Gootti.net

Jos sinulla olisi 24h elinaikaa.

Kirjoittanut: The Trap-door lover (Jäsen)
  • #51
  • Arvo: Asiantuntija
  • Lähetetty: 21.10.2010 22:22
Luultavasti mököttäisin jonkin aikaa ja rupeaisin rustaamaan jonkinlaista jäähyväiskirjettä, turhautuisin ja repisin kirjeen jonka jälkeen mököttäisin lisää, kyllästyttyäni mököttämään raahautuisin johonkin pimeäänloukkoon nitistämään itseni, kun en malttaisi/jaksaisi enää odotella.
Kirjoittanut: 5ande (Jäsen)
  • #52
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 22.10.2010 11:07
Noh olen tätä aijemminkin miettinyt, olisi vaan kauheeta jos se loppu tulisi yllättäen sillain ettei tietäisi. Ei voisi hyvästellä yms.
Mutta tässä tapauksessa kun tietäisin, olisin varmaan ne n.16 tuntia perheen parissa, sanoisin rakastavani heitä, halailisin ja sanoisin että jos ne ei tuhkaa mua tulen zombiena syömään ihmisiä. En vain kestä ajatusta siitä että minut heitetään kuoppaan matojen syötäväks ja mätänemään. Enkä halua että sukuni on pakotettu joka joulu sinne haudalle. Tuhkan voisi ehkä ripotella englannin nummille, jonkin kauniin linnan lähelle perheeni toimesta, antaisin heidän käyttää pankkisäästöni sinne matkustamiseen
Mutta joo niinä lopuilla tunneilla varmaan ottaisin toisen isäni autoista (köh minullahan ei siis ole ajokorttia vielä) ja menisin hakemaan pari ystävääni. Hurvittelisimme suomea ympäri niin kauan kuin aikaa riittää ja kun on jäljellä enään puoli tuntia, jätän ystäväni lähimpään mahdolliseen paikkaan ja laittaisin kaasun pohjaan, sitten pyrkisin ajamaan hamaaseen loppuuni asti pollareita pakoon.
Jos johonkin väliin jäisi aikaa, menisin kolkuttelemaan erään sian(lue:pojan) oven taaske moottorisahan ja jääkiekkomaskin kanssa ja tulisin ovesta läpi ja ajaisin hänet nurkkaan. En (ehkä) tappaisi häntä, mutta raajoja saattaa lähteä. Toisaalta tämänhän voi tehdä viimeiseksi jos pollareilta pääsisi pakoon, ja vaikka ei pääsisikään. XDD
Ah täydellinen suunnitelma.
Kirjoittanut: ghost_girl (Jäsen)
  • #53
  • Arvo: Edistynyt
  • • Muokkasi: ghost_girl
  • Lähetetty: 12.12.2010 15:58
Tätä on kai tullut mietittyä tarpeettoman usein. Tulis mieleen, et "tässä se nyt oli" ja myrkyttäisin/puukottaisin itseni, ku en jaksais kitua sen asian kans. Sitten kuuntelisin kerran Evanescencen My last breathin
Kirjoittanut: Wanderer (Jäsen)
  • Lähetetty: 12.12.2010 21:50
En ainakaan kertoisi kenellekään kuolevani. Olisin lähes normaalisti, ainoastaan kävisin kirjottamassa testamentin mitättömän omaisuuteni vuoksi ja kertoisin vain lähteväni visiitille muille maille, tuhlaisin rahat lentoon, sillä siitä pidän tavattoman paljon ja matkustaisin jonnekin isoon kaupunkiin. En ostaisi muuta kuin syötävää ja sellaista kaikkea, minkä voi kuluttaa ja tuhlata tai syödä samantien.

En pelkää kuolemaa ja olen sen asian kanssa sujut. Ainoana jäisi harmittamaan, etten saisi kaikkea vetämääni asiaa eteenpäin, enkä saisi edes kirjoitettua mitään (en tuhlaisi vikaa päivää istumalla kirjoituskoneen äärellä). Mutta laittaisin kaiken näyttämään silti, kuin katoaisin, eikä siltä, että kuolisin. Nakkaisin passin ja kaikki mahdolliset korttini jonnekin mereen/kaivoon/talon alle, mikä nyt sattuukin eteen. Olisin viimeisen päiväni tuntematon kaikille ja kaikelle ja eläisin vain päivän itselleni. En haluaisi nähdä kenenkään teennäisesti surevan poismenoani, mieluummin olen näkemättä ketään tuttua sinä päivänä. Jos olisi mahdollista, kävisin turisemassa juna-asemalla/puistossa/missä vain jollekulle tuntemattomalle valkohapsiselle tai kuka vain kuuntelee koko elämän kaareni samalla syödän alati kaikkea mahdollista, kun ei tarvitse pelätä tulevaa myrkytystäkään tai mitään.

