Gootti.net

Ajankohtaista 1/2020: Foorumi on toistaiseksi vain lukumoodissa. Uusien viestien tai viestiketjujen lähettäminen ei ole mahdollista. Jäseneksi liittyminen ei ole mahdollista. Vanhat jäsenet voivat kirjautua sisään ja lukea sekä vastaanottaa yksityisviestejä, sekä päivittää profiilinsa tietoja.

Viimeksi lukemasi kirja ?

Kirjoittanut: CharmedDoll (Jäsen)
  • #511
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 06.07.2010 01:32
Geoffrey Huntington - Yönsiiven velhot

"Devon Marchin huoneessa on vaatekomero, jonka pimeydestä tuijottavat vihreät silmät. Hänen isänsä kutsuu komeroa hornankoloksi: sieltä luikertelee nimittäin demoneita, aikeinaan kiskoa Devon helvetin syvyyksiin.

Devon on erilainen nuori. Tahtoessaan hän saa esineet siirtymään tai käyttöönsä väkevän voiman. Tähän asti Devonin on isän avulla onnistunut torjua demonien hyökkäykset, mutta kun isä kuolee 14-vuotias Devon saa uuden kodin Korppikartanosta, suuresta talosta jolla on kummituslinnan maine.

Uuden perheen myötä Devonille selviää, että hän kuuluu Yönsiiven velhojen ikivanhaan veljeskuntaan, eivätkä demonit ole suinkaan jättäneet häntä rauhaan. Korppikartanossa hän saa vastustajakseen myös oudon kahdeksanvuotiaan pojan, oikean pikku paholaisen - ikään kuin pahat henget eivät jo muutenkin puuskuttaisi niskaan... Onneksi Devon saa myös liittolaisen, Cecily Crandallin, jota häntäkin painaa salaisuuksien taakka.

Yhdessä he ryhtyvät selvittämään Korppikartanon saloja. Mielipuoli, velhoista mahtavin on kuitenkin herännyt."

Pidin kirjasta ja aijon ehdottomasti lukea myös toisen osan. Lempihahmoni oli kirjan paholainen, mielipuoli eli Jackson Muir. Erityisesti mielenkiintoni herätti se kun Jackson yritti "aivopestä" Alexanderin (8-vuotiaan pojan) television kautta esittämällä kauhuklovnia. Kirjassa oli käytetty hyvin mielikuvitusta mutta siinä oli useita tapahtumia jotka pystyin ennalta-arvaamaan. Mutta hyvä kirja, jos tahtoo hypätä karmivaan mielikuvitusmaailmaan.
Kirjoittanut: Ratpick (Jäsen)
  • Lähetetty: 06.07.2010 23:21
Matthew Gregory Lewis - The Monk

Goottilainen klassikko. Sisältää mm. mustaa taikuutta, synkkiä linnoja, jumalanpilkkaa (ainakin aikalaisten kriitikoiden mielestä), verta, seksiä ja kummituksia.

Ai niin, ja maailman parhaan peiteilmaisun rinnoille: beauteous orbs.

Tämä oli lukulistalla prosemmassa, joka siis käsittelee goottilaisia romaaneja (menin kyseiseen ryhmään koska olen true gothic). Kahdesta aiemmasta lukulistalla olleesta teoksesta (The Castle of Otranto ja Mysteries of Udolpho) en pitänyt ollenkaan; edellinen oli liian pateettinen ja vaikutti liikaa huonolta parodialta, jälkimmäinen taas oli liian pitkä ja laahaava ja sen ainaisesti pyörtyilevä sankarinna oli kaikessa ylitunteellisuudessaan rasittava.

The Monk sentään piristi. Vaikka teoksessa oli vähän sensaation elementtejä oli tarina kuitenkin mielenkiintoinen ja ennen kaikkea synkkä. Tämän lisäksi pikkutuhma sisältö oli paljon mielenkiintoisempaa luettavaa kuin päähenkilöiden jatkuvan sisäisen vauhkoamisen seuraaminen.

