Gootti.net

Ajankohtaista 1/2020: Foorumi on toistaiseksi vain lukumoodissa. Uusien viestien tai viestiketjujen lähettäminen ei ole mahdollista. Jäseneksi liittyminen ei ole mahdollista. Vanhat jäsenet voivat kirjautua sisään ja lukea sekä vastaanottaa yksityisviestejä, sekä päivittää profiilinsa tietoja.

Itsemurhat

Kirjoittanut: Cata (Aktiivi)
  • #31
  • Arvo: Mahtigootti++
  • Lähetetty: 04.02.2007 19:42

Lainaus: Haudattu Banaani

Puhutkos tuossa muuten siitä Oulussa tapahtuneesta..?(En nyt tiedä, missä muussakaan kohdassa kysyä..)


jep. Se "Jonne Aaron on mun jumala"-tyttö.
Kirjoittanut: Kuunsilta (Valokuvavastaava)
  • #32
  • Arvo: Mahtigootti++
  • Lähetetty: 05.02.2007 09:48
äh jumaliste, miksi pitää ***** ajatella koko ajan että voi kun maailma on paha paikka ja ihmiset on pahoja! miksei nauttia niistä hyvistä asioista mitä on suotu? miksi tahallaan tehdä itsensä angstiksi kun voi oikeasti nauttia elämästä? ystävälläni on niin paha masennus, että joutui osastolle, ja nyt hän muiden kannustuksien takia on parantumassa.

toistan vielä tämän, jos ei joskus menisi kaikki persiilleen, niin ei mikään menisi myös hyvin joskus.
Kirjoittanut: Kuunsilta (Valokuvavastaava)
  • #33
  • Arvo: Mahtigootti++
  • Lähetetty: 05.02.2007 10:53

Lainaus: Cata

kukaan ei kuunnellut tai edes uskonut.

mitä sellaiset ystävät on? minä ainakin yritän auttaa, jos ystäväni harkitsee lähtöä. ja mitä jos teiltä kuolee ystävä oman käden kautta? sen kokeneet tietävät, että ensin syyllistää itseään. minä syyllistän edelleen ystäväni lähdöstä, sillä ennen tapahtumaa tämä oli yrittänyt soittaa minulle. känny oli ollut äänettömällä.

ja tämän tytön kuolema johtui vain sovinistisesta poikaystävästä, joka oli pari kertaa liikaa muokannut ystäväni naamaa. asia tuntuu naiivilta, mutta jos olisin vastannut, ystäväni tuskin olisi tehnyt itselleen mitään.
Kirjoittanut: Cata (Aktiivi)
  • #34
  • Arvo: Mahtigootti++
  • • Muokkasi: Cata
  • Lähetetty: 05.02.2007 11:10

Lainaus: Kuunsilta

Lainaus: Cata

kukaan ei kuunnellut tai edes uskonut.

mitä sellaiset ystävät on? minä ainakin yritän auttaa, jos ystäväni harkitsee lähtöä.


Enmätiedä, ehkä se johtuu siitä, että on helpompi pitää teeskennellen hauskaa kuin myöntää että nyt on vähän paskempi olo. Kaikilla on joskus ongelmia.

niinpä. Iso osa ihmisistä on noita pintaliitäjiä, mutta masennuksesta on kuitenkin tehty tollanen syyllistävä asia, agsti, niinku säkin sanoit;

Lainaus: Kuunsilta


miksi tahallaan tehdä itsensä angstiksi kun voi oikeasti nauttia elämästä?


helposti sitä oppii pitämään päänsä kiinni jos kuulee tän tyylisiä kommentteja. "Don't worry, be happy!"

Seems I'm not alone in being alone.
Kirjoittanut: Kuunsilta (Valokuvavastaava)
  • #35
  • Arvo: Mahtigootti++
  • Lähetetty: 05.02.2007 11:27
no kommentti oli vähän kliseinen, mutta se klise ainakin on totta
Kirjoittanut: Ximmo (Aktiivi)
  • #36
  • Arvo: Mahtigootti1500
  • Lähetetty: 05.02.2007 12:17

Lainaus: Kuunsilta

miksi tahallaan tehdä itsensä angstiksi kun voi oikeasti nauttia elämästä?


