itse jokseenkin jatkan yhä edelleen näitä pienen ihmisen möläyttelyjä, mutta on minullakin muistissa jokunen tapaus lapsuudesta.
Muistan, kun olin pienenä tyttösenä isäni mukana hakemassa äitiäni parturista. Pocahontas oli juuri ilmestynyt videolle ja se oli silloin lempi rainani. Kampaamon seinällä oli juliste, jossa oli kolme naista: vaalea, punapää ja musta hiuksinen, kaikki samanlaisissa valkoisissa mekoissa, ja minusta mustahiuksinen oli heistä kaikista kaunein. Pieni pääni sitten päätteli, että koska tyttö julisteessa on kaunis ja mustapäinen, ja Pocahontas on kauni ja mustatukka, niin kaikki, joilla on mustat hiukset ovat kauniita. Iloisena tästä päätelmästä huusinkin kovaan ääneen, että kun kasvan isoksi värjään hiukseni mustiksi. Molemmat vanhempani repesivät nauruun pienelle totisuudelleni ja minä tietenkin loukkaannuin verisesti.
Kun olin kahdeksannella luokalla, värjäsin hiukseni mustiksi, ja sitä ne ovat edelleen!