Ja tämä kirja siis julkaistiin vuonna 1796 ja sen kirjoittaja oli alle 20-vuotias tuolloin. Ai niin, ja myös Englannin parlamentin jäsen. Teos aiheutti "pienoisen" kohun.
Kirjoittanut: Neiti Kooma (Jäsen)
  • #513
  • Arvo: Asiantuntija
  • Lähetetty: 08.07.2010 00:22
Alastair Reynolds - Kuilukaupunki

Neliosaisen sarjan toinen kirja, scifiä. Itseasiassa en viitsi tiivistää juonta mitenkään kummemmin kun itsekään hädin tuskin vilkuilen takakansi-tekstejä spoilereita pelätessä. Sanotaanko sen verran, että Reynolds hyödyntää lahjakkaasti tulevaisuuden mahdollisia teknologisia kehityssuuntia ihmisyyden rajoja pohtiessaan. Tässä maailmassa biologia on lähes täysin ihmisen hallinnassa, ja "bodymodification" saa uusia ulottuvuuksia. Ei sinänsä mitään uutta scifi-rintamalla, mutta pitäisin hahmoja psykologisesti poikkeuksellisen uskottavina näin korkealentoiselle tieteiskirjallisuudelle. Ainakin ensimmäiset kaksi kirjaa sijoittuvat samaan maailmaan mutta kertovat aivan eri hahmoista ja ajanjaksoista selittäen toistensa taustoja, esim. avaten pala palata ihmiskunnan "tulevaisuuden historiaa".
Kirjoittanut: Malys_ (Jäsen)
  • Lähetetty: 08.07.2010 00:52
Elaine Cunningham: Hopeavarjot, hieman väärässä järjestyksessä tuli luettua nämä Laulut ja miekat-sarjan kirjat mutta jostain syystä tuntui ettei tämän kirjan "puuttumisella" ollut juonen kulkuun mitään oleellista merkitystä. Kirja kun vaikutti olevan hieman irrallisen oloinen.

Yksittäisenä kirjana oli ihan ok luettava, mitä nyt lopussa alkoi käydä hieman tahmeaksi ja paikoitellen kirjan juoni tuntui hieman väkisin keksityltä, aivan kuin kirjailijalla ei olisi ollut mitään ideaa vaan kirjoittanut vaan mitä suinkin seuraavaksi keksii.

Plussaa annettakoon kuitenkin mielenkiintoisista haltia-hahmoista Tulikettu ja Hilleri.

Puolihaltia Arilyn Kuunterä saa tässä osassa tehtäväkseen lähteä selvittämään syytä ihmisten aiheuttamaa vainoamista metsähaltioita kohtaan, sekä ratkaisemaan tilanne.
Kirjoittanut: Adalan (Jäsen)
  • #515
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 20.07.2010 10:15
Viimeksi luin Dean R. koontzin Kuiskauksia. Aivan upea ja suosittelen. Tykästyin kovastikin tuohon murhanhimoiseen raakalaiseen. Tai en häneen vaan tapaan jolla häntä kuvattiin. Kieroa mieltä. Muutenkin aina kiinnostanut erilaiset mielen laadut ja alat. Psykologia ja ihmismielen kiemurat. Miten normaalista pienestä hymyilevästä lapsesta voi kaasvaa raakalainen verenhimo päässään. Ainoa ajatus päässä. "nainen+murha".
Kirjoittanut: Dark Eyes (Inkvisiittori)
  • #516
  • Arvo: Mahtigootti+
  • Lähetetty: 20.07.2010 10:26
Ira Levin - Rosemaryn painajainen

Kauhuklassikko, jossa Rosemary kantaa Saatanan lasta.

Ei oikein uponnut minuun, kauhuelementit loistivat poissaolollaan, vähän puhuttiin noidista ja vähän kirottiin ihmisiä, mutta ei tämä sitten ollut minun kirjani. Ehkäpä seuraava valinta on sitten parempi..?
Kirjoittanut: Ferrum (Jäsen)
  • Lähetetty: 20.07.2010 11:59
Viimeksi luin Sofi Oksasen Baby Janen. Tavallisesti olen erittäin laiska ja hidas lukija (itseasiassa tavallisesti en edes lue kirjoja..), mutta tämä teos suorastaan imaisi minut mukaansa ja luin sen muutamassa päivässä (joka on minulle siis todella nopea aika lukea minkä tahansa pituinen kirja ). Todella koukuttava tarina, suosittelen kaikille

Pitihän samalla linjalla siis jatkaa, joten nyt luen Stalinin lehmiä ja olen puolessa välissä. Saanpahan samalla vähän etumatkaa kirjallisuuskurssille
Kirjoittanut: Lycantrophia (Jäsen)
  • #518
  • Arvo: Mahtigootti
  • • Muokkasi: Lycantrophia
  • Lähetetty: 27.07.2010 20:24
Jani Kaaro - Kaiken oudon ensyklopedia

