En kyllä ymmärrä, millä perusteella juuri Black Witcheryä voisi suositella gooteille. Etenkin, kun bändi on keskivertoa monotonisempaa black metallia. No, mielipiteensä kullakin.
Ennemmin suosittelisin metallista kiinnostuneille gooteille vaikka Celtic Frostin ´87-ilmestynyttä levyä Into the Pandemonium, koska sen lisäksi, että kyseessä on avant-garde-metallin klassikko, pitää levy sisällään myös melankolisempaa ilmaisua, jonka voi nähdä olevan kallellaan jopa goottimusiikin suuntaan. Jos ei muuten, niin ainakin kuuntelija saa toivottavasti avarrettua näkemystään metallimusiikin maailmasta.
Pitää näin alemyyntien alla mainostaa myös mm. Anttilan alelaareista viidellä eurolla löytyvää The Scarr -poppoon levyä Animalenemy. Kyseessä on Spikefarmin julkaisu, josta ei kannen perusteella pysty sanomaan, minkä tyylistä kamaa kiekko pitää sisällään. Toisaalta useammankaan kuuntelukerran jälkeen on paha sanoa mitään genreä, johon tämä istuisi. David Bowie -koveribiisi, koneita, tunnelmallista laulua, energiaa, menoa ja fiilistelyä. The Scarrin hienous onkin siinä, että jokainen biisi on omanlaisensa ja hyvin mieleen jäävä. Olkaa siis rohkeita ja investoikaa vaivaiset viisi euroa tähän levyyn, ette tule katumaan.