Kiipäisin jonnekin korkealle kun viimeinen tunti alkaa ja keikkuisin niin katon harjalla, että kun kuolisin, tipahtaisin alas. Silloin sitä lähtisi niin kuin tulikin, nimettä, elämättä, anonyymisti, mutta silti niin, ettei nyt ruumiini jäisi minnekään metikköön mätänemään. Tänä päivänä kun kaikki tietää kaiken kaikesta, minut kai tunnistettaisiin ja aika pian kaikki tietäisivät minun heittäneen henkeni, mutta silloin olisi kenenkään turha tulla mussuttamaan mitään turhaa, koska ei niillä sanoilla olisi mitään merkitystä enää.
Kirjoittanut: katavor (Jäsen)
  • Lähetetty: 05.01.2013 13:15
Ostaisin itselleni kaiken mahdollisen joita haluan. Mutta enimmäkseen vain odottaisin.
Tuntisin pelkoa ja samaan aikaan kunnioitusta kuolemaa kohtaan. Miettisin mitä tapahtuisi kuoleman jälkeen ja minne joutuisin. Toivon etten ainakaan jäisi maan päälle kummittelemaan.
Kirjoittanut: DarkAngel (Jäsen)
  • #56
  • Arvo: Edistynyt
  • • Muokkasi: DarkAngel
  • Lähetetty: 08.01.2013 15:27
No... Sanoisin kaikille ärsyttäville tyypeille suorat sanat ja hyvästelisin läheiset. Tuhlaisin kaikki rahani sellaiseen mitä oon aina halunnu, mut en oo malttanu ostaa. Silloin saisin nauttia niistä asioista edes hetken ennen kuolemaa. Lisäks miettisin paljon kaikkea. Esim. et voiko näin käydä ja onko tää totta. Tuntisin pelkoa ja varmaan itkisin koirani pehmeää turkkia vasten. Toivoisin myös, et saisin jäädä tänne kummittelemaan, tai pääsisin taivaaseen, jos se on olemassa. Toivoisin, että tämä ei vain päättyisi tähän.
Kirjoittanut: Elvira (Aktiivi)
  • #57
  • Arvo: Mahtigootti+
  • Lähetetty: 09.01.2013 09:49
Enpä ole tätä miettinyt ennen, mutta mietinpä nyt sitten..
Kuolema tulee, jos on tullakseen, sitä tuskin enempää miettisin, mutta jos olisin asiasta aivan 100%:n varma.. Sitten kertoisin minua loukanneille tai muuten ärsyttäville ihmisille suorat sanat. Rakkaille kertoisin taas uudelleen , miten paljon heistä välitän ja kiittelisin tuestansa ja rakkaudestaan.
En alkaisi tehdä mitään ihmeellistä tai ostella mitään, koska olen elämääni tyytyväinen, enkä kuitenkaan saisi uusia tavaroita mukaani kuollessani.
Kirjoittanut: Capitaine Ina (Jäsen)
  • #58
  • Arvo: Asiantuntija
  • Lähetetty: 09.01.2013 18:21
Hajoaisin totaalisesti siihen, miten paljon surua tapahtuneesta aiheutuisi läheisilleni. Sitten ottaisin kylvyn, jossa viipyisin ehkä kolme tuntia. Joskus sanoin, että jos tällä elävällä maapallolla yhden asian saisin, se olisi lämmin kylpy. Ette usko kuinka paljon kaipaan sitä turvallista olotilaa. (Ja nyt kaikki psykoanalyytikot: minä tiedän kylvyn olevan aikasta ilmeinen kohdunkaipuun symboli. Kieltäydyn kuitenkin kiinnittämästä asiaan huomiota. Vaikka onhan se jännä ajatus, mistä elämä alkaa, sen kaltaisessa tilassa se myös päättyisi.) Sitten laittaisin itseni hienoksi, hyvästelisin perheen ja kävelisin läheisimmän ystävän kanssa jonnekin kauniiseen paikkaan, tai ehkä varastaisin auton ja lähtisin merenrantaan, seesteiseen ja autioon kohtaan. En haluaisi kuolla sisällä, näkemättä aurinkoa, kuuta ja tähtiä.
Kirjoittanut: Sad Angel (Jäsen)
  • #59
  • Arvo: Asiantuntija
  • Lähetetty: 12.01.2013 15:00
Ihan sataprosenttisen varmasti kirjoittaisin vielä viimeisen kerran, kavereille, rakkaille, sukulaisille, kaikille tärkeille ja niille vihamiehillekin... Pyytäisin ihan kaikesta anteeksi, naureskelisin vielä kerran vanhoille jutuille ja yrittäisin muutenkin tehdä kaikkeni, etteivät ihmiset muistaisi minua kusipäänä. Ehkä lähtisin ikuisen ihastukseni luo ja kertoisin sille, miten mä tunnen sitä kohtaan... Sitten varmaan uisin, tanssisin, laulaisin, nauttisin...
Että olisin sitten elänyt täysillä, perkele!!
Kirjoittanut: Hohoton (Jäsen)
  • Lähetetty: 13.01.2013 16:59
Jos mulla ois 24h elinaikaa nii mää lähtisisin käveleen nii pitkälle ko kerkiiää. Enkä ois tavallisesta poikkeavasa olotilasa koska ei oo tarvittavia tunteita vaihtaa sitä läheisen elin ajan loppumisen myötä.
Viesti

Vaihda maisemaa

Uutta! Nyt voit ahtaa Gootti.netin kännykkäänkin. Palvelun uusimmat uutiset ja suositun keskustelualueen tuoreimmat viestit löytyvät nyt myös kevytversiona mobiililaitteille suunnatussa Gootti.mobi-palvelussa.

  • Goottifoorumia selaa 1 vakoilijaa ja 0 jäsentä . Kävijäennätys tehtiin 17.09.2015 09:50, jolloin paikalla oli väkeä yhteensä 362 henkeä!
Järjestä treffit