Gootti.net

"Gootti 24/7" vai kaksoiselämää?

Kirjoittanut: Kreivi Arvet (Nimetön)
  • Lähetetty: 03.06.2010 10:43

Lainaus: azpzv

Varmaan Matti ja Tepon kuuntelijatkin on "Aitoja"gootteja jos Jonku Gaagattajan kuuntelijakin on"?Samaa musiikkia.Se on vain erona että ne on veljeksiä.


Kaikista aidoimpia gootteja ovat 69-veljekset, Jussi- ja Jyrki 69. En kuitenkaan usko goottibändiksi määrittelyn ainoaksi perusteeksi sitä että bändinjäsenet ovat veljeksiä. Ja jos jolla kulla on vastakkainen mielipide asiasta, niin se on ok! Mutta katsokaa heitä: heillä on sama sukunimi (69), molemmilla on samanvärinen tukka ja he pukeutuvat mustaan joten heidän täytyy olla veljeksiä. Tämä viesti ei sisällä huumoria!

Niin vastauksena tuohon ketjun 24/7 kaksoielämää-aiheeseen on että en minä ole kumpaakaan, minä olen minä. Sisäinen maailma ei muutu vaikka pistäisin intiaanipäällikön päähineen päähän ja muuttaisin elämäntapaintiaaniksi lappiin! Usein näytän ulkoisesti fetishgootin/BM-mörön sekasikiöltä joka meikkaa kulmiaan ja huuliaan mustaksi mutta ei silmiä koska se vaatii aikaa ja vaivaa jotta näyttää hyvältä (isoilla aurinkolaseilla on tosin helppo silmät peittää, heh!) . Suosin pvc:tä ja tekonahkaa pukeutumisessani ja rakastan pitkiä hameita ja fetishsaappaita, piikkikaulapantoja ja tyylikkäitä lierihattuja, nam!
Kirjoittanut: Positiivinenpakana (Jäsen)
  • #242
  • Arvo: Asiantuntija
  • Lähetetty: 03.06.2010 11:29
Anteeksi ensin offia

Lainaus: Kreivi Arvet

Sisäinen maailma ei muutu vaikka pistäisin intiaanipäällikön päähineen päähän ja muuttaisin elämäntapaintiaaniksi lappiin!

Tästä lauseesta tuli kamalat takaumat 90-luvulle, vuotta en tarkkaan muista, mutta yhden lukuvuoden alaluokan opettajanani oli etelästä lappiin muuttanut elämätapaintiaani... Puistatus.

Aiheesta. Komppailen nyt Kreiviä tässä, en voi kaksoiselämästä puhua, minä olen oma itseni olin sitten töissä tai vapaalla. Ulkonäkö tietysti vaihtelee, töissä en pidä korsettia enkä meikkaa voimakkaasti ja koiran kanssa rämpiessäni päälläni on ruskea vettäpitävä tuulipuku kera lippalakin... Koskaan en kuitenkaan ole työpaikalla kuullut huonoa kommenttia tummanpuhuvasta vaatetuksesta, tatuoinneista ja lävistyksestä, mutta toisaalta työskentelen kulttuurialalla, jossa ollaan luultavasti hieman vapaampia ulkonäkökriteereissä, kuin esim. palveluammateissa
Kirjoittanut: Jasmine (Jäsen)
  • Lähetetty: 03.06.2010 15:56
Tuli tässä eräänä päivänä mieleen.

