Gootti.net

Mitä goottius merkitsee sinulle?

Kirjoittanut: Abigor (Jäsen)
  • #11
  • Arvo: Mahtigootti
  • Lähetetty: 03.03.2011 19:53

Lainaus: Heetteri

"Goottius" on minulle pelkkä pukeutumistyyli, ei oikeastaan mitään muuta. Laajennettuna se on esteettinen mieltymys, mutta ei sisällä mitään ideaaleja. En ole uuspakana, kuuntelen rajallisesti goottiuskottavaa musiikkia (lähinnä tosin EBM:ää ja industrialia), en tunge goottityyliä joka.helvetin.osaan.elämästäni.24/7. Se ei tee minusta erikoista, ihmeellistä individualistia, pseudoälykköä tai kalmankalpeaa hedonistia joka viettää kaiket yöt katsellen vanhoja kauhuelokuvia, lukien Poen runoutta kynttilänvalossa tai ravaten kuuttipippaloissa istuakseen nurkassa tylsistyneenä hokien "feikit" tai "korporaatiolampaat".


No melko hyvin tiivistit meikäläisenkin tuntemukset, paha lisätä juuri mitään.
Kirjoittanut: Natassja (Jäsen)
  • #12
  • Arvo: Mahtigootti+
  • Lähetetty: 04.03.2011 12:24
Heetteri tiivisti minunkin ajatukseni tästä asiasta erinomaisen hyvin. Goottius merkitsee estetiikkaa. Itse kyllä tykkään niistä kasarijutuista, Sisters of Mercy, Bauhaus jne. Nämä uudet kuviot ei oikein kolahda. Tai mikä sitä goottimusiikkia sitten on, ikuisuuskysymys...kai siitä on yhtä monta mielipidettä kuin on goottiakin. Mutta sille on oma aiheensa täällä foorumilla, joten en tässä ala tökkimään musiikkiasiaa enempää.
Kirjoittanut: Morso (Jäsen)
  • #13
  • Arvo: Asiantuntija
  • Lähetetty: 04.03.2011 14:06

Lainaus: Heetteri

"Goottius" on minulle pelkkä pukeutumistyyli, ei oikeastaan mitään muuta. Laajennettuna se on esteettinen mieltymys, mutta ei sisällä mitään ideaaleja. En ole uuspakana, kuuntelen rajallisesti goottiuskottavaa musiikkia (lähinnä tosin EBM:ää ja industrialia), en tunge goottityyliä joka.helvetin.osaan.elämästäni.24/7. Se ei tee minusta erikoista, ihmeellistä individualistia, pseudoälykköä tai kalmankalpeaa hedonistia joka viettää kaiket yöt katsellen vanhoja kauhuelokuvia, lukien Poen runoutta kynttilänvalossa tai ravaten kuuttipippaloissa istuakseen nurkassa tylsistyneenä hokien "feikit" tai "korporaatiolampaat".


