Gootti.net

Päivä jolloin tapasin hänet..

Kirjoittanut: oneesan (Jäsen)
  • Lähetetty: 14.11.2008 23:08
Animelarp II.. Hänen hahmollaan ja minun hahmollani oli läheinen suhde. Pelin jälkeen osallistuttiin samaan Zombeja ovella -roolipeliin. Olin heti mukana. Välissä mentiin mukaan pusupainiin (toiselta nimeltää Puolalainen raiskausleikki x3 ) ja juteltiin paljon. Kun jatkettiin zombie-ropea, oli siinä vähän sellaista silmäpeliä. Pian kello alkoi lähentyä kuutta aamulla, ja oli kotiinlähdön aika. Myöhemmin hän pyysi animelarpin foorumeilla meseosoitettani, ja siitä se lähti... Tapasimme seuraavan kerran livenä kuukautta myöhemmin kun menimme porukalla Oulun Zombiewalkiin... seuraavan kerran pari viikkoa myöhemmin Helsinkiin mentiin ihan vaan kahdestaan, ja siellä varsinainen suhde sai alkunsa.
Nyt hän ei enää ole vierelläni, enkä saa käpertyä hänen lämpöönsä...
Silti hän on edelleen se, jota rakastan tässä maailmassa enemmän kuin koskaan uskoin pystyväni mitään/ketään rakastamaan..(ei sen tarvitsekaan kadota) vaikka erosta on jo 9 kuukautta.
Olemme edelleen väleissä, ja se on minulle oikea siunaus. (vaikka asuukin nyt satojen kilometrien päässä)

Sinun ei tarvitse pyytää anteeksi, minun pitäisi kiittää...


Tulipas loppuun taas niin.. *huokaus* anteeksi vain kun puran sydäntäni näin julkisesti, hän on vain nyt ollut erityisen paljon mielessä, on ikävä.
Kirjoittanut: Morfinsia (Aktiivi)
  • #62
  • Arvo: Mahtigootti+
  • Lähetetty: 17.11.2008 16:01
Olin oulussa opintomessuilla koulun puolesta esiintymässä miimikkona(pellemeikki naamassa siis!) ja tauolla kämppikseni pummi herralta röökiä. ja seuraavana päivänä(messut kesti 2 päivää) hän sitten pyysi numeroani. että kuka sanoi että puhetta tarvitaan?
Kirjoittanut: Civateo (Jäsen)
  • #63
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 17.11.2008 20:56
Olin polvenkorkuinen pikkunatiainen ja juoksin enoni huoneeseen tukka hulmuten, vaipat jalassa ja mehujää kädessä. Aah, mikä ihana ensivaikutus.

Myöhemmin tapasimme uudestaan ja aivan uusissa merkeissä hänen ollessa amiksen ekalla ja itse ollessani kasilla. Siinä sitten oli kaiken laista kriisiä ja sotkua juorujen takia, mutta hän piti urheasti minun puoliani, vaikkei juuri tunnettu toisiamme kuin nimiltä. Siinä sitten ajan myötä aloimme tekstailla ja sovittiin tapaaminen. Siitä se sitten lähti.
26.10.-08 tuli vuosi täyteen.
Kirjoittanut: Severana (Jäsen)
  • #64
  • Arvo: Mahtigootti+
  • Lähetetty: 17.11.2008 21:28
Tapasimme ensimmäisen kerran bussipysäkillä. Muistan, että silloin oli todella lämmin kevätaamu. Olin menossa töihin, mieheni taas omaan työhönsä roudaamaan. Ihmettelin, että mikäs heppu se siinä seisoo buutsit kainalossa, kun hän alkoi luomaan niin härskejä katseita minua kohti, että melkein säikähdin. Sama meno jatkui bussissa. Tämän vuoksi mies jäi tosiaan mieleeni. Kevään ja kesän mittaan tapasimme vielä monet kerrat, sillä meillä oli sattumalta paljon yhteisiä ystäviä. Tutustuimme, ja huomasin, että hän onkin todella mukava, eikä todellakaan joka naisen perään. Seurustelun aloittaminen arvelutti, koska meillä on aika tavalla ikäeroa. Käytännössä sitä ei huomaakaan. Yhdessä ollaan siis oltu reilut 13 v.
Kirjoittanut: Endelin (Jäsen)
  • Lähetetty: 18.11.2008 19:53
Heh... kaikkien meikäläisten vihaama paikka eli rippikoulu siellä tapasin hänet ensikertaa kunnolla ja sattui olemaan samassa ryhmässä kuin minä.
Myöhemmin sain huomata että hän kävi samaa koulua ja hän aloitti isoskoulutuksen samaan aikaan kuin minä, siellä hän alkoi silmäillä minua ja ite en huomannu mitään sen sain kuulla kaveriltani.
Isoskoulutuksen puolessa välissä hän yht äkkiä laitto mulle tekstarin ( saanu numeron kaveriltani)
Tänä kesänä sit lopulta kysyin mihi hän tähtäsi ja siitä se alko ny ollaan oltu kaks kuukautta yhes..
Kirjoittanut: Morfinsia (Aktiivi)
  • #66
  • Arvo: Mahtigootti+
  • Lähetetty: 23.11.2008 19:18
Tosin juuri nyt toivoisin ettei oltaisi ikinä tavattukaan.
Kirjoittanut: MrLuckarin (Aktiivi)
  • #67
  • Arvo: Mahtigootti
  • Lähetetty: 25.11.2008 18:42
*koristelee ketjun vaaleanpunaisella pitsillä ja kukkasilla, potien samalla samaa näpäkkää ällökettä kuin vedettyään keskenään kilokaupalla karkkia lapsuuden jouluina*
aijaij, onhan se hienoa kyllä että romantiikka kukkii ja voi hyvin, kai siitä jotain lohtua joillein on. mutta joo, rakastakaa rakkauden loppuun ja huokaiskaa jälkeen että toinen olikin suurempi lut' kuin äitinsä.
Kirjoittanut: Natassja (Jäsen)
  • #68
  • Arvo: Mahtigootti+
  • Lähetetty: 25.11.2008 19:17

