Gootti.net

Ajankohtaista 1/2020: Foorumi on toistaiseksi vain lukumoodissa. Uusien viestien tai viestiketjujen lähettäminen ei ole mahdollista. Jäseneksi liittyminen ei ole mahdollista. Vanhat jäsenet voivat kirjautua sisään ja lukea sekä vastaanottaa yksityisviestejä, sekä päivittää profiilinsa tietoja.

Goottifoorumi: Yleiset korinat: Novellipalsta - Käy kommentoimassa ja kirjoita omasi!

Novellipalsta - Käy kommentoimassa ja kirjoita omasi!

Kirjoittanut: Scarlet Widow (Nimetön)
  • Lähetetty: 30.09.2009 23:31
Viehättävä vampyyritarina tämä viimeisin, mutta täytyy myöntää, että tämä on hyvin kliseinen. Onneksi päättyi janonsammutukseen, muuten olisin painunut suoraa päätä ensimmäisellä lennolla rapakon taakse Jenkkeihin ja nirhannut kaiken maailman Stephenie Mayaerit - kaulaan puremalla tietysti. Vampyyrikultti on nykykirjallisuudessa raiskattu niin perusteellisesti edestä ja takaa, että on ihme, että siihen jaksetaan vielä pitkällä tikullakin koskea.

Onneksi momentumi et tehnyt vampyyristäsi samanlaista pyhimystä kuin nykynuorisokirjallisuudessa vaan pitäydyit pahuudessa ja pimeydessä. Tarina oli muutenkin ihan ok, ja sujuvasti luettava. Kuvailu olisi voinut olla eksaktimpaa. Minua häiritsivät lähinnä seksuaalisuuden ja alkoholin moninainen selittely. Jos ne eivät ole pääosassa tarinassa, ne sietäisi mainita vain nopeasti. Nuo asiat ovat yhdentekeviä itse tarinan tai tunnelman kannalta, joten on kummallista, jos niistä mainitaan koko ajan ja vielä yksityiskohtaisesti (oluesta varsinkin ja Natalian juomistottumuksista). Kenties olisi voinut kuvailla yksittäisiä henkilöitä baarissa? Baarimikkoa, jotakuta umpihumalaista ressukkatyttöä...? He antaisivat lisämakua itse baarin tunnelmaan.

Lisäksi olisi ollut mukava tietää enemmän miehestä, koska nyt hänen arvoituksellisuutensa jäi täysin auki, ja jollain lailla se tuli mitätöityäkin tuossa lopussa. Ehdin jo melkein toivoa, että vampyyri ja joku enkeli tapaisivat kapakassa ja kävisivät joko filosofisen keskustelun tai sitten ryhtyisivät hässimään.. Joku edes kolmella sanalla miehen arvoituksellisuuden selitykseen epämääräisesti viittaava lause olisi paikallaan.

Muokkaa sitä, kyllä siitä hyvä tulee =) Ei ollenkaan hassumpi tapaus. Voisin joskus lueskella noita muitakin novelleja ja tulla kommentoimaan. Tältä erää jätän nyt tähän kuitenkin.
Kirjoittanut: kuopassa (Ylläpitäjä)
  • Lähetetty: 01.10.2009 02:22
Hyvää settiä, Scarlet Widow! Noin hienoa palautetta on hauska silmäillä vaikka se ei minulle olekaan osoitettu.

Heetterin laivareissusta sen verran, että siinä on hyvää sana "vex", koska se on tosi hieno sana. I'm terribly vexed. Huonoa on se aivan kirjoituksen lopussa oleva "nawt". Se ei ole edes oikea sana, vai onko? Kehittäisin kirjoitusta ainakin laitamalla pari niistä pitkiksi venyneistä lauseista lyhyemmiksi. Lyhyempiä lauseita on helpompi lueskella.
Kirjoittanut: momentumi (Jäsen)
  • #23
  • Arvo: Asiantuntija
  • Lähetetty: 01.10.2009 10:24

Lainaus: kuopassa

Hyvää settiä, Scarlet Widow! Noin hienoa palautetta on hauska silmäillä vaikka se ei minulle olekaan osoitettu.


