Gootti.net

lävärit ja tatskat (osa 2.)

Kirjoittanut: emanon (Inkvisiittori)
  • #411
  • Arvo: Mahtigootti+
  • Lähetetty: 09.01.2013 02:57
Kuten joskus aiemminkin lienen horissut, niin pohjimmiltaan homma on niin, että töihin mennään tekemään sitä mitä työnantaja käskee, eikä tuomaan omaa persoonaa esille. Jonkintyyppisessä asiakaspalvelutyössä työntekijä on aina jollain tapaa firman "esite" ja jos firma ei halua tällaista kuvaa, oli se sitten niiden mielestä millainen tahansa lävistysten vuoksi, antaa, niin se on yrityksen, ei työntekijän päätettävissä.

Mutta, ilmeisesti jengi ei vieläkään tiedä, että lävistyksiin voi hommata läpinäkyvät/ihonväriset pienet korut, jotka eivät käytännössä juurikaan näy. Useimmat lävistykset saa siis sen verran hyvin piiloon, että niiden ei pitäisi haitata, ellei sitten läväreitä ole kielletty juuri hygienia- tai turvallisuussyistä.

Itse asiaan liittyen, tuli hommattua muutama kuukausi sitten sellainen microdermal käteen. Itse prosessi oli yksinkertaisempi ja kivuttomampi kuin kuvittelin. Se dermal puchin tuottama kipu oli verrattavissa ison finnin puristamiseen ja kun koru oli paikallaan, tuossa ei ollut mitään sen kummoisempia kipuja tahi turvotusta. Tietty kosketukselle arka, mutta haava ei olisi? Varmaan helppohoitoisin läväri, mitä mulla on ollut.
En nyt kyllä tiedä, onko tuosta niinkään iloa. Pitäisi varmaan vaihtaa tuohon joku kivempi koru tai ottaa noita pari lisää tuohon käteen. Ehkä tämä nyt oli vaan enemmänkin sellainen kokeilu, että millainen läväri toi on
Kirjoittanut: byron (Jäsen)
  • #412
  • Arvo: Mahtigootti
  • • Muokkasi: byron
  • Lähetetty: 09.01.2013 09:26

Lainaus: emanon

Kuten joskus aiemminkin lienen horissut, niin pohjimmiltaan homma on niin, että töihin mennään tekemään sitä mitä työnantaja käskee, eikä tuomaan omaa persoonaa esille.


No on noita syitä varmaan käyty täällä useastikin läpi, mutta laiskuuttani en jaksanut selata keskustelua taas läpi, kunhan ripitin omaa ärtymystäni systeemiä kohtaan

Ja olen sitä mieltä, että minun persoonani on vahva osa minuuttani, enkä halua toipua tahdottomaksi zombieksi vain jos joku sitä minulta vaatii. Työpaikka ja palkka on kiva juttu, mutta sen työn täytyisi olla aivan erityisen haluttava paikka, jotta olisin valmis luopumaan tietyistä asioista, kuten omasta ulkonäöstäni (silloin kun se on siisti, mutta siinä on kuitenkin piirteitä minusta itsestäni vaikka vain parin lävistyksen muodossa) tai omasta vapaa-ajastani.

Tiedän kyllä, että työnantaja sanelee omat sääntönsä, mutta ne ovat yksilölliset työnantajasta riippuen ja niihin vaikuttaa todennäköisesti myös monenlaiset ennakkoluulot, koska miksipä muutenkaan työnantaja vaatisi työntekijää pukeutumaan tietyllä tavalla - etenkin jos pukeutuu siististi ja on muutenkin edustava, ainoastaan naamassa on lävistys tai pari, ja hiukset ovat jotakin tiettyä väriä tai mallia.
Ja tuokin ulkonäön siisteys vaihtelee huomattavasti ammattikunnasta riippuen. Itse koen kuuluvani kakkosammattini myöten sellaiseen näkymättömämpään ammattikuntaan, jossa asiakaspalvelua on, muttei läheskään samalla tavalla kuin vaikkapa hautaustoimistoissa tai jossain erityisen edustavissa ammateissa.

