Gootti.net

Ajankohtaista 1/2020: Foorumi on toistaiseksi vain lukumoodissa. Uusien viestien tai viestiketjujen lähettäminen ei ole mahdollista. Jäseneksi liittyminen ei ole mahdollista. Vanhat jäsenet voivat kirjautua sisään ja lukea sekä vastaanottaa yksityisviestejä, sekä päivittää profiilinsa tietoja.

Runopalsta "avattu"

Kirjoittanut: Heetteri (Ex-inkvisiittori & Miss Halloween 2008)
  • Lähetetty: 30.08.2009 21:33
Kuin uhmaikäinen lapsi
Joka varmana huutaa "minä itte"
Minut lähetettiin maailmaan

Enkä minä mitään muuta halunnut
Kuin napittaa takkini omin sormin
Niin pienet kuin ne olivatkin

Sormet
Ja napit.
Kirjoittanut: gothicknight (Jäsen)
  • Lähetetty: 05.09.2009 03:34
Aivan sama

Kipu on tunne jonka voi unohtaa
Onni hetki jossa kaikki kohtaa
Kummankaan kanssa ei voi kokoajan olla
Jompi kumpi on aina voitolla

Tasapainoa kaiken välillä, sitähän me olemme vailla
Että olisi sopivasti, ei yhtään liikaa
Kun se hetki on käsillä, että voi itsensä oikaista
Tietää tehneensä oikein, ja saa silloin raukaista

Anna siis joen virrata ja ajan kulkea vierelläsi
Maasta tulemme, ja maaksi taas muutumme
Saamme loistaa hetken kuin lamppu pöydälläsi
Arkussahan tässä jo muutenkin yövymme
Kirjoittanut: Arvet (Nimetön)
  • Lähetetty: 13.09.2009 18:40
Ota Vuohta Sarvista
Hurmeellisen Elämän Arvista
Löydä Tiesi ja varmista
ettet maksa turhasta Varvista
Kirjoittanut: DeadlyNightshade (Aktiivi)
  • #444
  • Arvo: Mahtigootti1500
  • Lähetetty: 19.09.2009 10:57
Parsi


Kielet pyörivät kompasseina,
yritämme uskaltaa luoda ymmärrystä,
sanat vain eivät tule
ne rikkovat ihoja
"se sattuu", huutavat lapsemme -
emmekö osaa enää tavata
sa-no-ja, rakkaitamme?
Nauravatko vanhempamme haudoissaan
ennen kuin päivä alkaa puhua,
vai itkemmekö ilman valoa,
kun puheet eivät enää riitä?
Kirjoittanut: illegay (Jäsen)
  • #445
  • Arvo: Tulokas
  • Lähetetty: 19.09.2009 21:28
on hevosia tuolla
läheisellä suolla
jollei niitä huolla
ne voivat pian kuolla



kiitos
Kirjoittanut: gothicknight (Jäsen)
  • Lähetetty: 20.09.2009 00:36
Too little smile

Why the sad face all the time?
Why the tears, that just won't dry?
All you need is some rays of the sun
To make you see and feel the fun

People are too serious once again
Too concentrated on the bad and pain
Don't forget that life is a game
Who gets the fun, and who gets the fame

Smile when there is no light
Laugh out loud even in the night
Maybe there is hope for us yet
That would be a thing worth of a bet

I'm on the path to the joy
And don't even need this toy
Take what you need and let the rest go
We are all on the stage, this is our show
Kirjoittanut: Scarlet Widow (Nimetön)
  • Lähetetty: 20.09.2009 14:26
Äiti ja lapsi


Kai

Kai jossain

Kai joskus

tämä käsissäni makaava olento

vielä hengittääkin.
Kirjoittanut: Gothless (Jäsen)
  • #448
  • Arvo: Tulokas
  • • Muokkasi: Gothless
  • Lähetetty: 22.09.2009 22:14
Illegay, sinussa piilee orastavia lahjoja

Vihaan sinua.
Vihaan ajatuksiasi.
Vihaan ääntäsi.
Eleitäsi. Kasvojasi.
Vaatteitasi. Painu v i t t u u n.

herkkää ; (
Kirjoittanut: Dr. Aal (Jäsen)
  • #449
  • Arvo: Tulokas
  • Lähetetty: 24.09.2009 11:21
Katsoo ikkunasta likaisesta jäätynyt lapsi, aurinko nouseva saa olon vahvemmaksi, ruumiissa huolet pitää painuksissa pään, valon kaikki säteet voivat sulattaa jään. Nopeasti viima paiskaa verhot eteen, toiveet haihtuvat kovettuvaan veteen, pimeys valtaa nurkat kylmän huoneen, varjoissa pahuus solmii harmeja juoneen. Hädissään pieni repii verhoja tieltä, valonkaan pisaraa ei näy sieltä, äänet haihtuu ja kuule ei kukaan, hahmo näyttää ovea ja kuiskaa: "tule mukaan".

Tämä pieni mieli, ovelle nyt valuu, ei merkitse yhtään, miten paljon haluu, sielun viime kekäleet aortassa palaa, suru tapaa pahuuden ja sitä halaa. Tuskan liekeissä pehmenee jää, alkaa kirkastua lapsen pää, kylkiluunsa repii ja sillä demonit tappaa, laitoselämä kun isona ei nappaa.
Kirjoittanut: gothicknight (Jäsen)
  • Lähetetty: 25.09.2009 00:46
The needed love
Time passes on like the rain drops on the pavement. There is still some sorrow left.
We were so close and had our own movement. Your voice made me hear even in death.

On these rainy nights I can still hear you whisper next to me you love me. Smile is all I
can give back at you.
'Cause I know you are no longer there, but I can't let you go. Your ghost still haunts me.

Maybe in death I can finally have peace. Maybe I'll find you and you set my soul at ease.
So, as I lay myself to rest for the last time, you appear next to me, and make me feel fine.
The pain subsides, and I cry my last tear. You wrap your arms around me and take away
my fear.

It is the paradise in which we find ourselves. Who cares if there are no elves?
We are finally together in peace and love. Family we are and everything we have.
The needed love we have and it is enough. Through everything we came, even if it was a
little rough.
Vaihda maisemaa

Uutta! Nyt voit ahtaa Gootti.netin kännykkäänkin. Palvelun uusimmat uutiset ja suositun keskustelualueen tuoreimmat viestit löytyvät nyt myös kevytversiona mobiililaitteille suunnatussa Gootti.mobi-palvelussa.

  • Goottifoorumia selaa 1 vakoilijaa ja 0 jäsentä . Kävijäennätys tehtiin 04.01.2022 03:50, jolloin paikalla oli väkeä yhteensä 501 henkeä!
Järjestä treffit