Totta, kiitos kovasti Scarlet Widow! Pistän jokaisen neuvosi korvan taakse visusti, mahdollista, tulevaa novellikokoelmaani varten! Juuri tällaista rakentavaa palautetta on aina ilo saada, ettei ole tyyliin 'oli tää ihan hyvä tai tää on ihan paska". Suuri kiitos!
Kirjoittanut: Heetteri (Ex-inkvisiittori & Miss Halloween 2008)
  • Lähetetty: 03.10.2009 15:13

Lainaus: kuopassa

Huonoa on se aivan kirjoituksen lopussa oleva "nawt". Se ei ole edes oikea sana, vai onko?


Se on vanhaa englantia. Ja tuo ei ole varsinainen novelli, vaan enemmänkin tilannekuvailu.
Kirjoittanut: Scarlet Widow (Nimetön)
  • Lähetetty: 25.10.2009 21:36
Kirjoitin pari raapaletta. Kommentit ovat enemmän kuin tervetulleita =)

Kun kaikki on hiirenhiljaa

Kun kaikki oli hiirenhiljaa. Ääneti. Liikkumatta. Stabiilina kuin stillikuva. Eikä värähdystäkään, ei hievahdusta, ei sykäyksen sykäystä, joka saisi elon kuvaan. Paitsi...

Aluksi kuului napse. Kuin kaksi sormenkynttä napsuttaisi toisiaan vasten. Ja vähä vähältä ääni voimistui ryhdikkäämmäksi. Voimakasta puulattiaa vasten hakkasi kituuttavan hitaalla tempolla kaksi kantaa: hieno nainen on saapumassa. Kengän korko antoi iskun, sydämemme laskivat neljäsosat väleissä. Voi kuinka eleganssi on rakastettavaa! Sen edessä selkä taipuu hovikumarrukseen ja huulet kaipaavat suudella kämmenselkää.

Ääni jatkui, lähestyi. Henkemme seisahtui. Janosimme tätä mystisen askelluksen olentoa. Siristimme silmiämme äärimmilleen. Mutta ainoa, mitä saimme, oli väreilyä ilmassa siellä, mistä kopina kuului, minne se lopulta haihtui.


Tunkeilija

Oletteko te se, joka on ruostuttanut nämä saranat?

Oletteko te se, joka on paljastanut vettyneen tapetin alta alastoman seinän?

Oletteko te se, joka teki halkeamat rappusiin?

Lienette talon herra. Ristiholvikattonne on ihailtava. Täällä maali on pysynyt kauemmin kuin aulassa. Se johtuu korroosiosta, eikö johdukin? Sirpaleina olevista ikkunoistanne vetää ja sade tulee sisään. Tuuli tunkeutuu pidemmälle ovenraoista ja hiirenkoloista.

Missä lymyilee palveluskunta? Ovatko he kaikki poistuneet? Korviinne on kaiketi kantautunut kylän huhut kartanostanne. Kylläpä villiviiniköynnöksenne ovat vaikuttavat. Ne kiertävät ilmeisesti huoneesta toiseen. Ne eivät ole monen muun elollisen mukana kuihtuneet täällä. Mutta antakaas kun kysyn: sallivatko ne minulle enää tietä ulos?
Kirjoittanut: Emily (Jäsen)
  • #26
  • Arvo: Asiantuntija
    • • Muokkasi: Emily
  • Lähetetty: 30.10.2009 15:57
Lähetetään kommenttini hautausmaalle, hih!
Kirjoittanut: Scarlet Widow (Nimetön)
  • #27
  • • Muokkasi: Scarlet Widow
  • Lähetetty: 30.10.2009 16:19
Emily
Jos nämä olisivat runoja, ne olisivat runopalstalla.
Nämä ovat raapaleita eli tasan sadan sanan tarinoita. Siispä proosaa.
Kiitos silti kommentista.