Kuulun valitettavasti siihen sukupolveen, joka on vaativa sen suhteen, mitä minun täytyisi uhrata työn eteen. Työ ei ole minulle elämä, minulla on jo sellainen ammatti, joka on minulle kaikki kaikessa, mutten työllisty siinä siten kuin haluaisin, eli kaikki muut työt ovat vain pakollisia leivän lähteitä, ja suhtaudun niihin myös siten. Jollen ole hätää kärsimässä, en suostu tekemään mitä tahansa. Vetoan tässä tapauksessa yksilön oikeuksiin, ja oikeuteen olla eri mieltä kenen tahansa kanssa ja kärsiä seuraukset valinnoistani mutten aio olla hiljaa mielipiteeni kanssa, jos koen kokevani vääryyttä olemalla muuten paras työntekijä, ainoastaan ulkonäköni ei miellytä paria ihmistä useista kymmenistä tai sadoista.

Tiedän kyllä että on niitä läpinäkyviä koruja, mutta muistelen nähneeni kuvista, etteivät ne ole edes niin huomaamattomia kuin väitetään ja en tiedä miten vaikeampien lävistysreikien paranemisen ja korun vaihtamisen kanssa käy, jos haluaa vaihtaa sen korun. Onnistuuko se miten helposti ja täytyy ottaa huomioon paranemisaikakin, ettei liian aikaisin yritä vaihtaa sitä korua johonkin muuhun. Siksi mietin tuo laastaria tuoreen lävistyksen peittämiseksi. Tai ylipäätänsä sen peittämiseksi, niin ei tarvitse irrottaa korua ja laittaa sitä aina takaisin työpäivän jälkeen. Itselleni tulee outo olo muutenkin siitä, jos täytyy pukeutua eri tavalla kuin haluaa. Tulee mieleen ihan lapsuusajat, kun vanhemmat halusivat päättää mitä puen päälle. Jotenkin sitä vaan kummastelee, että eivätkö ne ajat koskaan ole ohitse, aina on joku joka haluaa että pukeudun eri tavalla. Mutta en halua tästä mitään väittelyä, kun tämä on mielipidekysymys, vaan ollaan kaikki eri mieltä asiasta ihan sovussa.
Kirjoittanut: Giffirt (Jäsen)
  • #413
  • Arvo: Mahtigootti+
  • Lähetetty: 09.01.2013 14:07
Pitäisi varmaan oikeasti alkaa antaa positiivista palautetta kun näkee työpaikoilla ihmisiä joilla on vähän persoonaa. Turussa esimerkiksi Wiklundin alakerran S-Marketissa työskentelee paljon lävistettyjä ja shokkivärjättyjä synkiöitä. Asiaa kuitenkin kommentoidaan vain kun siitä halutaan valittaa, niin voisi joskus käydä tiputtamassa palautelaatikkoon lapun siitä miten kivaa on, kun työntekijät saavat ottaa persoonallisuutensa mukaan töihin.

Ehkä lempparini oli kun kävin Helsingissä jossain tosi fiinissä kahvilassa. (En muista paikan nimeä, siinä bulevardin ja mannerheimintien risteyksessä.) Oli pöytiin tarjoilu ja suorastaan ahdistavan fiini paikka. Olo oli kuin viemärirotalla Versaillesissa, mutta tarjoilijaksi tulikin sitten sellainen nuori rockabilly-tyttö, jonka työpaidan alta pilkistivät tatuoinnit ja tukka oli kirkuvan punainen. Tuli hyvä mieli, koska sellaisessa paikassa olin jotenkin odottanut että tarjoilijatkin ovat täysin kloonattuja. Tästäkään en antanut positiivista palautetta, vaikka olisi ehkä pitänyt.

