Gootti.net

Ajankohtaista 1/2020: Foorumi on toistaiseksi vain lukumoodissa. Uusien viestien tai viestiketjujen lähettäminen ei ole mahdollista. Jäseneksi liittyminen ei ole mahdollista. Vanhat jäsenet voivat kirjautua sisään ja lukea sekä vastaanottaa yksityisviestejä, sekä päivittää profiilinsa tietoja.

Runopalsta "avattu"

Kirjoittanut: Swanette (Nimetön)
  • #361
  • • Muokkasi: Swanette
  • Lähetetty: 25.10.2008 21:37
Heetteri
Kiitos paljon hyvästä palautteesta! Yritän saada tänne jotain lisää jossain vaiheessa :>

Muoks: Pistetäänpä samantien yksi:

Yli jäätyneen järven joutsenen laulu
Kuin kylmä tuuli entää
ei voinut tuo lintu valkoinen
enää suurilla siivillään lentää
Vaan mik´ laulua tuskan sai laulamaan linnun
kyynelet silmiin joutsenen
Se ei pakkanen ole, mik´pysäytti lennon
vaan hyytävät hetket kaipauksen

Eräänä iltana sydäntalven
keskellä kylmimmän pakkasen
tunsi lintu tuo valkea suurimman onnen
ja aavisti kenties rakkauden
Nyt odottaa jossakin lammellaan joutsen
unelmoiden salaa
Vielä jonakin päivänä kenties
ystävänsä palaa
Kirjoittanut: Jenaldo (Jäsen)
  • #362
  • Arvo: Mahtigootti
  • • Muokkasi: Jenaldo
  • Lähetetty: 01.11.2008 21:24
Minäkin laittelen yhden runon nyt tänne

Kyy~
Otit minut syleilyysi, ja tunsin suloiset huulesi omillani.
Tapoit minut myrkylläsi.
Kannoit minua elämälläsi.
Sinä olet käärme ja minä olen myrkkysi.
Emme erkane jos kuolema meidät erottaa, vaan odotan sinua ainiaan.
Kirjoittanut: DeadlyNightshade (Aktiivi)
  • #363
  • Arvo: Mahtigootti1500
  • Lähetetty: 03.11.2008 17:18
Miksi kissa kävelisi katossa

Tassusi ovat kylmät,
silmäsi näkevät kuin niiden väri
älä silti vastaa, sano,
eivät tavut kulje sinua varten
- silti kehräät
moraalittomana,
tuoksunnälkäisenä

Minulla on kasoittain ajatuksia jaettavaksi
heitettäväksi alastomina kaduille,
mutta aikomukset ovat turhia nyt

olet vain lapsenmielinen unelmani
ja kuljet, kuin olisit aina ollut yksin.
Kirjoittanut: Jenaldo (Jäsen)
  • #364
  • Arvo: Mahtigootti
  • Lähetetty: 03.11.2008 18:57
Karkeaa hiekkaa

Hiekkaa pitkin astellen kuulen askeleeni liukastuvan alas.
Ne putoavat kauas maasta ja siitä kaikesta mitä näit.
Putoan pitkin sinun hiekkaasi joka valuu alas vuorta pitkin.
Ennen kuulit sen jyrinän kunnes vaikenit itsekkin hiekkaan joka tukkii keuhkosi, ja antaa sinun tuntea sen mitä minunkin.
Sinä tukahdutit minut suruun ja elämän hiekkaan.
Lunta erämaassa oli silloin kun kuulit askeleeni, nyt se on vain tuskaa ja karkeaa hiekkaa.
Kirjoittanut: impressio (Jäsen)
  • #365
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 03.11.2008 19:08
Depression (dedicated to Mr Bukowski)

sometimes it comes and goes
like a wife i never had

i try to forgive it
make lots of coffee
and imagine i'm writing on a
1950s typewriter

smoking helps, though not always
i have had this for a long time
inner doubt
and depression

see you around
Kirjoittanut: Heetteri (Ex-inkvisiittori & Miss Halloween 2008)
  • Lähetetty: 04.11.2008 13:43
impressio