=)

//edit. Emily, kunhan ihmettelin, ei sen kummempaa. Raapaleita on kokeiltu silloin sun tällöin. Tosin olen myös kokeillut tasan kuuden sanan tarinoita tai tasan seitsemän virkkeen tarinoita, joten lopulta sataan sanaan saa sisällytetyksi aika paljon. Ellei sitten ala harjoittamaan ns. tajunnanvirtatekniikkaa ottaen mallia mm. Gabriel Garcia Marquesista, James Joycesta tai Volter Kilvestä. Kuvaavaa on kai, että eräs Marquesin novelli on vain yhden virkkeen mittainen, mutta liuskoja kertyi silti kahdeksan... Seitsemän tuollaista virkettä saisi varmasti aikaan jo vähintään pienoisromaanin.

ps. Sitäkin on kokeiltu.
Kirjoittanut: Emily (Jäsen)
  • #28
  • Arvo: Asiantuntija
    • • Muokkasi: Emily
  • Lähetetty: 30.10.2009 16:38
No tulipahan moka Nyt vasta muistin, että runo- ja novellipalstat olivat erikseen, jostain syystä muistelin, että ne olisi yhdistetty! Hykerryttävää. Toivottavasti et ottanut nokkiisi, kun kommenttisi sävy oli niin tiukka.
Mutta, jos kerään arvokkuuteni rippeet (jos niitäkään enää on) niin voisin sanoa molempien olevan aika hyviä tunnelman kuvauksia (tai ainakin ne saivat minut näkemään tarinat päässäni). Sinulla tuntuu olevan oma tyyli selvillä. Kiinnostaisi tietää, kuinka paljon olet kirjoittanut tällaisia?
Kirjoittanut: Scarlet Widow (Nimetön)
  • Lähetetty: 30.10.2009 17:13
Emily.
Anteeksiantoni on saavutettavissa vain uskollisella palvonnalla ja nöyristelyllä. En siedä inhimillisiä erheitä ja sanataidealojen sekoittaminen on synneistä raskain. Tuomitsisin sinut ikuiseen pandemoniumiin, jollei nimimerkkisi muistuttaisi minua itsestäni ja jumalallisesta toisesta etunimestäni. Visuaalinen avatarisi saa myös minut tällä kertaa unohtamaan tapahtuman ja antamaan rikkeesi anteeksi. Oletan, että ymmärrät armeliaisuuteni mahtavuuden ja suhtaudut siihen vaitonaisella kunnioituksella.

Tämä julistus ei sisällä lainkaan huumoria.
Kirjoittanut: Scarlet Widow (Nimetön)
  • Lähetetty: 26.12.2009 22:17
Tämä on joskus parisen vuotta sitten kirjoitettu kokeilunovelli. Sain siitä tuolloin aika paljon palautetta ja tämä on monesti muokattu versio, mutta olisi kiva tietää, minkälaisia fiiliksiä se nyt herättää, ilman että on nähnyt niitä aiempia versioita. Tämä ikään kuin toimisi paremmin, jos sitä lukisi paperilta eikä tietokoneen ruudulta, mutta tässä tilanteessa asiaa ei voi auttaa.


Janski ja Magnus


Keskiviikko
klo 05.20
Yritin saada vielä unta. Postiluukun kolahdus herätti minut kuitenkin täysin ja niin minä nousin ylös. Hain lehden eteisen lattialta ja luin, että taiteilija on kuollut.

klo 06.59
Istuin pöydän ääressä ja ajattelin Ellaa. Vain Ellan kanssa minä pystyn keskustelemaan syvällisesti, koska Ella ei ylenkatso puheenaiheitani tai pelästy niitä. Ellan kanssa olen oma itseni.

klo 07.00
Magnuksen herätyskello soi.

klo 07.48
Magnus ei koskaan ymmärrä minua. Hän sanoo aina, ettei maailma ole murehtimiseni arvoinen. Hän on laiska nilkki, jonka mielestä kaikkien kuuluisi elää kuten hän. Hän lähti juuri töihin - jälleen kerran myöhässä. Eikä hän tietenkään voinut kuin vain pikaisesti ihmetellä hereillä oloani näin aikaisin. Häntä ei kiinnosta ajatukseni valveilla, ainoastaan nukkumani yötunnit. Ella vihaisi häntä, jos saisi ikinä tavata hänet.

klo 11.10
Kuten kaikkina muinakin vapaapäivinäni, minä en taaskaan keksi mitään tekemistä. Magnus haluaisi, että siivoaisin. Ja minähän en tänään aio olla herra maailmankuninkaalle mieliksi! Minä lähden kävelylle.