Joskus 1,5 vuotta sitten puhuin erään nettituttuneitokaisen kanssa mesessä mm. vaatteista. Kateltiin hienoja vaatteita eri kaupoista ja haaveiltiin ostavamme jotain. Noh, puhe kääntyi jotenkin siihen et kerroin ette käytä hienoja vaatteita tai edes mustaa 24/7, en jaksa edes meikata enää nykyään joka päivä. Oltiin tuohon mennessä puhuttu jo muutaman vuoden mesenkin kautta mutta tuon sanottuani jutustelu loppui kuin seinään! Tämän jälkeen jääny mulle sellainen olo et muija kohtelee mua kuin ilmaa ja jotenkin arvostelee vaan vaatteiden/pukeutumistyylin mukaan. Elän sis ns. piilogoottielämää ja arkena musta ei edes huomaa olevani erilainen.. vaan tavis.
Kirjoittanut: teufelfaust (Jäsen)
  • #244
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 02.07.2010 18:24
Hmm... sanoisin eläväni jonkinlaista kaksoiselämää koko ajan... en pukeudu mitenkään über-gootisti koskaan, joskin tyylini on (/pyrkii olemaan) mahd. tummanpuhuva ja militaristinen aina. Minua tuskin kesällä gootiksi tunnistaa, maastohousut, maiharit ja musta t-paita...

aina pyrin kuitenkin jotakin mustaa päälleni laittamaan, jos ei muuta niin sukat ja/tai kalsarit...
Kirjoittanut: Ultimecia (Jäsen)
  • #245
  • Arvo: Mahtigootti
  • Lähetetty: 05.07.2010 21:21
Varoitan nyt, että tästä viestistä voi tulla pikkuisen sekava. En ole edes ihan varma, että kuuluuko tämä tänne, mutta menköön nyt.

Komppailen muutamaa viestiä tuolla ylempänä siinä, että olen aina oma itseni olipa asustus mitä tahansa. Mutta tässä vaiheessa pitääkin varmaan kertoa, että poden nykyään pienimuotoista "identiteettikriisiä"; kuuntelen toki sitä ns. goottimusiikkia monen muun genren ohella, mutta ulkoiselta olemukseltani muistutan usein jotain muuta kuin goottia (vaatetukseni on kuitenkin yleensä varsin tummasävyistä), eikä kukaan varmaankaan edes arvaisi minun kuuntelevan mitään k00ttiyhtyeitä.

Monet muut tyylit miellyttävät minua goottityylin ohella, jotkut ehkä jopa enemmänkin. Ehkä olen hieman kyllästynyt goottityyliin, sillä varsinkin kotimaan goottivaatetarjonta on suurimmaksi osaksi aika mielikuvituksetonta, lähes samat rievut notkuvat vaaterekeillä ja nettikatalogeissa vuodesta toiseen, usein laatuun nähden roimasti ylihinnoiteltuna. Nimenomaan tuon kehnon hinta-laatusuhteen takia enpä juuri ostele goottiliikkeistä; miksi maksaa jostain muutamalla soljella ja nyörityksellä koristellusta kehnolaatuisesta paidanlurtjakkeesta 50 euroa? Niinpä. Varsinaisista goottiliikkeistä ostetut vaatteeni voikin laskea yhden käden sormilla.

Siitä, mikä tekee gootin ja mikä ei voidaan jauhaa maailman tappiin asti, mutta ei tuoda sitä nyt tähän. Ja vastatakseni ketjun kysymykseen: kyllä, ehkä tietyllä tavalla elän kaksoiselämää, kun ei minua ainakaan ulkonäön perusteella gootiksi veikata, mutta musapuoli kyllä maistuu, kuten tuolla ylempänä sanoinkin Lisäksi minulle tulee vähän sellainen ulkopuolinen olo esimerkiksi silloin, kun olen vaikka jonkun yhtyeen keikalla ja ympäriltäni löytyy platformeja, pvc:tä,verkkoa, shokkivärejä, solkia ja ties mitä härpäkettä kun itse saatan hillua klassisessa mustassa kotelomekossa ja yksinkertaisissa avokkaissa, tai saatan vaikka näyttää 50-luvulta repäistyltä sihteeriltä. Älkää nyt naurako, mutta siinä tilanteessa tulee oikeasti vähän sellainen en-taida-kuulua-tänne-tunne.

