Kysyin sitten et mitä siellä oikein on niin naapuripöydässä lapsi johon miult kuului "aijaaaaaa...".

Jotkut lapset on ihan hauskoja ja jopa pidänkin niistä ja jotkut taas, no... ovat vähemmän kivoja.

Mutta ei, ei lapsia meille vielä(kään). Ehkä sitten joskus. Miehenikään ei onneksi perheen perustamisesta haaveile vaan tuumii myöskin että lapsia tulee sitten joskus jos tulee. Moottoripyörä nyt kutittelee ensimmäisenä molempien haavelistalla.

Ai niin ja sellainen hauska ilmiö on tullut huomattua että kissat ja pikkulapset ovat siinä mielessä usein samanlaisia että tuntuvat tykästyvän eniten juuri niihin ihmisiin jotka eivät kovin erityisesti niiden seurasta välittäisi. On kyllä ollut ihan hauskaa kun tuttujen lapset kyselevät Malys-tätiä kylään (kunhan ensin ovat uskaltautuneet tutustumaan) ja tallillakin min olen usein se joka kulkee lapsilauma perässä...
Kirjoittanut: kismet (Nimetön)
  • Lähetetty: 13.04.2009 14:16

Lainaus: Malys_

Joskus sitä on tuntenut itsensä vähän vialliseksi kun itseäni nuoremmatkin kaverit hehkuttaa lapsista ja äiteyttä. Itsellä kun ei se lasten hankinta tunnu vieläkään ajankohtaiselta 28 vuoden jälkeenkään.

Tärkeintä on kuunnella itseään ja mennä sen mukaan mikä tuntuu itsestä hyvältä. Itselläni tämä äärimmäinen yksinäisyys ja kaikki päivät samaa putkea, yksin joulut juhannukset ym. jo yli 10 vuotta, niin kaipaan edes lasta. Tulee sitten noteerattua nämä erityiset päivät ja tulee sisältöä elämääni. On minullakin lemmikit, esikoinen (koirani) tulee jo 14v. Ja poneista tykkään. Mutta nyt on kova kaipaus saada ihmislapsi, olla äitinä.
Kirjoittanut: Kedira (Nimetön)
  • Lähetetty: 13.04.2009 16:32
Silloin aikoinaan kun esikoistani odotin, luin hienon mietelmän, jonka joku jo ammoin vanhemmaksi tullut oli kirjoittanut. Se kuului suunnilleen näin: "Kun odotin lastani luin kaikki mahdolliset lapsenkasvatusoppaat vain huomatakseni, ettei lapseni ollut lukenut niistä yhtäkään!" Ja näinhän se on, liialla hössötyksellä saadaan aikaan vain neuroottisia muksuja mutta maalaisjärkeä ja tilannetajua käyttämällä ihan säällisiä ihmisiä ... Kompaten siis Severanaa, ei se kasvatus mitään tiedettä ole tai tiedenaisia vaadi, vaikka jotkut ovatkin omaa erinomaisuuttaan korostaakseen tuosta tehneet sangen mahdotonta.

Mielenkiintoisin mitä täsäs olen joutunut itse äitinä huomaamaan, on se, että niin monesti sitä kadehtii kissoja, jotka voivat syödä omat pentunsa säästääkseen niitä maailman pahuudelta. Mielestäni kun se pahin kompastuskivi äitiydessä kun ei ole oma osaamattomuus tai muu, vaan ne tunteet ja kivut joita oma lapsi joutuu läppikäymään ja joilta en mitenkään pientä aarrettani kykene suojaamaan.
Kirjoittanut: Mr_Yeudah (Jäsen)
  • #206
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 13.04.2009 20:29
Enpä usko haluamani niistä on kauheasti vaivaa + en ole sen tyyppinen ihminen + en edes pidä niistä juurikaan...
Kirjoittanut: Severana (Jäsen)
  • #207
  • Arvo: Mahtigootti+
  • Lähetetty: 13.04.2009 23:29

Lainaus: Kedira

Mielestäni kun se pahin kompastuskivi äitiydessä kun ei ole oma osaamattomuus tai muu, vaan ne tunteet ja kivut joita oma lapsi joutuu läppikäymään ja joilta en mitenkään pientä aarrettani kykene suojaamaan.

Justiinsa näin. Niin että jos aikoo saada lapsen vain omaksi ilokseen, niin joutuu pian huomaamaan, että lapsen myötä riittää kaikenlaista suruakin kaksin verroin. Oman lapsen ongelmat ovat jotain niin järkyttävän tuskallista, ettei niitä pysty edes sanoin kuvailemaan. Siinä ei synnytyskipuja enää muistella, kun yrittää kasvattaa lastaan niin, että hän välttäisi kaikkein pahimmat karikot kasvaessaan.
Kirjoittanut: SinofSatan (Nimetön)
  • Lähetetty: 16.06.2009 22:44
Yhh. inhoan lapsiaa.. Eli ei tule varmasti hankittua. Ainakaan 10 vuoden sisällä,katsoo jos ajatusmaailma siitä on silloin muuttunut. jos olisi pakollinen tarve lapseen (oma halu siis) niin adoptoisin jonkun jolla ei ole vanhempia huolehtimassa. Synnyttämään en ikinä rupea. Se, on varma.
Kirjoittanut: yurei (Jäsen)
  • #209
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 07.09.2009 12:27
Ihan alusta taas lukien ensimmäisen viestin aloitan ja sitten hyppään johonkin kauaskauass loppuun, mutta tämä pisti silmään ja pakko kommentoida asiaa:

Lainaus: BronzeRain

Ovatko gootit tosiaan näin vastahakoisia hankkimaan lapsia?


Tämä neiti nimittäin ainakin haluaa lapsia, ja onpahan niinkin päässyt käymään että palleroisen laskettu aika on 19.4.2010...
Ei ehkä järkevin postaus, mutta ilmaisin kantani?
Kirjoittanut: gothicknight (Jäsen)
  • Lähetetty: 07.09.2009 13:36
Itse olen lapsi nro 4 viiden hengen sisar-katraasta, ja kuten arvata saattaa on vanhimmat sisarukset saaneet aikaan poikia ja tyttäriä aikalailla, ja vähän väliä on "Juti-setä/eno" vahti-hommissa. Siksi en vierasta ollenkaan ajatusta, että olisi joskus kaksi tai kolmekin omaa lasta pörräämässä jaloissa. Vielä on paljon toki tehtävää ennenkuin alkaa oikeasti asiaa vakavasti nostamaan pöydälle, kun puuttuu se kauniimpi puoliskokin, mutta jos ei viiden vuoden sisällä ole (sekä morsiota että lasta tekeillä), niin ei voi kuin ihmetellä
Vaihda maisemaa

Uutta! Nyt voit ahtaa Gootti.netin kännykkäänkin. Palvelun uusimmat uutiset ja suositun keskustelualueen tuoreimmat viestit löytyvät nyt myös kevytversiona mobiililaitteille suunnatussa Gootti.mobi-palvelussa.

  • Goottifoorumia selaa 3 vakoilijaa ja 0 jäsentä . Kävijäennätys tehtiin 17.09.2015 09:50, jolloin paikalla oli väkeä yhteensä 362 henkeä!
Järjestä treffit