Gootti.net

Ajankohtaista 1/2020: Foorumi on toistaiseksi vain lukumoodissa. Uusien viestien tai viestiketjujen lähettäminen ei ole mahdollista. Jäseneksi liittyminen ei ole mahdollista. Vanhat jäsenet voivat kirjautua sisään ja lukea sekä vastaanottaa yksityisviestejä, sekä päivittää profiilinsa tietoja.

Anteeksipyyntö ja -anto

Kirjoittanut: gothicknight (Jäsen)
  • Lähetetty: 25.01.2010 23:51
Joskus se on helppoa, toisinaan ei millään pysty. Olen huomannut, että tilanteeseen vaikuttaa kaksi asiaa; 1. Keneltä pitää pyytää anteeksi ja 2. Mitä tarvitsee pyytää anteeksi.
Jos kyseessä on sanotaan nyt vaikka joku läheinen perheen jäsen ja lattialle on tippunut jäätelöä (eli pienet asiat) ei ole vaikeuksia pyydellä anteeksi tai antaa liioin. Jos on sitten kyseessä valheet, puolin ja toisin menee kauan ja unohdeta ei koskaan.
Vieraat ovat taas sitten asia ihan erikseen ja heidän kanssaan toimiminen oma lukunsa. Yleensä puolin ja toisin nopeasti kumpikin asia.
Kirjoittanut: P-M (Jäsen)
  • Lähetetty: 27.01.2010 22:25
Olen melko ylpeä ja siksi anteeksipyytäminen on yleensä hankalaa. Pienempiä mokia on helpompi pyytää anteksi tai sitten jos tietää, että on todella töpännyt itse ja toinen on syytön. Koitan kyllä opetella vähän nöyremmäksi.

Joskus saatan hermostua ns. pikkuasioita helposti ja silloin annan myös helposti anteeksi. Jos taas kyseessä on isompi asia, on anteeksiantaminen vaikeampaa. Se vielä mahdollisesti onnistuu nopeastikin, mutta jos minua on loukattu, luottamuksne palautuminen viekin sitten melkoisesti aikaa..
Minäkin olen enemmän sit pettyvää sorttia.
Kirjoittanut: Mina (Jäsen)
  • #13
  • Arvo: Mahtigootti
  • Lähetetty: 05.03.2010 16:13
Ja minä luulin olevani "vaikea" anteeksiannon kanssa Yksi ennen erittäin hyvä ystäväni on aikoinaan (vissiin kolmisen vuotta sitten) loukannut minua erittäin pahasti valehtelemalla minulle tärkeästä asiasta. Anteeksi annoin, mutta vieläkään en pysty kaveriini luottamaan, oikeastaan missään asiassa. I may forgive, but I'll never forget kuvaa minua aika hyvin. Toki riippuu vähän anteeksannon laadustakin, minut on helppo suututtaa ja pikkuasiat annankin anteeksi nopeasti, enkä jää niitä vatvomaan. Suuret valheet ja luottamuksen pettäminen ovat niitä joita vatvon, ja käytän, suureksi häpeäkseni, lyömäaseina tulevissakin riidoissa.

Itselle anteeksipyytäminen on helppoa, jos olen itse se ainoa syypää. Jossen, niin saatan odottaa kauankin ennenkuin anteeksi pyydän ja harkita tarkkaan onko toinen sen anteeksipyytöni arvoinen.
Kirjoittanut: Nocturne (Aktiivi)
  • #14
  • Arvo: Mahtigootti1500
  • Lähetetty: 06.03.2010 08:18
Itselleni anteeksi antaminen merkitsee sen asian unohtamista, se on anteeksi annettu ja sillä selvä. Tähän ainakin pyrin.

Anteeksipyytäminen on hankalaa, joskus saatan pyytää asiaa anteeksi turhastakin tavallaan, mutta kun tulee tosi paikka on vaikeaa myöntää olleensa väärässä sanoa "Anna anteeksi, että..." Ehkä olen liian ylpeä.

Lähimmille ystävilleni annan helpoti anteeksi vaikka isonki paska kimpaleen olisivat niskaani nakanneet. Ehkä olen hieman naiivi sen suhteen, mutta tarpeeksi isoja loukkauksia en anna anteeksi, enkä unohda ja kaunaa kannan pitkään. Parhaimmillaan tai pahimmillaan olen kantanut kaunaa 14 vuotta.
Kirjoittanut: raato (Jäsen)
  • #15
  • Arvo: Asiantuntija
  • Lähetetty: 06.03.2010 09:05
Olen sellainen ihminen, etten osaa suuttua mistään. Voin olla vihainen itselleni, mutta ihan sama mitä muut tekevät, en suutu heille. Pyydän melko helposti anteeksi, sillä voin välillä tulkita ihmisen pahoittaneen mielensä, vaikka näin ei olisikaan. Myös annan anteeksi helposti, olen aika otettu jos joku pyytää anteeksi. Kuitenkin jotkin asiat saavat vereni kuohumaan, esimerkiksi jos jotakin naispuolista kaveriani uhataan väkivallalla niin olen nyrkit ojossa puolustamassa häntä.