Työelämässä alkaa ehkä asenteet hieman hellittää ikäpolvien vaihtuessa. Itse olen käynyt tästä huvittavan keskustelun aikoinaan keski-ikäisen sukulaiseni kanssa. Ei nyt sanasta sanaan eikä yhdessä lauseessa, mutta sanoma oli suunnilleen tämä:
"Kyllä työpaikalla riittää että on siistit vaatteet. Saa sitä silti olla persoonallinen! Mutta tatuoinnit pitää tietty piilottaa. Eikä saa lävistyksiä olla. Ja on se musta vähän outoa jos tukka on ihan omituisen värinen."

Mutta muuten saa olla persoonallinen. Jepjep.
Kirjoittanut: Doucat (Nimetön)
  • Lähetetty: 09.01.2013 19:40

Lainaus: Giffirt

Pitäisi varmaan oikeasti alkaa antaa positiivista palautetta kun näkee työpaikoilla ihmisiä joilla on vähän persoonaa.

Hyvä idea, pitänee muistaa tämä kun käyn lähikaupassa

Ite oon pikkutytöstä asti pitänyt lävistyksistä ja vanhetessa tuli kova tahto saada omaan nassuun ainakin yksi reikä. Valitettavasti vanhemmat eivät olleet asiasta samaa mieltä, enkä mankumisesta huolimatta saanut edes lisää korvareikiä. Nuorena ja typeränä sain "loistavan" idean ja tein itselleni yön pikkutunteilla nenäkorun neulalla ja sitä yhteiseloa kestikin muutaman vuoden ajan. Seuraavaksi aloin venyttmänään korvia ja noin kolmen vuoden aikana olen ottanut medusan ja snake bitesin naamaa koristamaan. Korvatkin ovat venyneet 16mm mittoihin ja en voisi kuvitellakkaan ottavani lävistyksiä pois. Ne ovat kasvaneet persoonaani kiinni ja ilman niitä olo tuntuu alastomalta. Tatuointejakin olisi luvassa lähiaikoina ja microdermal kutkuttaa mielessä Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan!
Kirjoittanut: emanon (Inkvisiittori)
  • #415
  • Arvo: Mahtigootti+
  • • Muokkasi: emanon
  • Lähetetty: 10.01.2013 02:54

Lainaus: byron

Tiedän kyllä että on niitä läpinäkyviä koruja, mutta muistelen nähneeni kuvista, etteivät ne ole edes niin huomaamattomia kuin väitetään ja en tiedä miten vaikeampien lävistysreikien paranemisen ja korun vaihtamisen kanssa käy, jos haluaa vaihtaa sen korun. Onnistuuko se miten helposti ja täytyy ottaa huomioon paranemisaikakin, ettei liian aikaisin yritä vaihtaa sitä korua johonkin muuhun. Siksi mietin tuo laastaria tuoreen lävistyksen peittämiseksi.


Minä ymmärtäisin, että ainakin noilla läpinäkyvillä koruilla pitäisi saada useimmat lävistykset sen verran näkymättömiksi, ettei niiden pitäisi haitata asiakaspalvelutöissä. Ei nyt löytynyt googlella oikein kunnollista kuvaa, mutta tuosta kait saa osviittaa. Eli jos tuo koru pahimmillaankin näyttää vaan joltain pieneltä finniltä, ei luulisi herättävän niinkään huomiota:
labretit
Älä nyt mene luottamaan sanaani täysin, sillä minulla ei ole alan koulutusta, mutta olen sinä käsityksessä, että tuo paranevan korun peittäminen laastarilla on huono idea sillä se pitkittää paranemisprosessia, kun se ei pääse hengittämään normaalisti tai jotain.
Kirjoittanut: byron (Jäsen)
  • #416
  • Arvo: Mahtigootti
  • Lähetetty: 10.01.2013 15:53

Lainaus: emanon

paranevan korun peittäminen laastarilla on huono idea sillä se pitkittää paranemisprosessia, kun se ei pääse hengittämään normaalisti tai jotain


No mä vähän itsekin näin asiasta vähemmän tietävänä uumoilisin asian olevan noin, mutta jos sellaisen pienen laastarin tökkäisee siihen päälle niin, että lävistystä ei edestä päin katsottuna näe, niin voisin sitä ainakin ensihätään kokeilla. Pieni laastari ei kuitenkaan peittäisi korua kokonaan joka suunnasta ja näin se ilma pääsisi kiertämään siellä paremmin, mutta edestä päin katsottuna sitä lävistystä ei heti hoksaa - tai näin tämä kaikki toimii teoriassa, käytännössä toimivuus pitää todeta sitten myöhemmin.