Joo, jokainen masentunuthan sitä itse haluaa ja väen vängällä muokkaa itsestään angstisen nillittäjän. Näin teen myös minä, on oikein kivaa olla koukussa unilääkkeisiin ja piristeisiin. En missään nimessä haluaisi nauttia elämästä, on maailman hienointa pelätä yksin kotona ja välttää ovesta ulos menemistä.
Kirjoittanut: valo (Jäsen)
  • #37
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 05.02.2007 13:48
Niinpä. Rakas mieheni sairastaa masennusta ja voin todeta että hän varmaan haluaa tahallaan pelätä sosiaalisia tilanteita, koulua ja ulkona liikkumista niin paljon että käpertyy kotiin tietokoneen ääreen. Kyllä huomaa taas mikä ihmisillä on asenne psyykkisiä sairauksia kohtaan...nehän ovat itse tahallaan aiheutettuja, koska asenne elämään ei ole oikea, eikä osaa olla riittävän menestyvä! *Irvistää sarkastisesti*

Paras ystäväni teki itsarin 6 vuotta sitten akuutissa psykoosissa, mistä en ole kokonaan vieläkään toipunut.Ei siihen kuulkaa auta edes se että on itse mielenterveystyön ammattilainen. Se sattuu yhä ajoittain ja häntä on kovasti ikävä.

Itse en ole koskaan vakavissani edes harkinnut itsemurhaa, koska uskon jälleensyntymään...jos lintsaat tässä elämässä poistumalla kesken oppiläksyjen, saat kokea saman vielä vaikeampana jossakin seuraavista elämistä.
Paras siis pelata loppuun asti niillä kotrteilla mitkä elämä on sattunut jakamaan käteen syntyessä, koska muita ei ole.
Kirjoittanut: Cata (Aktiivi)
  • #38
  • Arvo: Mahtigootti++
  • Lähetetty: 05.02.2007 14:29

Lainaus: valo

Itse en ole koskaan vakavissani edes harkinnut itsemurhaa, koska uskon jälleensyntymään...jos lintsaat tässä elämässä poistumalla kesken oppiläksyjen, saat kokea saman vielä vaikeampana jossakin seuraavista elämistä.


kuten Suuri Ajattelija Michael Monroe 80-luvun pakinoissaan totesi,
edessä on vain entistä paskempi seuraava elämä. Fagerholm on hyvä äijä, ei sillä mitään.
Mut tuohon mäkin uskon, valo.

Elämä on kivaa, jee.
Kirjoittanut: Shaft (Inkvisiittori)
  • #39
  • Arvo: Asiantuntija
  • Lähetetty: 05.02.2007 15:06

Lainaus: Haudattu Banaani

Mä oon täysin samaa mieltä. Minusta kaikkein itsekkäintä on olettaa, että ihmisen täytyis kärsiä täs maailmas, vaan muiden takia, vaikka muut eivät sitä edes yrittäisi auttaa.. Puhutkos tuossa muuten siitä Oulussa tapahtuneesta..?(En nyt tiedä, missä muussakaan kohdassa kysyä..)


Itsekkäintä on olettaa, etteikö kukaan auttaisi jos ei pyydä. Ei se että muka siinä vaiheessa pitäisi miettiä muita kuin itseään,. Pyytäminen auttaa aina, ei olekaan sellaista läheistä joka ei todella auttaisi jos on masentunut ja miettii itsemurhaa.

Muiden ihmisten takia ei kannata kärsiä tottakai, mutta se ei ole ainakaan minulle läheinen ihminen, joka ei auttaisi, kun minulla on paha olla. Jokainen täysjärkinen ihminen tukee lähimmäistään kun hänellä on paha olla, se vain vaatii sitä että pyytää apua, eikä vain oleta että, joku huomaa että sinulla on paha olla. Siinä vaiheessa on jo kärsinyt turhaan.
Kirjoittanut: predatoress (Jäsen)
  • #40
  • Arvo: Asiantuntija
  • Lähetetty: 06.02.2007 03:13
Itse olin melkoisessa suossa viime kesänä. Pieneltä paikkakunnalta kotoisin oleva peikkotyttö, jolla on vain kourallinen ystäviä, mietti, olisiko vain parempi lakata olemasta kun kukaan ei välitä yhdestä yksinäisestä sielusta.

Mietin, kumpi satuttaa enemmän - se, että on rakastanut ja jätetty, vai se, että on ollut yksin koko elämän, katsoen vierestä, miten kaverit muuttuvat, pitävät hauskaa ja löytävät kumppanin. Vanhemmat hakevat nuoruutta pullosta, ja itse vain katselen nuortenparien hellyydenosoituksia, yksin, kuin korppi katsellen maailmaa ulkopuolisena kaikesta, silti tietäen kaiken, mitä ympärillä tapahtuu.

Mietin, miksi elän jos en osaa edes rakastaa - mikä ihmisenpuolikas tai vajaakehittynyt olento olen, koska en juokse miesten perässä, niin kuin kaikki muut tekevät murrosiän jälkeen. Olenko pettämässä ihmiskuntaa, itseäni - mikä on aiheuttanut totaalisen sulkeutumiseni tunteiltani...

