Gootti.net

Ajankohtaista 1/2020: Foorumi on toistaiseksi vain lukumoodissa. Uusien viestien tai viestiketjujen lähettäminen ei ole mahdollista. Jäseneksi liittyminen ei ole mahdollista. Vanhat jäsenet voivat kirjautua sisään ja lukea sekä vastaanottaa yksityisviestejä, sekä päivittää profiilinsa tietoja.

"kun minusta tulee iso, niin minusta tulee porkkanoiden kuningas ja haitarin soittaja"

Kirjoittanut: Dineara (Nimetön)
  • Lähetetty: 15.04.2010 22:31
Mulla oli joskus tosi pienenä se perusprinsessavaihe, mut se jäi todella pian pois ja tilalle tuli kiinnostus kaikkeen fantasiaan ja yliluonnolliseen... eli halusin olla noita. Se ei oikeastaan koskaan mennyt pois, ja tässä sitä nyt ollaan, vähän vanhempana ja vaikka mitä noituneena. Keskiaika on aina miellyttänyt, ja pienenä leikin Robin Hoodia ja halusin isonakin varmaan jousipyssysankariksi. Pikkusiskoni sai luvan olla Marian-neito Se oli vallan mukavaa. Taisin mä joskus vampyyrin urastakin haaveilla.

Joskus jollain seurakunnan leirillä piti kaikkien kertoa, miksi halusi tulla isona, ja koska mulla sattui olemaan paha päivä eikä leiri kiinnostanut tippaakaan, pitkällisten pohdintojen tuloksena päädyin haudankaivajaan. Kyllä tätien naamat vähän venähti.
Kirjoittanut: ilkimysli (Jäsen)
  • Lähetetty: 24.05.2010 20:34
Ala-asteella sanoin, että minusta tulee muotisuunnittelija, koska pukuleikit ja varsinkin äidin hienojen huivejen kieputtelu mekoiksi olivat suosikkejani ja rakastin myös piirtämistä ja rakentelua. En kuitenkaan ollut tosissani, luulin että minun on vaan pakko tulla lääkäriksi tai opettajaksi niinkuin minun silmissäni "kaikki muutkin" ja se oli tylsää. Silloin käsitin oman haaveeni yhtä typeränä kuin naapurinpojan "musta tulee lohikäärme" -tokaisun. O__o
Vaati jonkun verran hijaista mietiskelyä ja keskustelua opon kanssa ennen kuin muistin tuon ja ymmärsin että saan ihan oikeasti tuoda luovuuteni esille ammatinvalinnassa. Nyt olen kuin olenkin hakeutumassa vaatetusalalle

Kutosluokalla sanoin "Musta tulee gootti, saatte vielä nähdä." Tuosta on sitten saanut kuulla kavereilta... Ja tiedoksi että en nykyään vastaa mitään gootin prototyyppiä kaikessa synkkyydessään, vaikka jonkin verran massasta poikkeava tyyli onkin.
Kirjoittanut: Nightbreath (Jäsen)
  • Lähetetty: 24.05.2010 23:00
Hehe. Mainioita haaveita monella. Olis varmaan joistain pitäny ottaa mallia. Mutta minustahan piti vakavasti... tuota... Siis silloin vaahtosammutinta aavistuksen suurempana, ajattelin että minusta tulee keksijä. Keksin aluksen jolla voin lentää tästä älyttömästä paikasta jonnekkin tuonne mustaan avaruuteen ja kiitää ympäriinsä ja käydä moikkaamassa "naapureita"... Mitäs tohon sitten lisätä. No ei ihan sellaista keksijää tainnut tulla...
Kirjoittanut: gothicknight (Jäsen)
  • Lähetetty: 25.05.2010 14:07
Ninja assassin tai ammattisotilas. Pienenä katselin paljon toiminta elokuvia ja jostain sain idean päähäni, että palkkamurhaaja olisi se minun tulevaisuuteni (kiitokset isolle veljelleni joka antoi katsella predatorit ja ninjan kostot). Onneksi on kasvanut hieman isommaksi . Mutta silloin oli mielessä väijyä uhria, naamioitua maastoon sopivaksi, ja yllättää arvaamaton kohde hiirenhiljaa.
Kirjoittanut: Kreivi Arvet (Nimetön)
  • Lähetetty: 26.05.2010 20:31
Minusta ei ole tullut haitarinsoittelijaa vaan minä soitan haitaria. Siinä on vissi ero. Olen kiskonut kurtusta ilimoja pihalla vajaat 5 vuotta, syksyllä tulee tasan viisi vuotta täyteen rakkaudestani haitarinsoittoon!!! Aloitin ihan nollasta, tai en ihan vaan osasin Ukko Noan soittaa ja senkin tosin soitin ihan päin seiniä. Vasen käsi ei pysyny mukana siinä mitä oikea soitti. No nyt ollaan täsä ja biisejä on tullut opeteltua laidasta laitaan sekä omiakin puserruksia on tullu tehtyä.