Juuri näin minullakin.
Kirjoittanut: Wednesday (Jäsen)
  • Lähetetty: 04.03.2011 21:15
Mielenkiintoinen ketju.. Minulle goottius on lähinnä gotiikan ihannointia, eli juuri mainittua "goottilaisen kirjallisuuden romantisointia". Rakastan vanhan ajan vaatteita, 1700-luvun ja 1800-luvun alkupään tyylejä, lähinnä, ja saatuani vihdoin hankittua kauan himoitsemani ompelukoneen, olen voinut toteuttaa itseäni myös vaatetustasolla. Kotona viihdyn kyllä usein ihan kotihameessa tai pitkiksissä vaikka kauppamatkalle ahtaisinkin itseni korsettiin
Taidan tavallani kuulua myös siihen stereotyyppiseen "ei tuollaisia ihmisiä ole olemassa", sillä olen luonnostani aika synkkä (jollaiseksi olen kasvanut minulle vähemmän ystävällisessä maailmassa). En tarkoita että olisin mitenkään melankolinen tai masentunut, mutta kuka nyt yksikseen jaksaa naureskella? Huumorintajuni on enemmän tai vähemmän kieroutunut ja olen jo lapsesta asti rakastanut "kammotusjuttuja" ja kauhuromantiikkaa, ja se heijastuu myös sisustuksessani.
Myönnän, että minun on usein uudessa seurassa vaikeaa olla täysin oma itseni, ehkä pelkään että minut mulkoillaan pois seurueesta kuten usein käy. Siksi vaikutan usein pidättyväiseltä tai ärtyneeltä. Kuulen usein näyttäneeni vihaiselta vaikka olin vain ajatuksissani..
Joku täällä mainitsikin "sen synkeän puolen kauneuden joka ei ole samanlaista kuin auringonpaiste tai lapsen hymy", ja se oli mielestäni hyvä määritelmä, koska itse näen kauniina monia asioita jotka eivät tunnu miellyttävän yleistä silmää (ja lapsenhymy aiheuttaa vilunväristyksiä).
Kuuntelen pääasiassa klassista tai metallimusiikkia, goottityyliseen musiikkiin taitaa lukeutua mm. Dark sanctuary, Sisters of Mercy ja Sirenia.
Olikohan tuossa kaikki? No, olen pakana, mutta minulla tuo uskonto-osasto ei liity "goottiuteen" millään tavalla.
Kirjoittanut: Verity (Jäsen)
  • #15
  • Arvo: Mahtigootti
  • Lähetetty: 11.03.2011 21:36
Minulle goottius merkitsee ennen kaikkea estetiikkaa, joka antaa tilaa myös valtavirran normeista poikkeavalle koreudelle. Synkkä ja karukin voi olla kaunista ja kontrasteilla leikittely se vasta taidetta onkin. Itseni ilmaiseminen näillä keinoilla on minulle todella tärkeää, koska rakastan kaikenmoista räpeltämistä. Erityisesti ihannoin esimerkiksi goottilaisia katedraaleja sekä 1700- ja 1800-lukujen vaatetustyylejä. Joskus oli aika, kun suunnittelu ja arkkitehtuuri eivät edes pyrkineet käytännöllisyyteen vaan ihana turhuuskin suvaittiin.
Nuo puitteet heijastuvat pukeutumisen ja muun ehostautumisen lisäksi myös muihin mielenkiinnonkohteisiini, esimerkiksi elokuviin, sisustukseen ja kirjallisuuteen sekä huumoriin. Musiikissa minulle on tärkeää toisinaan jopa teatraalisen vahva tunnelma, tosin välillä kuuntelee vaikka mitä renkutuksia.
Tälläisenä oleminen on tärkeä osa elämääni, mutta kaiken ei nyt todellakaan kuulu olla teemaan sopivaa aina hammasharjaa ja "welcome to dark side"-ovimattoa myöten, rajansa rojullakin. Gootteilu pelkän gootteilun vuoksi on turhaa. Jos se taas tulee vaivattomasti ja ilman ylimääräisiä ponnisteluja, niin silloin "gootti" on määritteenä oikea lisä kyseisen henkilön identiteettiin.
Kirjoittanut: Giffirt (Jäsen)
  • #16
  • Arvo: Mahtigootti+
  • Lähetetty: 11.03.2011 21:49

Lainaus: Heetteri

"Goottius" on minulle pelkkä pukeutumistyyli, ei oikeastaan mitään muuta. Laajennettuna se on esteettinen mieltymys, mutta ei sisällä mitään ideaaleja. En ole uuspakana, kuuntelen rajallisesti goottiuskottavaa musiikkia (lähinnä tosin EBM:ää ja industrialia), en tunge goottityyliä joka.helvetin.osaan.elämästäni.24/7. Se ei tee minusta erikoista, ihmeellistä individualistia, pseudoälykköä tai kalmankalpeaa hedonistia joka viettää kaiket yöt katsellen vanhoja kauhuelokuvia, lukien Poen runoutta kynttilänvalossa tai ravaten kuuttipippaloissa istuakseen nurkassa tylsistyneenä hokien "feikit" tai "korporaatiolampaat".

Mitä sitä samoja asioita hokemaan, kun Heetteri heti alkuunsa sanoi asian minunkin puolestani.

Vierastan kevyesti itseni määrittelemistä gootiksi, koska, noh, en koe ihan täysin olevani oikean mallinen siihen lokeroon. En minä nyt loukkaannu jos joku minua gootiksi sanoo. Se mitä itse edustan löytyy tuosta Heetterin lainauksesta aika hyvin joten kaipa sitä nyt voisi itseään gootiksikin kutsua. Tunnustan että osasyy siihen miksi vierastan ajatusta siitä että olisin gootti, löytyy siitä miten ahdistavaa itsensä lokeroiminen yleisestiottaen on, oli se lokero sitten tyyliin, seksuaalisuuteen, luonteeseen tai aatteisiin liittyvä.