Lainaus: MrLuckarin

rakastakaa rakkauden loppuun ja huokaiskaa jälkeen että toinen olikin suurempi lut' kuin äitinsä.

Noh. Onko huono päivä...äidit ovat pyhiä. Rakkaus on hienoa silloinkin, vaikkei kovin kauaa kestäisikään. Surullisempaa olisi jos ei kykenisi ollenkaan rakastamaan. Kokemisen arvoinen tunne vaikka joskus tulee takkiin huolella. Suru on kuulemma rakkauden hinta.

Oma tarinani ei ole ollenkaan niin romanttinen...köh...pistin "tilauksen" nettiin ja kas, löytyi sopiva ihminen. Ekalla tapaamisella ei ollut mitään tekemistä romantiikan kanssa, lähinnä siinä todettiin puolin ja toisin, että miksei tuota voisi toistekin nähdä, hauska tyyppi. Suhde eteni melko nopeasti. Nyt ollaan oltu vuoden verran yhdessä ja ollaan päätetty muuttaa pian yhteen.
Kirjoittanut: Morfinsia (Aktiivi)
  • #69
  • Arvo: Mahtigootti+
  • Lähetetty: 27.11.2008 14:53

Lainaus: MrLuckarin

aijaij, onhan se hienoa kyllä että romantiikka kukkii ja voi hyvin, kai siitä jotain lohtua joillein on. mutta joo, rakastakaa rakkauden loppuun ja huokaiskaa jälkeen että toinen olikin suurempi lut' kuin äitinsä.

Lainaus: Natassja

Lainaus: MrLuckarin

rakastakaa rakkauden loppuun ja huokaiskaa jälkeen että toinen olikin suurempi lut' kuin äitinsä.


Noh. Onko huono päivä...äidit ovat pyhiä. Rakkaus on hienoa silloinkin, vaikkei kovin kauaa kestäisikään. Surullisempaa olisi jos ei kykenisi ollenkaan rakastamaan. Kokemisen arvoinen tunne vaikka joskus tulee takkiin huolella. Suru on kuulemma rakkauden hinta.

En nyt sanoisi että äidit ovat pyhiä. Ihmisiä siinä missä kaikki muutkin. Eläimiä.
Kyynisyys on kuulemma opittua,ja niin se ehkä onkin mutta itse taidan olla MrLuckarinin kanssa samoilla linjoilla...Vaikka kämppikseni kivenkovaa väittää että olen rakastunut ja ehkä sitten muka saatana olenkin,mutta se ei jumalauta tarkoita että minun pitäisi sen takia katsella kaikkea vaaleanpunaisesta höttöpilvestä.
No joo,kai se on kokemisen arvoinen tunne.Saisi mennä jo ohi. En minä tarvitse tätä tunnetta repimään lisää.
Ihankuin en muutenkin olisi riittävän sekava ja sirpaleinen persoona. Ihankun uutisissa ei olisi tarpeeksi itkettävää.
Kirjoittanut: Lacy gloom (Aktiivi)
  • #70
  • Arvo: Mahtigootti+
  • Lähetetty: 27.11.2008 17:15

Lainaus: Morfinsia

Ihankun uutisissa ei olisi tarpeeksi itkettävää.

On vain mukavampi itkeä uutisia oman kullan kainalossa.
Viesti

Vaihda maisemaa

Uutta! Nyt voit ahtaa Gootti.netin kännykkäänkin. Palvelun uusimmat uutiset ja suositun keskustelualueen tuoreimmat viestit löytyvät nyt myös kevytversiona mobiililaitteille suunnatussa Gootti.mobi-palvelussa.

  • Goottifoorumia selaa 1 vakoilijaa ja 0 jäsentä . Kävijäennätys tehtiin 17.09.2015 09:50, jolloin paikalla oli väkeä yhteensä 362 henkeä!
Järjestä treffit