Ja mitä tulee tuohon porkkanakuninkuuteen, en koe siihen minkäänlaista mielenkiintoa. Minulla ei ole minkäänlaista mielenkiintoa hallita muita: ovat ne sitten vihanneksia, juureksia tai muita elämän muotoja mitä maa päällään kantaa. Ja en sitä paitsi usko että porkkanat haluavat tulla hallituksi, ja minkään ihmeen takia niitä pitäisi hallita kyllä ne pärjäävät paljon paremmin ilman kuninkuuttakin.
Kirjoittanut: Iiriva (Miss Halloween 2006 & 2007)
  • Lähetetty: 01.04.2011 21:11
Nyt ovat ammattivaihtoehdot heittäneet rajusti häränpyllyä. Olen aina ajatellut, että suuntautuisin jollekin taidealalle, mutta ilmeisesti nyt kuvataidetta opiskellessani olen viisastunut. Taidealojen kouluja on Suomessa toki paljon, mutta niihin kouluihin on erittäin vaikea päästä, töitä ei juurikaan ole ja palkat ovat surkeat. Nyt olenkin hakenut mm. restonomiksi, bioanalyytikoksi ja röntgenhoitajaksi. Ainoa taidealaa hipova hakuni on lavasterakentaja amiksessa. Vaikka tyhjentäisin paskakaivoja työkseni, eihän mikään estä minua taiteilemasta harrastuksena vapaa-ajallani, joten totesin, että on fiksumpaa vain opiskella ammatti jolla on mahdollisuus saada töitä ja palkkaa.
Kirjoittanut: Giffirt (Jäsen)
  • #207
  • Arvo: Mahtigootti+
  • Lähetetty: 02.04.2011 10:02
Aiheutin harmaita hiuksia vanhemmilleni pienenä keräämällä kaikenmailman kiviä ja romua. Tätä puuhaa perustelin sillä, että minusta tulee isona arkeologi. Nyt opiskelen kyllä arkeologiaa sivuaineena, mutta arkeologia minusta tuskin tulee. Museohyypiön ala kiinnostaa nykyisin kovasti, joskin työllistymismahdollisuudet alalla ovat aika minimaaliset.
Halusin jo penskana tiedealoille. Olin se omituinen, joka ei koskaan halunnut olla prinsessa tai laulaja. Ajattelin myös että opiskelisin biologiksi ja minusta tulisi joku eläintutkija. Tuo homma kaatui siihen, etten ymmärrä riittävästi matematiikkaa edes biologian tarpeisiin.

Lisäksi muistaakseni mietin jotain luontokuvaajaa. Katsoin pienenä ihan koko ajan dokumentteja ja kasvoin kiinni Avaraan luontoon, Jacques Cousteaun mahtaviin meridokumentteihin ja ai että mie rakastin sitä vanhaa Silkkitie -dokumenttisarjaa.
(Ainakin jälkimmäinen tuli vähän aikaa sitten uusintana ja muutama osa saattaa yhä löytyä Yle Areenasta. KATSOKAA!)
Luontokuvaajaakaan ei sitten meikästä tule. Se kiinnostus hiipui jo pois aika nuorena, vaikka kävin vielä medialukion jossa kävin useita video-kursseja. Niiden kautta viimeistään oppi, että vaikka kuvaaminen on ihan hauskaa sivupuuhaa silloin tällöin, niin en minä siitä niin paljon pidä.

Halusin myös kuvataiteilijaksi ja kirjailijaksi. Kuvataiteilijaksi ei riitä osaaminen ja nykyisin olenkin (valitettavasti) lähes täysin lopettanut piirtämisen ja malaamisen ja kadottanut nekin vähäiset kyvyt mitä joskus penskana oli. Ammattina kirjailija ei kiehdo, eikä sillä Suomessa moni eläkään. Takaraivossa elää yhä pieni unelma omien tekstien julkaisemisesta, mutta se tuskin tulee koskaan toteutumaan. En usko, että yksikään kustantaja kiinnostuu raapustuksistani ja omakustanteet ovat silkkaa rahanhukkaa. Tällä hetkellä kirjoittelen siis lähinnä omaksi iloksi. Muutama kaveri aina välillä pyytää saada lukea noita kirjoituksia, mutta sen julkisemmaksi homma tuskin koskaan tulee menemään.