Mutta pitää katsella myös tuota läpinäkyvää lävistyskorua, vaikka eihän se kovinkaan huomaamaton ole, ellei kauempaa katsele

Ja muihin asioihin:
Ensimmäisen kerran kävi niin, että työkokeilupaikassa joku uusista lapsista kuulemma säikähti minua minun lävistykseni takia. Ihan varmaa tuo ei ole, sillä tulkkina toimi lapsen suomea puhuva venäläisäiti, joten se, että säikähtikö kyseinen lapsi minua korun takia vai tuliko tälle muunlainen ahdistus päälle ei selviä enää koskaan, koska kyseinen lapsi ei uskaltautunut mukaan kurssille - enkä usko että se johtui minusta vaan ihan lapsen omasta ujoudesta mennä uusien ihmisten pariin.
Sikäli vähän vaikea uskoa että minä olisin niin pelottava, koska olen lyhyt, silmälasipäinen ja kaikinpuolin hyvin harmittoman näköinen heppu ihan kenen tahansa silmissä, mutta eipä tuosta episodista onneksi seurannut mitään lävistyksenkieltoja. Kukaan muu lopuista oppilaista ei minua pelkää - tai minun lävistystäni, joten hyvä vaan.
Kirjoittanut: Morgan Blood (Jäsen)
  • #417
  • Arvo: Asiantuntija
  • Lähetetty: 10.01.2013 20:41

Lainaus: byron

Ensimmäisen kerran kävi niin, että työkokeilupaikassa joku uusista lapsista kuulemma säikähti minua minun lävistykseni takia.

Suomalaisessa kulttuurissa (ja pohjoismaissa yleensäkin) on aika hyväksyttyjä kaikenlaiset lävistykset ja tatuoinnit kuin miettii ns. sivistysvaltioista vaikka tuota itänaapuriamme, jossa säikähtäneet kuntien- ja kaupunkienisät koettavat kieltää kaikkea katukuvasta erottuvaa ties millä rappioperusteella ja saavatkin valituksiaan läpi. Aiheuttipa täälläkin n. 12-13 vuotta sitten kouluissa kohua ala- ja yläastelaisten "lökärit" ja koetettiin kieltääkin niiden käyttö paikka paikoin

Ollessani ravintola-alalla, jouduin poistamaan venytykseni aina työajaksi, joka hidasti parantumista huomattavasti. Kasvolävistykset kasvavat myös nopeammin umpeen kuin nuo, jotka myös olivat "jatkuvan venytyksen alaisena". Häivekorut ja vaikka tuo laastarointi ovat siis huomattavasti parempia vaihtoehtoja kuin poisto, jos ei halua että lävistys umpeutuu saman tien.

