Olen oikeastaan aika puhelias ihminen, tykkään väitellä makuasioistakin, ja tykkään kuulla muiden mielipiteitä asioistakin joista itselläni on jo varma mielipide.
Kaikki sanoo aina että keskeytän muiden jutut aina jos vaan keksin jotain hyvää sanottavaa, tai vaikkei se sanottava edes olisi hyvä, eli en osaa aina pitää suutani kiinni. Välillä se kuitenkin olisi tarpeen..
suurimmaksi osaksi olen asiallinen, mutta välillä tietysti menee siihen "no voi he****ti, älä nyt selitä". Varsinkin silloin, jos joku tulee arvostelemaan/ muuten puuttumaan elämääni.
Vieraille ihmisille puhun yleensä vaan silloin kun on pakko, tai kun haluan todellakin tutustua heihin, mutta odottamisen jälkeenkään eivät itse ole tulleet juttelemaan.
En kuitenkaan pure, vaikka ihan kuka tahansa tulee jotain höpöttämään

vain yön pehmeä kosketus ihollasi, vain tuulen viimeinen kylmä henkäys - hiljaisuus, pimeys ja sinä.