Omasta lepsuudestani huolimatta minulle on käynyt niin että vanhat kaverisuhteet ovat menneet poikki. Syy on vaan se, etteivät he enää puhu mulle. Ja todellakin olen niin lepsu, etten jaksa suuttua asiasta ja ala tivaamaan syytä. Annan asioiden olla, sillä tiedän etten ole tehnyt mitään väärää. Käyttäydyn heitä kohtaan neutraalisti eli moikkaan jos satun näkemään. Eikä haittaa jos käyttäytyvät minua kohtaan paskamaisesti.
Kirjoittanut: Black angel (Aktiivi)
  • #16
  • Arvo: Mahtigootti
  • Lähetetty: 06.03.2010 11:39
itselleni anteeksi pyytäminen ja anteeksi antaminen on helppoa, mitä elämästä tulisi jos aina kantaisi kaiken kaunan sisällään ja antaisi sen paisua?
Kirjoittanut: Nocturne (Aktiivi)
  • #17
  • Arvo: Mahtigootti1500
  • Lähetetty: 06.03.2010 16:13

Lainaus: Black angel

mitä elämästä tulisi jos aina kantaisi kaiken kaunan sisällään ja antaisi sen paisua?

Kyynistä, kaikessa yksinkertaisuudessaan.
Kirjoittanut: FilthyVictorian (Aktiivi)
  • #18
  • Arvo: Mahtigootti1500
  • Lähetetty: 06.03.2010 17:05
Anteeksi pyytäminen on minulle helppoa. Kuten myös anto. Mutta en ikinä unohda kuka minua on loukannut ja miten. Sitten jos joku tietää varsin hyvin, että pitäisi pyytää minulta anteeksi, mutta ei pyydä, en minäkään anna anna anteeksi. Yleensä jos olen riidoissa jonkun kanssa minä olen se, joka pyytää ensin anteeksi. En jaksa jäädä odottamaan josko toinen osapuoli älyäisi tehdä aloitteen. Mieluummin selvitän sen heti enkä kymmenen vuoden päästä.
Kirjoittanut: MustaHukka (NeppaGootti)
  • Lähetetty: 07.03.2010 09:48

Lainaus: FilthyVictorian

Mutta en ikinä unohda kuka minua on loukannut ja miten.

En minäkään! Anteeksi olen antanut jo exälleni joka petti ja entiselle hyvälle ystävälleni joka petti luottamuksen lörpöttelemällä henkilökohtaisia asioitani eteenpäin asian paisuessa melkein koulukiusaamisen mittoihin, mutta ei niitä voi unohtaa. Kummatkin ovat pyytäneet anteeksi, mutta se ei tuntunut aidolta. Nykyään jo tuo exän tapaus lähinnä naurattaa ja entinen ystäväni lähinnä harmittaa että meni luottamaan tuollaiseen ihmiseen...
Kirjoittanut: SirMarylee (Aktiivi)
  • Lähetetty: 09.03.2010 12:40
Nyt olen varmaan mennyt sen rajan yli, etten voi enää antaa anteeksi eräälle henkilölle. En edes tiedä ymmärtääkö hän, että hän on rikkonut viimeisen kerran luottamukseni. Sitä on niin vaikea sanoa toiselle, ettei ole enää mahdollisuutta saada anteeksi, kun se sattuu myös itseen : / En vaan halua enää antaa anteeksi, jotta toinen saa taas rikkoa lupaukset ja muut... Viikossa kaikki kuitenkin jo unohtunut, mitä hän on luvannut ja muuta.
Vaihda maisemaa

Uutta! Nyt voit ahtaa Gootti.netin kännykkäänkin. Palvelun uusimmat uutiset ja suositun keskustelualueen tuoreimmat viestit löytyvät nyt myös kevytversiona mobiililaitteille suunnatussa Gootti.mobi-palvelussa.

  • Goottifoorumia selaa 1 vakoilijaa ja 0 jäsentä . Kävijäennätys tehtiin 17.09.2015 09:50, jolloin paikalla oli väkeä yhteensä 362 henkeä!
Järjestä treffit