Minulla ei ole venytyksiä ihmeempiä lävistyksiä, eikä edes tatuointeja vaikka minulla on suunnitelmat. Rahoilleni on vain ollut paljon muuta käyttöä ja usein esimerkiksi reissaaminen menee prioriteettina tikkaamisen ohitse. Olen kuitenkin tienannut jokusen kympin tekemällä töistäni leimaamiseen sopivan version. Näistä ns. tilauksista on sanottava, että ihmisillä on usein älyttömän tylsä tatuointimaku vaikka sanoisivat aihettaan kuinka henkilökohtaiseksi Aina jokin feenix-lintu tai enkeli-demoni aihe tulee työnalle ja sitä perustellaan jollain henk. koht. merkityksellä, jota en saa ikinä kuulla. Vihaan piirtää jotain noin tylsää, ja yleensä vielä pientä, mutta en valitettavasti ole siinä asemassa, että voisin työni valita (;
Kirjoittanut: Trixena (Jäsen)
  • #418
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 16.01.2013 09:22
Itse aion ottaa kolme alahuuliläväriä, lävärin silmienväliin sekä kielilävärin. Kaikki hopeisilla palloilla, mutta keskimmäinen alahuuliläväri tulee olemaan pieni hopeinen piikki.
Myöskin jotain rustoläväreitä olen harkinnut, nekin hopeisina palloina.
Olen ajatellut myöskin tatuointia vasempaan jalkaani - sellainen noin 7 senttiä pitkä koristekirjaimilla "Anger" ja pieni sydän.

Eli rautaa on tulossa aika paljon, cosplayta kun harrastan noita läväreitä joutuu sitten coneissa ottelemaan pois ja pistämään takaisin.
Kirjoittanut: Mantli (Jäsen)
  • #419
  • Arvo: Tulokas
  • Lähetetty: 29.01.2013 19:05
Itseltäni näitä lävistyksiä löytyy jos korvattiin lasketaan 7 kpl: angel bites, septum, korvanlehdet 20 mm venytyksillä ja 2 helixiä oikeasta korvasta, joista toinen on 4 mm. Suunnitelmissa olisi vielä 2 tai 3 naplävistystä ja kieleen kaksi peräkkäin tai venomit + perus keskellä. Näin vielä toistaiseksi.
Kirjoittanut: Jezebel (Jäsen)
  • #420
  • Arvo: Mahtigootti
  • Lähetetty: 22.02.2013 11:23
Mulla ei nyt ole kun kaksi lävistystä, kieli ja kulma vasemmalla puolella. On ollut pari muutakin, mutta niissä homma meni nätisti reisille, joten parannellaan vauriot ja katsotaan myöhemmin uudestaan. Haaveissa palauttaa madonna oikealle puolelle, labret keskelle ja napakoru. Haluisin vielä poskiin ja silmien väliin hilut. Tuo jälkimmäinen pikkusen arveluttaa, kun käytän silmäklaseja ja tiedä onko tuossa klyyvarissa paikkaa mokomalle. Mitään nenäkorua mulle ei voi laittaa verenvuotoriskin takia, tulee nääs senkka nenästä hyyyyvin herkästi.

Lokakuussa kävin viimeksi tatuoijan penkissä ja otin niskaan tekstin Phoenix. Vaikka sitä ei itse pääse tuijottelemaan, niin riittää pelkkä tieto siitä ja se on ihana. Olkapäässä mulla on pieni sydän ja koukeroita, vasemmassa nilkassa merihevonen, alaselässä oikealla puolella aurinko ja vasemmalla puolella musta kuunsirppi tähtisumussa. Todella keskeneräinen projekti.
Alaselkään pitää saada täytettä, lisäksi mustetta molempiin nilkkoihin, oikeaan käteen half-sleeve, yläselkään, reisiin ja pohkeisiin. Lisäksi haluan ambigrammin tulevan esikoisen nimestä ja jos hälle sisaruksia siunaantuu, niin sama juttu.

Siippa ei oikein arvosta, sillä ei näitä ole ja se on semmonen tekniikkahörhöinsinööri, ei tajua.
Viesti

Vaihda maisemaa

Uutta! Nyt voit ahtaa Gootti.netin kännykkäänkin. Palvelun uusimmat uutiset ja suositun keskustelualueen tuoreimmat viestit löytyvät nyt myös kevytversiona mobiililaitteille suunnatussa Gootti.mobi-palvelussa.

  • Goottifoorumia selaa 1 vakoilijaa ja 0 jäsentä . Kävijäennätys tehtiin 17.09.2015 09:50, jolloin paikalla oli väkeä yhteensä 362 henkeä!
Järjestä treffit