Gootti.net

Ajankohtaista 1/2020: Foorumi on toistaiseksi vain lukumoodissa. Uusien viestien tai viestiketjujen lähettäminen ei ole mahdollista. Jäseneksi liittyminen ei ole mahdollista. Vanhat jäsenet voivat kirjautua sisään ja lukea sekä vastaanottaa yksityisviestejä, sekä päivittää profiilinsa tietoja.

Goottifoorumi: Yleiset korinat: Terapian tarpeessa?

Terapian tarpeessa?

Kirjoittanut: AuroraBorealis (Aktiivi)
  • #81
  • Arvo: Mahtigootti++
  • Lähetetty: 26.10.2007 13:01

Lainaus: Funereal Soul

Minäkin osaan tuon todella hyvin oikeina päivinä. Jos ei ole se p*ska olo niin hankitaan sellainen sitten miettimällä kaikkee..

tuttua... :/ ei osaa olla et kaikki on hyvin. tai ei välttämättä ole hyvin mutta edes tuntuu siltä. silti se pitää sit pilalla miettimällä turhia paskoja juttuja..
Kirjoittanut: FrozenCorpse (Aktiivi)
  • Lähetetty: 26.10.2007 13:49
Rahahuolet... mikään ei ole paskempaa, kuin ne! Miten helvetissä maksan korsettini ja vuokrani, lemmikkini ja laskuni..
Kirjoittanut: Sistermoon (Jäsen)
  • #83
  • Arvo: Asiantuntija
  • Lähetetty: 13.12.2007 16:19
Mun päivät menevät vaan hankalammaksi ja hankalammaksi, tuntuu että pienetkin vastoinkäymiset ovat ylitsepääsemättömiä. Teen lopputyötä sellaisella alalla, josta en edes halua töitä, hain kouluun koska, tiedän että monet ajattelivat etten pystyisi siihen...hain kaksi kertaa vaan näyttääkseni... nyt olen viimeistä vuotta ja tuntuu että elämä tukehtuu. Eilen, huomasin että mun elämäni keskipiste= strereot ovat vioittunet-> kissalla on masennus kun en jaksa leikkiä sen kanssa ja protestoi rikkomalla paikkoja tänään tulin se oli hajottanut pipon, joka on surkuhupaisaa, mutta puolivuotta sitten löysin silinterini palasina, silloin meinasi itku päästä.. en tiedä eivät noi asiat kirjoittamalla tunnu painavilta, mutta joka päivä tulee jotain pientä ja se tuntuu aina että lisättäisiin yksi kilo kiviä enkä saa niitä työnnettyä pois. Aina aamuisin vaan kiskon itseni ylös ja toivon että uurastukseni palkitaan...vaikka ei se valoisalta näytä vaikka kuinka yritän verhoa raottaa.

kiitos.... se siitä.
Kirjoittanut: FilthyMannequin (Aktiivi)
  • #84
  • Arvo: Mahtigootti
  • Lähetetty: 13.12.2007 22:03
Musta tuntuu et oon kyllä vähän terapian tarpeessa, kun tänään, kun kaverit vähän alko heittelemään kortteja ympäriinsä mun huoneessa ja sit olin vähän silleen, että "voi ***** saatana..." ja sit kun kaveri sano jotain, että "Se kerjää vaan huomiota.." ( mun toiselle kaverille siis), niin sit vähän ajan päästä, kun ne kysy, että mikä mulla oikeen oli, niin aloin ihan hirveesti märisemään siinä. Ne oli ihan järkyttyneitä, että mitä ne oli tehny kun sillä tavalla siinä itkeskelin. En ymmärrä, että miksi silloin, kun tapahtuu jotain oikeesti kauheeta, niin en melkein koskaan ala itkemään, mutta jos tapahtuu jotain tommosta tosi pientä, niin heti saatan olla ihan märy kurkussa...
Tai en tiiä oonko ihan terapian tarpeessa, mut ainakin mun pitäis koittaa vahvistua, siis henkisesti. Mutta miten?
Kirjoittanut: Melia (Aktiivi)
  • #85
  • Arvo: Mahtigootti
  • Lähetetty: 15.12.2007 11:14
Maanantaina aika uuden hoitajan juttusille... mikähän siinä on, että heti kun saa vähän luotua luottamusta edelliseen, niin jo laitetaan juttukumppani vaihtoon? Sentään en ole rouva psykiatrin kanssa enää joutunut juttusille, se on niin yliempaattinen, että meinaa koko ajan vaan naurattaa.
Kirjoittanut: kalmakalle (Aktiivi)
  • Lähetetty: 15.12.2007 12:45
FilthyMannequin