Analysointia analysoinnin perään, tieteilijä kun olen yritin miettiä lapsuuttani, koulu-aikaani, elämääni yleensä, mikä olisi aiheuttanut kieroon kasvamiseni.

Elin vain luonnolle ja eläimille, joten mietin, olisiko minun parempi palata äiti maan kohtuun kuluttamasta sen pintaa olemalla epäihminen.

Ajattelin läheisiäni, syitä, miksi veljeni oli kuollut liian nuorena, miksi tätini oli yrittänyt itsemurhaa kolmesti, miksi luokkatoverini tappoi itsensä naisen takia - miksi ihmisillä, jotka ovat kauniita, älykkäitä ja jotka ovat kokeneet edes hetken jotain parempaa, mitä itse en ole koskaan kyennyt - miksi he menevät ja riistävät oman henkensä?

Katselin siinä omalla kivelläni veden ympäröimänä varista, joka hyppelehti rannalla tarkkaillen surullista olemustani. Rupesin miettimään, että miksi helvetissä minä surkuttelen sitä, että hengitän - mietin kolmannen maailman ihmisiä, tauteja, nälänhätiä, sairauksia - urheita ihmisiä, jotka elävät täysillä, taistellen, kuolemantuomiostaan huolimatta. Minä, länsimainen, hyvinvoiva, hyvinkoulutettu nainen, mietin itsemurhaa vaikka kaikki on niin helvetin hyvin verrattuna niin monen muun ihmisen tilanteeseen. Olisinko valmis vain katoamaan, olemaan pelkkä haamu ja muisto elämästä, joka päättyi liian aikaisin? Hajota siihen tuntemattomaan massaan, joka makaa mullan alla, ja lopulta unohdetaan? Saamatta koskaan mahdollisuutta vaikuttaa maailmaan, toisiin ihmisiin, epäkohtiin jne jne.

Njoo, ja tästä tuli taas romaani Joskus kuulen sanottavan, että ajattelen liikaa. Hassua sinällänsä, olen jonkinasteinen misantrooppi ja näen kärsimyksen minkä itse aiheutamme omalla pöljyydellämme, ja silti olen valmis ojentamaan käteni niille, jotka sitä tarvitsevat. Vaikka minulla ei ole ketään, en ole kokenut rakastumisen huumaa, ja vierelläni ei ole muuta kuin oma varjoni, olen vahva oman tien kulkija, koska elämä on opettanut elämään tuskan, toivottomuuden, syrjinnän - kaiken sen p*skan kanssa, mitä saan naamalleni, koska satun olemaan minä.

Eräs herra sanoi asian kiteytettynä: when the world is a dick, **** it.

Elikkäs, mitä tästä opimme? Emme juuri mitään muuta, kuin että tuon episodin tuloksena on itsenäinen, aggressiivinen, kyyninen hullu, joka haluaa elättää itsensä turvautumatta kenenkään tuomaan turvaa. Jos elämä joskus minulle suo ihmisen rinnalleni, pitää tällä olla melkoinen tulisielu, jos aikoo kesyttää minut...

Minulle kuolemanhalu on heikkous. Meille on suotu vain tämä elämä, ja jos olemme valmiita heittämään sen pois vain sen takia, että elämä sattuu potkimaan päähän, emme ole ansainneet syntyä. On turha vajota angstiin.

'Life is what you make it'.

En sano, että kannattaa esittää jotain 'don't worry, be happy' -tyyppiä ja heitellä kukkia ilmaan vaaleanpunaisessa hattarassa, mutta on hyvä olla jotain realiteettia ja perspektiivejä katsella maailmaa myös muiden, kuin niiden omien lasien läpi.

Ja hymy on edelleen paras tapa irvistää kohtalolle.

...Jaa, mitä luulette, olisiko minulle jo lobotomian paikka ja osasto varattuna kivassa, valkeassa, pehmustetussa huoneessa?
Vaihda maisemaa

Uutta! Nyt voit ahtaa Gootti.netin kännykkäänkin. Palvelun uusimmat uutiset ja suositun keskustelualueen tuoreimmat viestit löytyvät nyt myös kevytversiona mobiililaitteille suunnatussa Gootti.mobi-palvelussa.

  • Goottifoorumia selaa 1 vakoilijaa ja 0 jäsentä . Kävijäennätys tehtiin 04.01.2022 03:50, jolloin paikalla oli väkeä yhteensä 501 henkeä!
Järjestä treffit