klo 14.46
Kävin kaupassa ostamassa Magnukselle juotavaa. Sitten siivosin.

klo 17.25
Magnus tuli töistä eikä edes huomannut ahkerointini jälkeä! Hän ei katsonutkaan jääkaappiin. Minua inhottaa olla hänen seurassaan, koska hän ei näkisi minua, vaikka riehuisin kuin raivopää tai antaisin hänelle uuden auton. Hän on sokea ja välinpitämätön, kertoo vain tarinoita uusista naisistaan. Hänen suulleen on kertakaikkinen mahdottomuus vääntäytyä sanomaan lause "Janski, miten sinun päiväsi meni?" Ella kehottaisi minua muuttamaan pois moisen ystävän luota. Antaisikohan Ella minun asua hänen luonaan, edes muutaman päivän, vain siihen asti, että pääsisin kokonaan Magnuksesta eroon?

klo 18.01
Magnus tuli huoneeseeni kiittämään kaljasta. Hän nauroi ja sanoi, että ihmisten pakonomainen miellyttäminen on homoa. Itkeminen ja murehtiminen on homoa. Päiväkirjan pitäminen on homoa. Sanoin tapaavani Ellan huomenna, ja hän väitti vain, etten muka ollut ikinä maininnut sanaakaan hänelle kenestäkään Ellasta. Hän ei edes jaksa muistaa parhaan ystäväni nimeä! Typerän varmana asiasta hän lähti huoneesta jättäen minut purkamaan suuttumukseni vain tälle homolle päiväkirjalleni, vaikka hänelle minä nyt haluaisin huutaa. Jos minulla olisi rohkeutta, menisin hänen peräänsä.

klo 19.10
Magnus luki lehteä ja yhtäkkiä sanoi niin hiljaa, etten sitä meinannut edes kuulla, että minä en voisikaan nähdä Ellaa huomenna. Suljin huoneeni oven, jotten enää kuulisi häntä. Hänhän ei minun ja Ellan tapaamista estäisi.

klo 19.36
Magnus on tullut hulluksi. Hän suuttui, kun suljin oven, ja raahasi minut sitten keittiöön, pakotti lukemaan monta kertaa ääneen sanomalehden uutisotsikon. Hän haki päiväkirjani ja rauhoittui vasta, kun olin kirjoittanut samat sanat useaan kertaan näille sivuille. Minä en tiedä, mikä häneen meni, mutta hän käyttäytyi niin röyhkeästi ja pelottavasti, etten halua nähdä häntä enää.

torstai
klo 01.58
Ehkä minun täytyisi kertoa jollekin Magnuksen kohtauksesta. Minua ei varmaankaan uskottaisi, mutta onhan minulla todiste, tuo uutisotsikko, jonka hän nöyryyttävästi pakotti minut tuonne alareunaan kirjoittamaan. Inhottaa katsoa tätä koko paperia. Tahdon vain repiä tämän sivun irti, heittää roskakoriin ja sitten lähteä tästä ahdistavasta kämpästä. Tahdon unohtaa Magnuksen kokonaan, jättää hänet täysin yksin. En tahdo enää ikinä nähdä häntä. Olen korviani myöten täynnä Magnus Saarista!











Jazztaiteilija Ella Fitzgerald on kuollut
Jazztaiteilija Ella Fitzgerald on kuollut
Jazztaiteilija Ella Fitzgerald on kuollut
Jazztaiteilija Ella Fitzgerald on kuollut
Jazztaiteilija Ella Fitzgerald on kuollut
Vaihda maisemaa

Uutta! Nyt voit ahtaa Gootti.netin kännykkäänkin. Palvelun uusimmat uutiset ja suositun keskustelualueen tuoreimmat viestit löytyvät nyt myös kevytversiona mobiililaitteille suunnatussa Gootti.mobi-palvelussa.

Samanlaisia aiheita
  • Goottifoorumia selaa 16 vakoilijaa ja 0 jäsentä . Kävijäennätys tehtiin 04.01.2022 03:50, jolloin paikalla oli väkeä yhteensä 501 henkeä!