Tuntui vähän kuin olisi palannut takaisin 90 -luvulle Noidan käsikirjaa selailemaan ja katsomaan X-Filesia tai Millenniumia. Nimensä mukaisesti kirja siis tarjoilee kattauksen outoihin tai yliluonnollisiin tapauksiin liittyviä termejä sanakirjamaisessa muodossa. Meedioita, ennustustekniikoita, hirviöitä, salaliittoteorioita, uskontoja, poltergeist-tapauksia ja abduktioita muun moassa sekä tietenkin näihin liittyviä henkilöitä. Asioista kiinnostuneena kirjaa luki oikein mielellään, mutta hieman jäi olo, että enemmän ja yksityiskohtaisempaa tietoa olisi kaivannut. Kirjasarja aiheesta olisi oikeastaan paikallaan Moni asia selittyi huijaukseksi tai ei kovinkaan yliluonnollisia elementtejä sisältäväksi, joten pistipä taas miettimään, mihin kaikkeen me ihmiset olemmekaan valmiita uskomaan. Aihepiiristä kiinnostuneille kiintoisa kirja, joskaan ei kovin syväluotaava.

Otfried Preussler - Pikkunoita

Lastenkirja 127 -vuotiaasta pikku noidasta, jota vanhemmat noidat katsovat luudan vartta pitkin. Sympaattinen kuvitus ja ihan kiva kirja, pitäisin tätä varmasti rakkaana jos olisin pienestä saakka kirjan omistanut, mutta näin kirjaston satunnaistuttavuutena tämä ei kovin erityiselle tunnu. Pirteä ja elämäniloinen teos, joskaan en tiedä pitäisikö lopun tapahtumista olla yllättynyt vai yllätyäkö siitä, että harkitsee olevansa yllättynyt. Suloinen kosto lastenkirjassa?

Eoin Colfer - Vielä yksi juttu...

Eli Colferin tulkinta siitä, miten viiden osan mittaiseksi paisunut Douglas Adamsin Linnunrata-trilogia olisi voinut jatkua. Yllättävän sujuvasti, täytyy sanoa. Siitä kun minä olen alkuperäisteokset lukenut on kyllä jo kulunut hetki, joten kirjoittajan vaihtuminen tuntuisi varmasti räikeämmältä, jos edellä mainitut olisi vasta äsken laskenut käpälistään. Mutta mielestäni tämä ei ole ollenkaan huono suoritus, sillä ainakin minun saattaa olla hankala muistaa tästä lähin, että tämän kirjan sisältö ei kuulu alkuperäiseen kaanoniin. Olipa hauska törmätä taas Arthuriin, Fordiin ja Zaphodiin sekä, yllättävää kyllä, Thoriin. Onpa Colfer saanut myös päähänsä tehdä Random Dentistä gootin, vaikka tämä kootteuden kuvailu jättääkin hieman toivomisen varaa. Mutta terve, ja kiitos käkätyksistä
Kirjoittanut: LauriGhost (Jäsen)
  • #519
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 17.08.2010 22:37
Stephen Kingin Kuulolla. Oli mukaansatempaava, pelottava, sopivan pituinen(siis jotain yli 400 sivua) ja kaikin puoli mahtava. Se käynnisty nopeasti. Stephen Kingin meininkiä kauhulla ja muilla kyseisen äijän mausteilla. Mielestäni parhaita Kingin kirjoja. Tietyllä tavalla realistisen oloinen, jos täällä on muita Kingin lukijoita niin kyllä uskoisin että tiedätte mitä tarkotan.
Ja nythän puhutaan maailman parhaasta kirjailijasta joten juoni ja kerronta oli ensiluokkaista.
Kannattaa lukea...
Kirjoittanut: EiKukaanTärkeä (Jäsen)
  • #520
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 19.08.2010 15:26
En ole ihan varma lasketaanko tätä mutta, viimeksi luin tietokirjan tyyppisen kirjan joka kertoi vamppyyreista...

Juu en oikein osaa kirjoittaa! ^.^
Vaihda maisemaa

Uutta! Nyt voit ahtaa Gootti.netin kännykkäänkin. Palvelun uusimmat uutiset ja suositun keskustelualueen tuoreimmat viestit löytyvät nyt myös kevytversiona mobiililaitteille suunnatussa Gootti.mobi-palvelussa.

  • Goottifoorumia selaa 4 vakoilijaa ja 0 jäsentä . Kävijäennätys tehtiin 13.04.2020 19:19, jolloin paikalla oli väkeä yhteensä 437 henkeä!
Järjestä treffit