Gootti.net

Ajankohtaista 1/2020: Foorumi on toistaiseksi vain lukumoodissa. Uusien viestien tai viestiketjujen lähettäminen ei ole mahdollista. Jäseneksi liittyminen ei ole mahdollista. Vanhat jäsenet voivat kirjautua sisään ja lukea sekä vastaanottaa yksityisviestejä, sekä päivittää profiilinsa tietoja.

Uskallanko "ryhtyä" gootiksi?

Kirjoittanut: Kedira (Nimetön)
  • Lähetetty: 20.08.2010 09:43
Tuollaisen yläasteikäisen puoligoottipalleron äitinä sanoisin, että teeppä vaikka lista hyvistä ja huonoista puolista gootiksi ryhtymisessä. Itse tosin tolkutan lapselle, että sitä joko on tai sitten ei ole gootti, ulkoiseen habitukseen katsomatta. Äidin neuvoista hiukkasen vihjeitä ottaneena ipanalla on sekä ei-goottityyliä, pissistyyliä, goottia, verkkaria jne vaatekaappinsa uumenissa. Miitteihin ja meidän omiin menoihin ipana pukeutuu hyvin gootikkaasta, omalla maullaan höystettynä - ja koulussa tyylikkäästi yhdistelee goottia muihin asusteisiinsa.

Tämä peruskoulu, erityisesti yläaste ja jonkin verran vielä lukiokin on aikalailla sitä oman tyylin ja oman itsensä etsimistä. Joten en kyllä suosittele ryhtymään mitenkään hyvin yksioikoisesti yhden tyylilajin edustajaksi siinävaiheessa elämää. Anna itsesi kokeilla, löytää, mokata ja aloittaa alusta. Silloin, oli se tulevaisuus sitten mitä tyylisuuntaa hyvänsä, näyttävät myöhemmät asu-asuste-meikki-kokonaisuudet yleensä fiksuilta ja tyylikkäiltä. Tuossa iässä kun ne pesukarhumeikit ja jättilenkkarit tyllihamosen kera tai koristellyt kynnet meikkaamattoman nassun kanssa ovat vielä anteeksiannettavia mokia, kokeiluja ja oman jutun hakemista

Ja kuuntele omaa sisintä. Toiset ovat arkoja nimittelylle - silloin se on hyvä itselle myöntää ja hiukkasen maastoutua sinne massaan. Kokeilla sitten kotona ja niissä paikoissa, joissa huutelua ei tule. Toisille se oma tyyli on se juttu niin vahvana, että ne huutelut ei haittaa kun olo on itsellä hyvä. Mutta älä muuta itseäsi muuksi kuin olet - silloin ei koskaan olo ole hyvä ja asiat jäävät persiilleen vaikka mitä tekisi!
Kirjoittanut: Minni (Jäsen)
  • #12
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 20.08.2010 11:36
Tunnistin ketjun alottajassa paljon itseäni. Olen ajat sitten peruskouluni käynyt, nyt jo 32-vuotias täti-ihminen. Olin koulussa oma itseni ja erilainen ja mua totta kai kiusattiin paljon. Silti olen ylpeä siitä, että olin sitä mitä halusin ja mitä olin. Silloin ei pikkukylässä paljoa puhuttu gooteista, mutta hyvin lähellä vaatteeni silloin goottiutta oli.

Olen edelleen oma itseni. Monta kertaa olen saanut kuulla, että mun täytyisi vaihtaa vaatemakua siksi, että olen (toivottavasti) tuleva pappi. Mutta hemmetti, ei kyl mun pitämistä hautajaisista löydy toista yhtä kauniisti pukeutuvaa kuin paikan goottipappi... Minen itseäni muuta - edes ammattini ja elämänkutsumukseni takia. Olen gootti myös pappina.

Eli oikeasti ole oma itsesi. Pää pystyyn vaan, ole oikeasti ylpeä siitä, että juuri sinä uskallat olla oma itsesi etkä mene massojen mukana. Tsemppiä.
Kirjoittanut: EiKukaanTärkeä (Jäsen)
  • #13
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 20.08.2010 16:24
Ohhh... ihan nousee tippa linssiin, kiitos kauheasti! =)
Kirjoittanut: Criceto (Nimetön)
  • Lähetetty: 21.08.2010 20:08

Lainaus: Kedira

Äidin neuvoista hiukkasen vihjeitä ottaneena ipanalla on sekä ei-goottityyliä, pissistyyliä, goottia, verkkaria jne vaatekaappinsa uumenissa. Miitteihin ja meidän omiin menoihin ipana pukeutuu hyvin gootikkaasta, omalla maullaan höystettynä - ja koulussa tyylikkäästi yhdistelee goottia muihin asusteisiinsa.

