Gootti.net

Runopalsta "avattu"

Kirjoittanut: MariaAntoinette (Jäsen)
  • #101
  • Arvo: Asiantuntija
  • Lähetetty: 08.10.2007 15:31

Lainaus: Deadboy

Vähän liian yleinen lähtökohta on, että runo on kirjoitettu minä-muodossa



Eikö jokainen tiedä itsestään eniten?
Kirjoittanut: DeadlyNightshade (Aktiivi)
  • #102
  • Arvo: Mahtigootti1500
  • Lähetetty: 08.10.2007 16:23
Paljon kiitoksia, Deadboy

Ja kyllä, se oli kirjoitusvirhe

Lainaus: Deadboy

Aika vaikeaa ja haastavaa on tekstisi tulkitseminen, monelle se voi olla liiankin vaikeaa.


Tästä olen saanut valituksia todella usein. Eräs haukkui minun tapani kirjoittaa ylitaiteelliseksi sanakikkailuksi ja käytti kritiikissään valitettavan usein sanaa "*****". Ei jäänyt kovin mukava jälkimaku, varsinkin kun kirjoittaja käyttäytyi muutenkin hyvin vihamielisesti vastaillessani mahdollisimman asiallisesti tämän viesteihin. Tosin en väitä pystyneeni olemaan täysin asiallinen, koska tuollaisesta täydellisestä lyttäämisestä tulee kieltämättä aika kelju olo, varsinkin kun kaikki oli kiinni siitä, että kirjoittaja ei pitänyt tyylistäni.

"jos haluat kuvata tässä kuinka leikit jonkun koiran pennun kanssa niin miksi keikaroit ja teet niin kirjoittamisesta kuin lukemisestakin mahdollisimman vaikeaa? Kai tiedät, että hyvä kirjoittaja tekee sujuvasti luettavaa tekstiä eikä yritä esittää ylitaiteellista."

Suora lainaus. Tapaus keljuttaa niin paljon että valitan jokaiselle joka jaksaa kuunnella Anteeksi.

Lainaus: Deadboy

Jos haluat tehdä niitä helpommin lähestyttäviksi niin voit sujauttaa sinne sekaan joitakin "tulkinnan avaimia". Voi tietysti olla että jos tuo olisi painettuna kokoelmaan niin tulkintaan voisi löytää apua sen muista runoista. En kuitenkan suoraan neuvo tekemään mitään yksioikoistamisia, sillä ainakin minä taas tykkään haasteellisuudesta, monitulkintaisuudesta ja siitä että runon sisältö ei "tyhjene" sitten kun sen tulkinnan löytää.


Tulkinnan helpottamisessa on kieltämättä petraamista. Pistän neuvosi korvan taakse, kiitoksia Kirjoituksiani lukiessa kannattaa todellakin olla pitkä pinna, ne ovat vaikeita, koska tiedän itse mistä puhun ja jos laitan jotain suorempaa niin tulee sellainen olo että "äh, en jätä lukijalle mitään tulkinnanvaraa". Eli periaatteessa runoni ovat todella yksinkertaisia, mutta puettu koreilevaan pukuun Toivon ettei tämä nyt pilannut minun imagoani. :<

Runoni ovat kaikki melko erilaisia, mutta yhteistä teemaa löytyy jonkun verran. Runokokoelman julkaiseminen olisi haaveenani.. Pitää vain hioa kirjoitustaitoani paremmaksi, olen aika ruosteessa pitkän tauon jälkeen. Pitäisi myös löytää motivaatiota.

Lainaus: Deadboy

Ellet ole lukenut niin tsekkaa vaikka Kuolleet Vedet.


Kiitos vinkistä, pitääpä tsekata Jotenkin en osaa lukea runokirjoja, itselläni nimittäin puuttuu juuri se runon tulkintaan tarvittava pitkäjänteisyys täysin. Rasittavaa.