Erinomaisen visuaalinen, hyvin lyyrinen pätkä. Herätti ajatuksia.
Kirjoittanut: DeadlyNightshade (Aktiivi)
  • #367
  • Arvo: Mahtigootti1500
  • Lähetetty: 05.11.2008 21:57
Meri häkissä

Istun häkissäni kuin kanarialintu, johon joskus ajoitin suunnitelmani ja joka joskus oli ystäväni, ainoani. Olen kuin hai, joka ei pysty elämään uimatta - olen silti vain puu, jossa istun, olen sen puun hedelmä, olen sen puun juuret ja ennen kaikkea ne linnut, jotka syövät hedelmän ja levittävät siemenet kauaksi minusta. Se tuhlailu, jonka omistin joskus meressäni, on etäällä ja minussa sykkii vahvana enää ymmärtämättömyys, yksinäisyys ja heijastan itseni seinille heikompana kuin olen.


Harhakuva

Sanot järvet, ei niillä ole pinnoillaan heijastuksia, koska kasvot ovat niille vieraita ja silmät uupuneita. Sanot taivaan: ei siellä ole pisaroita, vain tuhatjuovainen kaikkivaltias; sillä on nimi puhtaudesta ja katse kuin huuhkajalla, joka tihkuu hunajaa ja mirhaa, jota tarjosi omalle pojalleenkin - se tarjous oli kuin sopimus, vaikka allekirjoitukset oli jo annettu - silti et katso tavan taakse, et siristä silmiäsi, et avaa tähtiä vaan hengität vain annetuille nimille.

___________________

Kaksi proosarunoa.
Kirjoittanut: Jenaldo (Jäsen)
  • #368
  • Arvo: Mahtigootti
  • Lähetetty: 15.11.2008 16:51
DeadlyNightshade: Oikein kauniita runoja ja pidin varsinkin jälkimmäisestä.

Siipeni Tiputin
Kotka uljas lentää pimeään jättäen jälkeensä vain epäselvää elämää.
Kauniit siivet uljaan soturin ovat sirpaleina kuin enkeli ilman elämää.

Lepatuksen siipien kuulen muinaisen.

Ilmassa uljas kotka tää jättää elämää taakse päin muinaiseen sydämmeen.
Ystäväni siivet syksyn tullen tiputti pimeään.
Putosit maahan kovaan joka ei ottanut sinua vastaan niin kuin en minäkään.
Anna anteeksi ystävä hyvä ja jätä jälkesi tähän muinaiseen sydämmeen enkelin.
Erikseen sen tuskan tunsin, ja siipeni tiputin niin kuin sinäkin.
Kirjoittanut: die Winterreise (Nimetön)
  • Lähetetty: 15.11.2008 19:17
Hetkiä
Kuoleman musta kello, viitta ja viikate polvella makaa
Luinen käsi ja lumihiutale kohtaa
Kumpi johtaa, luminen tie vai musta polku
Alla mustan ja valkoisen, pimeys eilinen, ikuisesti poistettu

Talvessa sarja yön tulia
pimeän valaisee
Hetken satiinilakana
kietoo aamuisen taivaan puut allensa
Kieli värähtää, musiikki kohoaa
Yön musta kaari
Kirjoittanut: impressio (Jäsen)
  • #370
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 16.11.2008 03:29
Hyvä die Winterreise, runosi toi etiäisiä Eeva Manner-nimisen mainion runoilijan synkemmästä tuotannosta. Lue toki!
Vaihda maisemaa

Uutta! Nyt voit ahtaa Gootti.netin kännykkäänkin. Palvelun uusimmat uutiset ja suositun keskustelualueen tuoreimmat viestit löytyvät nyt myös kevytversiona mobiililaitteille suunnatussa Gootti.mobi-palvelussa.

  • Goottifoorumia selaa 30 vakoilijaa ja 0 jäsentä . Kävijäennätys tehtiin 04.01.2022 03:50, jolloin paikalla oli väkeä yhteensä 501 henkeä!