No jus joo. Kyllä mä aijon ujuttaa omaa gootti tyyliä kouluu. Ei tarvis valittaa. Mietin vaan mitäköhän mus tuumataan koulus, joten alotan ihan pienis asusteis. Kaverit kyllä on huomanu että tykään mustast. Mitä sä ehdottaisit.
Kirjoittanut: Berzerker (Aktiivi)
  • #15
  • Arvo: Mahtigootti+
  • Lähetetty: 22.08.2010 00:16
Aina kun joku pohtii tälläistä kysyn että mikä hänen mielestään on gootti, sen perusteella voi sitten sanoa ''kannattaako'' ryhtyä gootiksi. Monet ''hevari-tytöt'' pukeutuvat gooteiksi ja emot näyttävät (hieman ''vesistetyiltä'') gooteilta. Siitä vain, mutta kannattaa olla kriittinen siitä mitä laittaa ylleen, ettei vain ole ''angstinen teini'', eli partaterä kuviot voinee jättää pois.. yms.
Kirjoittanut: Reta (Jäsen)
  • #16
  • Arvo: Tulokas
  • Lähetetty: 22.08.2010 15:30
Minä itse kiinnostuin tummista vaatteita ja goottityylistä nimenomaan kuudennella luokalla. Aloin rakastaa kaikkea mystistä ja taianomaista ja halusin pukeutumista mustaan hameeseen ja rajata silmäni tummaksi. Tein sitä jonkin aikaa, mutta yläasteen kamala ilmapiiti, dissaus ja ignooraus saivat minussa aikaan lievän pissisilmiön kahdeksannella luokalla. Yhdeksännellä luokalla siirryin taas hamelinjaan dissauksesta huolimatta, ja nyt lukiossa olen uskaltanut yhä enemmän muokta tyyliäni gootimmaksi.

Vaikka sainkin negatiivista palautetta yläasteella (eräs poika mm. sanoi minua mörön vaimoksi. Päivän parhaat naurut!) muistelen sitä aikaa kuitenkin lämmöllä. On ihanaa muistaa kuinka kuudellella luokalla aloin kuunnella raskaampaa musiikkia, kuinka silloin oma ajatusmaailma alkoi kehittyä sellaiseksi minkälainen se nykyään on.

Kun kysyit, uskallatko ryhtyä gootiksi, niin se riippuu itsestäsi ja ympäristöstä. Jos ympäristä on suvaitsematon, se voi vaatio suurta uskallusta, mutta rennommassa ilmapiirissä voi uskaltaa enemmän. Suosittelen kuitenkin, sillä kun pukeutuu niihin ihaniin vaatteisiin joita itse rakastaa ja saa siitä positiivista kommenttia, se tuntuu todella hyvältä!
Kirjoittanut: Girl98 (Jäsen)
  • #17
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 22.08.2010 18:01
Itsekin olen nyt juuri kuudennella, ja koko viime kesän pukeuduin goottivaatteisiin, ja kun koulu alko, on tyylini pysynyt tosin onhan koulua käyty vasta 2 viikkoa, mutta viihdyn goottivaatteissa ja uskon, että tyylini pysyy... minun neuvoni on: ole rohkeasti gootti, katso mitä pidät goottivaatteista, ja jos joku alkaa kiusaan, vastaa jotain nerokasta itseäni ei ole kiusattu, onneksi
Kirjoittanut: Mindreal (Jäsen)
  • #18
  • Arvo: Asiantuntija
  • Lähetetty: 22.08.2010 19:57
Itse aloitin pukeutumaan synkemmin kuudennella luokalla. Olin sillon kyllä enemmän jotain hevariporukkaa, mutta vuoden päästä siitä muutin tyyliä gootikkaammaksi. Koko yläasteen ajan sain kuulla kommentteja tyylistäni ja kaikki tiesi, että olen "se gootti" :P Tosin olin silloin (ja olen yhä...) masentunut teini enkä aina jaksanut välittää oliko meikit siististi sun muuta ja näytin sen takia aika hirveältä välillä
Mun kokemusten mukaan (ainakin) yläasteella osataan olla aika ilkeitä erilaisia kohtaan, joten jos ei siedä kommentteja ulkonäöstään, niin kannattaa hiukan katsoa, ettei kauheissa tällingeissä mene kouluun. Ainakin mun itsetunto on todella huono, suurimmaksi osaksi noiden kommenttien takia.
Kirjoittanut: Wednesday (Jäsen)
  • Lähetetty: 22.08.2010 22:27
Täytyy näin männävuosien koulukiusattuna mainita, että oman tyylin valinta kiusaamisen pelossa on tarpeetonta. Koulukiusaaminen ei ole kiinni siitä, onko gootti tai ei, onko lyhyt tai pitkä, laiha tai läski, jne.. Jos jotakuta päätetään koulussa, tai vastaavassa yleisessä pakkolaitoksessa kiusata, niin ei se ole todellakaan ole kiinni fyysisestä, tai henkisestä olemuksesta ("henkinen olemus" ?? o__O). Useimmiten (ulkonäkökysymystä useimmin) siihen tuntuu riittävän muiden mielipiteistä eroavat mielipiteet, kuka sitä nyt jaksaa hymyillä ja nyökkäillä koko ajan? Sitä siis joko joutuu kiusatuksi tai sitten ei, mutta asialle oikein voi mitään.
Pidän silti peukkuja, ja kehotan itseilmaisuun. Maailmaan mahtuu typeriä ihmisiä jotka on aina hanakasti arvostelemassa että olet jotenkin vääränlainen ihminen. Fiksumpia ihmisiä ovat he, jotka eivät ala muokkaamaan itseään typerysten sanelemaan malliin.
Kirjoittanut: Nylonbeast (Jäsen)
  • #20
  • Arvo: Tulokas
  • Lähetetty: 22.08.2010 23:34
Dissaaminen ja koulukiusaaminen on kyllä hanurista. Itse jossainmäärin sekä peruskoulussa että lukiossa molempia kokeneena voisin heittää pari jälkiviisasta kommenttia tähän.