Ja muuten, aloitin kirjoittamisen Demi.fi:n kautta. Ja pyörin siellä nykyäänkin usein. Nyt imago on pilattu lopullisesti, joten kiitoksia, poistun näyttämöltä. *Niiaus*
Kirjoittanut: Morfinsia (Aktiivi)
  • #103
  • Arvo: Mahtigootti+
  • Lähetetty: 12.10.2007 16:19
kuvotus,pahoinvointi,itseinho
Kulkevat ruumiini lävitse.
Minä olen ruma.
Kauneus on vain harhakuvia,
sokerilla kuorrutettua ******.
samoin kuin rakkaus.
Eikä kuolema ole yhtään kauniimpi.
Tunnen,
kuinka oksennan sisukseni keskelle teehetkeä,posliini lautasten ja servettien keskelle.
Ja hienot rouvat kiljuvat,katsovat paheksuen.Kääntävät katseensa ja tuhahtavat: "ei sitten mitään käytöstapoja".
Ja minä putoan jonnekin pöydän alle.
Luurangot ojentelevat käsiään minua kohti,
repivät ruumiini kappeleiksi,ihoni yltäni,jättäen vain paljaat luut koirien kaluttaviksi.

Tämä on keksitty samalla kun kirjoitin tänne joten en voi sanoa tätä edes runoksi,pelkkä hetken mielijohteesta kyhätty sepustus joka kuvaa tämän hetkistä olotilaa aika hyvin.
Arvosteluja otetaan vastaan. *kumartaa*
Kirjoittanut: Morfinsia (Aktiivi)
  • #104
  • Arvo: Mahtigootti+
  • Lähetetty: 12.10.2007 21:23
Elikkä siis angstia,vaikka minä en ikinä oikeastaan angstaa. Minua vain ******** tai ei vituta.
Kirjoittanut: Nemesis (Nimetön)
  • Lähetetty: 21.10.2007 17:24
Kaikki edessämme hengittää ja murtuu ajan kanssa, kun tarpeeksi työntää vastaan.
Kaikki halkeaa kun tarpeeksi kauan on tehnyt yhden särön.
Taivaalta sataa lasin palasia, halkaisten minut palasiksi joita kukaan ei enään osaa koota.
Olenko osa lasia..?
Sieluni on levoton huutaen tuskasta jolle en ole viellä löytänyt nimeä.
Vastaukset juoksevat edessäni.
Valinnan vaikeus tekee minusta sokean.
Olen hukassa sirpaleitteni keskellä.
Vuotava vereni on peti kadotetuille,unohtuneille.
Tuskan kädet koskevat särkyneitä kasvojani
Se painaa minut kasaan.
Annoin kaiken saadakseni yhden puuttuvan palasen.
Valinnan vaikeus teki minusta sokean.
Kannan kahta särkynyttä sisälläni.
Kirjoittanut: Lotus (Aktiivi)
  • #106
  • Arvo: Mahtigootti
  • Lähetetty: 21.10.2007 22:05
Minä olen liian tunnoton tunteakseni
mitään
liian rikki hajotakseni enää
enempää

nousen vielä alastomana, pieksettynä
harhana
vereslihalle satutettuna
raatona

katson samein silmin eteenpäin
kompastun
nousen ylös ottaakseni vastaan toisen
lyönnin

En näe mitään,
en kuule mitään
en haista mitään
en maista mitään
en tunne mitään

en usko ennen kuin murenen
palasiksi
ennen kuin en enää jaksa
auttaa

Silloin pitää nousta ehjänä,
arpeuttaa veri
vastata lyöntiin hymyllä.
sanottava: satuttakaa.

silloin on avattava sameat silmät,
nähtävä,
kuultava,
haistettava,
maistettava,
miten maailma on satuttanut,
ja miten sen on aika myös
koota.
-------------------------------------------------- -------------------------

Lotus raapustaa taas.

-------------------------------------------------- -------------------------
Itken.
Kyyneleeni poskillani
eivät enää kuivu.
Arvet käsissäni
eivät enää arpeudu
Minut pitäisi luoda uudelleen
puhtaana kuin lumi joka
sataa sinun hiuksillesi.

Piirrä minut elämäsi paperille,
Anna jätän jälkeni sydämeesi.