Ääh. Menipä jauhamiseksi, ja ehkä vielä ohi aiheenkin. Mutta näin lopuksi voin sanoa, että onneksi tietynlaisen musiikin kuunteleminen ei tarkoita, että kyseiseen tyyliin pitäisi pukeutua. Taidankin tästä kaivaa menneitä vuosikymmeniä henkivät kolttuni kaapista ja kuunnella Siouxsie and The Bansheesia.
Kirjoittanut: Natassja (Jäsen)
  • #246
  • Arvo: Mahtigootti+
  • Lähetetty: 05.07.2010 21:44

Lainaus: Ultimecia

saatan vaikka näyttää 50-luvulta repäistyltä sihteeriltä.

Kuulostaa todella hyvältä! Se on vaan positiivista, että erotut. Suositeltavaa on, tyylisuunnasta riippumatta, hakea jotain omaa juttua. Mikään ei ole niin tylsää, kuin katalogista reväistyt, toinen toistaan toistavat goottikopiot: ne samat Cybershopin tyllihameet ja bondage-remmeli-hässäkät, shokkivärit päässä. Hyi! Pukeutumisen pitää olla hauskaa, ei johonkin markkinoiden sanelemaan lookkiin väkisin ripustautuvaa.
Kirjoittanut: misner (Jäsen)
  • #247
  • Arvo: Asiantuntija
  • Lähetetty: 04.04.2013 22:02
En pukeudu juuri ikinä goottityylisesti vaan mahdollisimman tavismaisesti, trendikkäästi jopa. Mutta kuitenkin tyylikkäästi ja oman maun mukaan, massaan en tahdo sulautua. Seuraan hieman muotia ja mun päällä voi ihan hyvin nähdä niin kukkakuosisen mekon kuin mustan korsetin ja kunnon tälläykset. Stereotyyppinen goottivaatetus on mielestäni jopa hieman mauton (eli sellainen jota valtaväestö pitää goottivaatetuksena), kannatan vahvasti oman maun esiin tuomista ja itsensä identifioimista.

Työssäni ei ole sallittua käyttää lävistyksiä enkä ole niitä siten hankkinutkaan. Ainoat lävistykset mulla on korvissa, kammoan naamalävistyksiä sillä olen nähnyt liian monta kuvaa pieleen menneistä läväreistä ja kuullut kauhutarinoita.

En koe eläväni kaksoiselämää, mä vaan tuon goottiuttani esiin muuta kautta.
Kirjoittanut: Korinabambi (Jäsen)
  • #248
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 06.04.2013 18:06
No siis, gootti/metallisti/animehörhö on yleisin lokero, johon minut tungetaan. En hirveästi pyri genrettämään itseäni, mutta gootteilu on elämäntapa. Välillä näytän kunnon cyberihmiseltä, välillä keijukaiselta ja toisinaan emoskeittihörhöltä, yleisimmin metallistineitokaiselta. Enemmän minusta tekee gootin harrastukseni ja musamakuni ja tietenkin rakkaus vaatteita kohtaan. Itseään ei tosiaan pitäisi muokata jonkun tyylin mukaiseksi vaan kyseistä tyyliä on hyvä muokata persoonalliseksi ja itselle sopivaksi. Ja neonvihreä tyllihame sopii yllättävän hyvin jos haluaa tanssia Sisters of Mercyn biisien tahdissa c:

En kyllä varmaan ikinä vetäisi päälleni pitkää hametta ja jotain loimusamettihärpäkettä, oli se stereotypioiden mukaan kuinka goottia tahansa, sillä tiedän että näyttäisin lähinnä urpolta kyseisessä asussa.
Kirjoittanut: Satanica (Jäsen)
  • #249
  • Arvo: Asiantuntija
  • Lähetetty: 07.04.2013 13:01
Kyllähän sitä töihin joutuu väkisinkin meikkaamaan vähemmän kuin normaalisti ja pukeutumaan yksinkertaisempiin vaatteisiin tai sitten työvaatteisiin, jos työpaikalla sellaiset on. Hiuksistani en koskaan tingi, enkä pelkää värjätä niitä shokkiväreillä sen pelossa, että tulisi jotain sanomista. Nyt kun olen aloittanut opiskelemaan hiusalaa kosmetologikoulutukseni lisäksi, olen huomannut, että hiuksissa oleva räväkkyys on paljon sallitumpaa kuin meikissä. Koska piirrän kulmani, moni huomaa heti, etten ole mikään "tavis". Töihin siis teen ainoastaan kulmat ja ripsaria meikkivoiteen lisäksi. Joskus saatan tehdä ylärajauksetkin. Normaalistihan käytän siis silmän ympäri meneviä rajauksia.