Olen pian 29 vuotta, ja olen kokenut olleeni aika kujalla siitä kuka todella olen aikavälillä 16-26, ja olen toiveikas ja iloinen pian koittavasta neljännestä vuosikymmenestä, ihan vain siksi että olen vasta viimeaikoina taas löytänyt itseni ja omat voimavarani. Eksynyt ja hukassa olin juuri sellaisen nihkeän dissaamisen vuoksi jota sain kokea etupäässä lukiossa - nuoremmille suunnatut opinahjot tuppaavat olemaan paikkoja joissa ei oikein arvosteta halua ajatella laatikon ulkopuolelta. Haluni toteuttaa itseäni ja olla oma itseni seuraamatta sen hetkisiä "suosittuja mielipiteitä" käytännössä *********** piiloon noin kymmeneksi vuodeksi, vaikka en kokenutkaan olleeni mitenkään traumaattisella tasolla rääkätty.

Se että saa ärsyttävän, huomionhakuisen ja teennäisen ihmisen leiman syö miestä (ja varmasti myös naista) aika kovasti, enkä edes huomannut joutuneeni lopulta tilanteeseen jossa itsekin pidin itseäni teennäisenä ja ärsyttävänä. Tietenkin sitten piti yrittää olla vähemmän teennäinen ja ärsyttävä, joka johti lähinnä vain vaikenemiseen tilanteissa joissa olisi pitänyt avata suunsa, sekä yleisesti ottaen omien esim. taiteellisten kiinnostustensa vähättelyyn ja jemmaamiseen. Se kymmenen vuotta mitä yritin olla vähemmän ärsyttävä ja teennäinen oli suurinta ajanhaaskausta ikinä, ja johti vakavahkoon masennukseen.

Eli mitä minä nyt tällä halusinkaan taas sanoa? No ainakin sitä, että kannattaa olla oma itsensä, vaikka se ärsyttäisi jotakuta, tai johtaisi epäsuosioon. Eikä ikinä kannata tukkia suutaan vain siksi että muut eivät arvosta sitä viestiä mitä sieltä tulee. (Itsesuojelun nimissä vaikeneminen on toki sallittua ja toivottavaakin)
Vaihda maisemaa

Uutta! Nyt voit ahtaa Gootti.netin kännykkäänkin. Palvelun uusimmat uutiset ja suositun keskustelualueen tuoreimmat viestit löytyvät nyt myös kevytversiona mobiililaitteille suunnatussa Gootti.mobi-palvelussa.

  • Goottifoorumia selaa 1 vakoilijaa ja 0 jäsentä . Kävijäennätys tehtiin 13.04.2020 19:19, jolloin paikalla oli väkeä yhteensä 437 henkeä!
Järjestä treffit