Hymyilen, kahleeni voivat estää
minua liikkumasta,
muttei sinua tulemasta
lähemmäs.
-------------------------------------------------- -------------------------

Saa arvostella/antaa mielipidettään.
Kirjoittanut: DeadlyNightshade (Aktiivi)
  • #107
  • Arvo: Mahtigootti1500
  • Lähetetty: 23.10.2007 18:01
Kivi
****

Pelokkaimmat kivet ovat
rumien aamujen muistoja,
epämuodostuneiden satujen sointuja

Silloin, kun
särmikkäät sorasirpaleet tehtiin,
unihoureet vielä roiskivat uhmaansa
jokaisen atomin perusolemukseen

ja kosminen taustasäteily oli vahva ja huumaava,
maailmankaikkeuden lapsuusvuosien kuume

Se ei koskaan riittänyt sanomaan,
että tieto ei aina riitä ymmärrykseen

Vihaisimmat kivipatsaat ja -paadet
eivät enää pelkää minua,
ne kirjoittavat kirosanoja peruskalliokirjaimilla

Tästä huolimatta kauhuni on
liian kaunis koskettavaksi
ja tämä ahdas, kultainen iho


tuntuu niin repeytyvältä

---------------------------------------

Sietämätön
**********

Vaikka olisin hengetön,
pää turta ja raskas kantaa,
en tiedä sanoneeni oikeaa ja väärää
ja oppineeni itseni ulkoa

Ehkä pitäisi istuttaa kylttejä,
jotta auringosta ja ilosta
ei olisi niin vaikea löytää tietä tänne

tuntuu vain, että olen
kovin mutkikkaassa paikassa

Jospa repisin revontulet taivaalta
ja kumoaisin materiaa,
ymmärtäisin Antikytheran koneen,
osaisin toimia kuin Elämä
niin ajatus vajaudesta olisi vieraampi

Vaikka välitän nytkin
**


Molemmat hiomatonta ja epäselvää kakkaa, koettakaa kestää.
Kirjoittanut: Heetteri (Ex-inkvisiittori & Miss Halloween 2008)
  • Lähetetty: 23.10.2007 18:25
DeadlyNightShade, vaikka runoissasi viljeletkin runsaasti kielikuvia, ja sinulla selvästi on roppakaupalla luovuutta, nyt on pakko sanoa, että etenkin ensimmäinen runo on kuin suoraan jostain "random word poem generator" -tyyppisestä ohjelmasta. Koeta jollakin tavalla välittää runoissasi myös lukijalle asti se sanoma minkä tahdot ilmaista, kirjoita kielikuviasi hieman enemmän auki.

Lainaus: DeadlyNightshade

Jospa repisin revontulet taivaalta
ja kumoaisin materiaa,
ymmärtäisin Antikytheran koneen,
osaisin toimia kuin Elämä
niin ajatus vajaudesta olisi vieraampi


Tämä pala oli erityisen hyvä. Aplodit.
Kirjoittanut: diamond_385 (Aktiivi)
  • #109
  • Arvo: Mahtigootti1500
  • Lähetetty: 23.10.2007 18:45
Olen kylmä,
kuin talvipäivä,
jolloin ei ole aurinkoa.

Julma,
kuin tarinat joista,
jotka punaisina virtaavat.

Kova,
sanat viiltävät
teräksen lailla.

Anna minun olla,
sillä kaltaisekseni
et halua tulla.
Kirjoittanut: Morfinsia (Aktiivi)
  • #110
  • Arvo: Mahtigootti+
  • Lähetetty: 09.11.2007 20:24
Joo. Ja nyt alkoi taas tuntua että en ole mitään. Tekotaiteellinen ja kliseinen. En osaa kirjoittaa enkä piirtää,minulla ei ole lahjoja mihinkään. Ehkä minusta sitten vain tulee "isona" ******** en muuta osaa.
Viesti

Vaihda maisemaa

Uutta! Nyt voit ahtaa Gootti.netin kännykkäänkin. Palvelun uusimmat uutiset ja suositun keskustelualueen tuoreimmat viestit löytyvät nyt myös kevytversiona mobiililaitteille suunnatussa Gootti.mobi-palvelussa.

  • Goottifoorumia selaa 1 vakoilijaa ja 0 jäsentä . Kävijäennätys tehtiin 17.09.2015 09:50, jolloin paikalla oli väkeä yhteensä 362 henkeä!
Järjestä treffit