En siis virallisesti mitään kaksoiselämää vietä. Jos joku kysyy olenko gootti, vastaan siihen myöntävästi. Töissä kuitenkin joutuu olemaan hieman neutraalimpi kuin tahtoisi, mutta mielestäni se ei mitenkään muuta minua liikaa. Toki minua on joskus kosmetologiopiskelujeni aikana pakotettu pukeutumaan sinisiin farkkuihin ja valkoiseen toppiin. Hiusalalla en ole saanut yhtään negatiivista kommenttia tyylistäni, mistä yllätyin aika suuresti. Minun ei myöskään ole koskaan tarvinnut nurista lävistysten pois ottamisesta, sillä en omista muita lävistyksiä kuin korvikset.

Mutta ehdottomasti olen sitä mieltä, että jos töihin pukeutuu sen 8-10 tunnin ajaksi "tavallisemmin" ja "ei-goottimaisesti" ei tarkoita sitä, että hylkää tyylin ja häpeää sitä. Kaikki kuitenkin lähtee sisältä päin, ulkonäkö asiat ovat pikku seikka siihen verrattuna. Itse kuitenkin aina työelämässäkin pidän oman persoonallisuuteni esillä. Ei töiden takia tarvitse koko tyyliään heittää kankkulan kaivoon. Itse esimerkiksi pukeudun töihin mustiin vaatteisiin ja meikkaan hillitymmin. Mustissa vaatteissa tunnen oloni itsekseni, en missään nimessä lähtisi pukeutumaan beigeen..
Kirjoittanut: Marraskuu (Jäsen)
  • #250
  • Arvo: Mahtigootti
  • Lähetetty: 08.04.2013 18:52
Oon miettinyt tätä kysymystä aika paljon. Oma tyylini kun on kovasti vaihteleva, esimerkiksi tällä hetkellä joku varmasti luokittelisi minut paljolti enemmän hipiksi kuin gootiksi. Vaikutteita tulee siis sieltä sun täältä, äidin vintagemekoista - olivat ne sitten minkävärisiä tahansa - viktoriaaniseen tyyliin tai punkkiin saakka. En siis ihan tarkkaan osaa sanoa, elänkö kaksoiselämää.

Aina minä olen ja olen ollut tällainen, että mieltymykset vaihtelevat hetken ja fiilisten mukaan. Toisena päivänä varpaat paljaana haaremihousuissa, toisena päivänä pitkässä mustassa hameessa ja laitettuna. Kuitenkin kavahdan "peruspissistyyliä", pastellivärejä ja Nicki Minajia.

Se, miksi määrittelen itseni ainakin jossain määrin gootiksi on pääasiallinen mieltymys tummanpuhuvaan pukeutumiseen, krumeluureihin ja koristautumiseen sekä goottimusiikkiin. En ehkä ota asiaa turhan vakavasti, jos joku on sitä mieltä, että "tuo sekopää ei ainakaan oo kootti!!1!".
En siis vietä kaksoiselämää, mutta en välttämättä istu yleisesti otaksuttuun goottikuvaan.
Viesti

Vaihda maisemaa

Uutta! Nyt voit ahtaa Gootti.netin kännykkäänkin. Palvelun uusimmat uutiset ja suositun keskustelualueen tuoreimmat viestit löytyvät nyt myös kevytversiona mobiililaitteille suunnatussa Gootti.mobi-palvelussa.

  • Goottifoorumia selaa 2 vakoilijaa ja 0 jäsentä . Kävijäennätys tehtiin 17.09.2015 09:50, jolloin paikalla oli väkeä yhteensä 362 henkeä!
Järjestä treffit