Ehkä minä sitten olen gootti, joka ei vain halua myöntää sitä että minullakin voisi olla joku lokero.
Kirjoittanut: Lunatica (Nimetön)
  • Lähetetty: 12.03.2011 09:55

Lainaus: Giffirt

"Goottius" on minulle pelkkä pukeutumistyyli, ei oikeastaan mitään muuta. Laajennettuna se on esteettinen mieltymys, mutta ei sisällä mitään ideaaleja. En ole uuspakana, kuuntelen rajallisesti goottiuskottavaa musiikkia (lähinnä tosin EBM:ää ja industrialia), en tunge goottityyliä joka.helvetin.osaan.elämästäni.24/7. Se ei tee minusta erikoista, ihmeellistä individualistia, pseudoälykköä tai kalmankalpeaa hedonistia joka viettää kaiket yöt katsellen vanhoja kauhuelokuvia, lukien Poen runoutta kynttilänvalossa tai ravaten kuuttipippaloissa istuakseen nurkassa tylsistyneenä hokien "feikit" tai "korporaatiolampaat".

Mitä sitä samoja asioita hokemaan, kun Heetteri heti alkuunsa sanoi asian minunkin puolestani.

Vierastan kevyesti itseni määrittelemistä gootiksi, koska, noh, en koe ihan täysin olevani oikean mallinen siihen lokeroon. En minä nyt loukkaannu jos joku minua gootiksi sanoo. Se mitä itse edustan löytyy tuosta Heetterin lainauksesta aika hyvin joten kaipa sitä nyt voisi itseään gootiksikin kutsua. Tunnustan että osasyy siihen miksi vierastan ajatusta siitä että olisin gootti, löytyy siitä miten ahdistavaa itsensä lokeroiminen yleisestiottaen on, oli se lokero sitten tyyliin, seksuaalisuuteen, luonteeseen tai aatteisiin liittyvä.

Ehkä minä sitten olen gootti, joka ei vain halua myöntää sitä että minullakin voisi olla joku lokero.

Itsellä sama juttu.
- Rakastan sitä kauneutta, tummaa ja kiehtovaa tyyliä, sitä että on olemassa jotain oikeasti kaunista ja valtavirrasta poikkeavaa.
-Musiikin suhteen myöskin industrial ja ebm, mutta myöskin metallia eri vivahtein, rockista bläkkikseen.
-(Useimmiten) samaa ajatusmaailmaa samanlaisten ihmisten välillä.


Oma "goottiuteni" on elämäntyylini, josta en aio luopua toivottavasti ikinä.
Kirjoittanut: byron (Jäsen)
  • #18
  • Arvo: Mahtigootti
  • • Muokkasi: byron
  • Lähetetty: 12.03.2011 18:36
En kai tähän voisi vastata, sillä en osaa kutsua itseäni gootiksi, ja en taida sitä täysin ollakaan, mutta itelle on jäänyt sellainen mielikuva, että goottius on ensisijaisesti goottirokista tykkäämistä sekä gooteille ominaisiin vaatteisiin pukeutumista. Ja loppujen lopuksi se on sitten ihmisen valinta miksi itsensä luokittelee, jos haluaa luokitella.