Kyllä ihmiset voi reagoida asioihin eri tavalla ja kasantuneet itkutkin purkautuu joskus pienimmästä asiasta. Me ollaan tälläisiä. Jos itkut ei purkautuisi niin se hajoittaisi nupin jossain vaiheessa. Meillä ihmisillä on tarve saada purkautua tavalla tai toisella.
Kirjoittanut: The Evil Fairy (Nimetön)
  • Lähetetty: 15.12.2007 12:47
Mä olen kerran yrittänyt saada koulun kautta apua kun mulla oli sillon just kaikkee ongelmia itseni kanssa. Henkilö kelle kävin puhumassa ei kuitenkaan ottanut juttujani yhtään vakavissaan ja sit mä aloin lopulta esittään et kaikki on hyvin. Sain niin hyvin vedettyä roolin loppuun et se kuviteli et mulla oli vaan ollu väsymystä ja se oli menny ohi.
Vieläkin välillä mulle tulee hetkiä et oikeesti mun tarvis puhua jollekkin, mut toisaalta en enää halua yrittää puhua "ammatti auttajille" kerta ekalla kertaa kävi noin.
Kirjoittanut: kalmakalle (Aktiivi)
  • Lähetetty: 15.12.2007 12:49
The Evil Fairy

Onko sulla ystävä jolle voit purkaa sydäntä? Sellainen on edes tärkeää, mutta suositteln ammatti apua edelleen.
Kirjoittanut: Deadboy (Aktiivi)
  • Lähetetty: 15.12.2007 12:49

Lainaus: FilthyMannequin

En ymmärrä, että miksi silloin, kun tapahtuu jotain oikeesti kauheeta, niin en melkein koskaan ala itkemään, mutta jos tapahtuu jotain tommosta tosi pientä, niin heti saatan olla ihan märy kurkussa...


Ihan yleistä sellainen on. Joskus, jos jotkut isot asiat vaivaavat niin se niiden aikaansaama paha olo ei tulekaan ulos vaan jää jonnekin taustalle kummittelemaan ja sitten jokin pieni ja mitätön vastoinkäyminen laukaisee sen kaiken ja sitten sitä voi brakata ihan pikkujutusta. Ihan tuttua.
Kirjoittanut: The Evil Fairy (Nimetön)
  • Lähetetty: 15.12.2007 13:00

Lainaus: kalmakalle

Onko sulla ystävä jolle voit purkaa sydäntä? Sellainen on edes tärkeää, mutta suositteln ammatti apua edelleen.


No siis ystäväni eivät asu tällä paikkakunnalla, siksi heille puhuminen onkin aina niin vaikeaa, netin ja kännykän avulla pidän heihin yhteyttä ja välillä koitan heille asioistani puhua.
Vaihda maisemaa

Uutta! Nyt voit ahtaa Gootti.netin kännykkäänkin. Palvelun uusimmat uutiset ja suositun keskustelualueen tuoreimmat viestit löytyvät nyt myös kevytversiona mobiililaitteille suunnatussa Gootti.mobi-palvelussa.

Samanlaisia aiheita
  • Goottifoorumia selaa 74 vakoilijaa ja 0 jäsentä . Kävijäennätys tehtiin 04.01.2022 03:50, jolloin paikalla oli väkeä yhteensä 501 henkeä!