Mutta sitten mitä muuta siihen kuuluu, ajatusmaailmaa ja ihanteita, niin ne kaikki on todennäköisesti edellä jo mainittu, mutta se että tykkää punaviinistä, kuutamoöistä tai tykkää kaikesta "pimeästä" ja "synkästä" eivät tee goottia, mutta kun joku kutsuu itseään gootiksi, niin ajattelen kyllä mielessäni tuon kaltaisten asioiden kuuluvan sen ihmisen mieltymyksiin. Mutten ajattele että goottius on jotakin täydellisen erilaista ja ihmeellistä, se vaan kertoo minulle mistä kyseinen ihminen saattaa tykätä. Vaikka jokainen on yksilö, niin gooteista löytyy eniten niitä ihmisiä, joita kiinnostavat samat asiat jotka kiinnostavat minuakin. Mene sitten vaikka kysymään joltakin pissiksiltä (aikuisversioitakin on), hiphoppareilta tai muulta väeltä, joiden mieltymykset piilotetaan tai tukahdutetaan, että mitkä asiat heitä kiinnostavat elämässä, ja voi olla että vastaukset tulee osittain olemaan hyvin samankaltaisia, mutta suurin osa täysin ristiriidassa omien mielenkiinnonkohteiden kanssa (perustan väitteen omien tuttavien ja kavereiden elämän ja tapojen tarkasteluun).
Hankala sitä on täysin selittää, ja yleistän rajusti ja katson tätä omalta kantiltani, mutta kyllä gooteista tulee mieleen että ihmisryhmä joka on aito. Rehellinen itselleen sekä muille siitä että kuka on, ja mistä tykkää. Siitä kertoo jo mm. tuo sadismi/masokismi-keskustelu Missä muualla sellaiseen muka törmäisi? Tai missä muualla voi ihmiset sanoa mistä he pitävät, ilman että sitä pidetään liian outona ja erilaisena "ääneen sanottavaksi"? Goottina oleminen antaa ikään kuin luvan tykätä mistä vaan. Voi kiinnostaa hyvinkin oudot, synkät tai hullunkuriset asiat, ja silti ne samat jotka kiinnostaa monia muitakin. Voi kuunnella hyvin synkkää musiikkia, ja sitten taas jotakin äärimmäisen kevyttä nk. valtavirta-musiikkia (perustan tämän väitteen oikeassa elämässä näkemieni goottien tarkasteluun).
En sitten tiedä kierränkö tässä jo kehää, vai onnistuinko ilmaisemaan asiani selkeästi, mutta noin minä näen asian. Ja jos joku on sitä mieltä ettei musiikkimaku (tai pukeutuminen) kerro mitään ihmisestä, niin ihmettelen, sillä kun selailee jo pelkästään tuota "haetaan ystävää"-keskustelupalstaa, niin aika paljon samankaltaista porukkaa siellä tuntuu olevan (enkä tarkoita että jokainen tykkää samoista asioista ja harrastukset ovat tasan samat, vaan että sieltä löytyy enemmän kuin yksi tai kaksi yhteistä asiaa).
Kirjoittanut: Ratpick (Jäsen)
  • Lähetetty: 13.03.2011 14:01
Ollaan tässä viime aikoina juteltu paljon "gootti"kavereiden kanssa siitä stereotypiasta, että tosigootti ei koskaan myönnä olevansa gootti. Vaikka tuo stereotypia tuntuu jotenkin hirveän keinotekoiselta olen havainnut, että gootti/synkistelytapahtumissa monille kun juttelee gooteista/gootteilusta aina löytyy ne muutamat jotka sanovat "En mä miellä itseäni gootiksi, mä vaan käyn näissä tapahtumissa ja pukeudun täntyylisesti ja kuuntelen tälläistä musiikkia", mikä ainakin omaan korvaani kuulostaa jo eräänlaiselta goottiuden määritelmältä. Yksi ystäväni joka ei juuri miellä itseään gootiksi sanoikin, että hänen mielestään goottius käsitteenä on jotain melkein transendentaalista jota ei koskaan voi saavuttaa, koska heti kun sitä hakee siinä epäonnistuu.

Itselleni tuli pakostakin tästä keskustelusta mieleen stereotyyppiset hipsterit, jotka eivät voi koskaan myöntää olevansa hipstereitä, koska se tekisi heistä osan "massaa." Tavallaan rupeaa miettimään, että tässä goottiuden kieltämisessä on osittain kyse sellaisesta ajattelusta, että itse on yksilöllinen ja kaunis lumihiutale ja "muut" ovat massaa, mikä on mielestäni vain pakonomaista erilaisuuden tavoittelua.

Kuva liittyy

Terveisin,
Ratpick, 2goth2live, 2gay2die
Kirjoittanut: AnticDeath (Jäsen)
  • #20
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 14.03.2011 18:52
Elokuvat, Musiikki, Pukeutumistyyli, sekä filosofinen pohdiskelu
En myöskään halua sijoittaa itseäni "gootiksi" sillä en kulje pitkin katuja marilyn mansonin t-paita ja renksuhousut päällä toitottamassa sitä kaikille (mikä on varsinkin täällä porissa jotenkin yleistä), todellinen gootti varmasti tietää itse mitä on, joten näen turhaksi hehkuttaa erilaisuuttaan
Viesti

Vaihda maisemaa

Uutta! Nyt voit ahtaa Gootti.netin kännykkäänkin. Palvelun uusimmat uutiset ja suositun keskustelualueen tuoreimmat viestit löytyvät nyt myös kevytversiona mobiililaitteille suunnatussa Gootti.mobi-palvelussa.

  • Goottifoorumia selaa 1 vakoilijaa ja 0 jäsentä . Kävijäennätys tehtiin 17.09.2015 09:50, jolloin paikalla oli väkeä yhteensä 362 henkeä!
Järjestä treffit