Tällä hetkellä tilanne näyttää siltä, että minusta tulee museohyypiö. Se on sitten ihan oma juttunsa tulenko koskaan saamaan oman alan töitä. Mutta olen katsonut sivusta muutamaa kaveria, jotka opiskelevat tietyjä aloja (oikiksessa, valtiotieteellisessä ja lääkiksessä) ainoastaan töiden ja palkan perässä. Kyllä ne aika paljon hajoilevat. Ymmärrän että toimeentuloakin pitää ajatella, mutta niin monta päätä on hajonnut siihen että ihmiset vihaavat tekemäänsä työtä sydämensä pohjasta. Eikä ne opiskelutkaan suju, jos vihaa sitä mitä opiskelee. Itse siis päätin opiskella sitä mitä todella haluan opiskella. Ennemmin siivoan kiinteistöjä ja tiedän, että minulla on joskus vielä koulutukseni takia mahdollisuus saada oman alan töitä, kuin menen opiskelemaan vihaamaani alaa ja valmistun vihaamiini töihin ja teen niitä inhoamiani töitä kunnes saan totaalisen hermoromahduksen.
Kirjoittanut: Ayuku (Jäsen)
  • #208
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 02.04.2011 10:20
Halusin ala-aste ikäisenä olla egyptologi. Pidin Egyptin historiasta paljon, ja tarinat faaraoista yms. olivat varsin kiehtovia, ja halusin itsekin löytää paloja Egyptin historiasta. Äitini tosin murskasi haaveeni sanomalla, että ei siellä taida enää paljoa löytämistä olla. Muita haaveita oli argeologi ja lentoemäntä. Emme matkustelleet perheen kesken ruotsinristeilyjä enempää, joten haaveilin kaikista ammateista, joissa pääsisi matkustelemaan. Jossain välissä haaveilin myöskin ammatista eläinten parissa, eläintarhat kun olivat mahtavia paikkoja.

Lentoemäntää harkitsin vielä myöhemminkin, kunnes selvisi että olen sentin verran liian lyhyt ja liian huononäköinen, joten se sitten vähän jäi. Minulla kun ei lukionkaan jälkeen ollut mitään hajua mitä sitten oikeasti tekisin, päädyin kauppikseen hommaamaan jonkinnäköistä ammattitutkintoa. Siitä sitten kokeilemaan mediatekniikkaa ammattikorkeaan ja tympäännyttyäni siihen, löysin kipinän hius- ja meikkialalle. Nyt olen ihan tyytyväinen kampaaja-maskeeraaja.
Kirjoittanut: Giffirt (Jäsen)
  • #209
  • Arvo: Mahtigootti+
  • Lähetetty: 02.04.2011 10:29

Lainaus: Ayuku

Halusin ala-aste ikäisenä olla egyptologi. Pidin Egyptin historiasta paljon, ja tarinat faaraoista yms. olivat varsin kiehtovia, ja halusin itsekin löytää paloja Egyptin historiasta. Äitini tosin murskasi haaveeni sanomalla, että ei siellä taida enää paljoa löytämistä olla.

OMG. Joo. Minä myös! Mahtava alue. Kirjoitin yhdelle kurssille harjoitustyön Egyptin Amarna-kaudesta. Sen tekeminen oli mahtavaa.

Suomessa ei valitettavasti käsittääkseni voi opikella egyptologiaa. Löydettävää ja tutkittavaa siellä riittää vielä vaikka millä mitalla, siitä tuskin on kyse. Helsingissä voi kai vähän erikoistua egyptologiaan, mutta se opetus tehdään jotenkin yhteistyössä Tukholman yliopiston kanssa ja jotain muuta hämmentävää. Taitaa minultakin tuo egyptologia jäädä harrastuksen tasolle, kun siihen kunnolla erikostuminen vaatisi jo oikeastaan ulkomailla opiskelua.
Kirjoittanut: Ayuku (Jäsen)
  • #210
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 02.04.2011 10:42
Kyllä, Egypti Sain aikanaan stipendin historiasta sinä vuonna, kun aiheena oli muinaiset Egypti, Kreikka ja Rooma.

Lainaus: Giffirt

Suomessa ei valitettavasti käsittääkseni voi opikella egyptologiaa. Löydettävää ja tutkittavaa siellä riittää vielä vaikka millä mitalla, siitä tuskin on kyse. Helsingissä voi kai vähän erikoistua egyptologiaan, mutta se opetus tehdään jotenkin yhteistyössä Tukholman yliopiston kanssa


Kuulostaa vaikealta. Eipä siinä, olisi pitänyt aikanaan panostaa kouluun enemmän että olisi toiveita päästä johonkin yliopistoon sisään. Ja jos nyt lähtisin vielä opiskelemaan yliopstoon, taitaisin itse olla aika muumio kun työkentälle pääsisin
Vaihda maisemaa

Uutta! Nyt voit ahtaa Gootti.netin kännykkäänkin. Palvelun uusimmat uutiset ja suositun keskustelualueen tuoreimmat viestit löytyvät nyt myös kevytversiona mobiililaitteille suunnatussa Gootti.mobi-palvelussa.

  • Goottifoorumia selaa 1 vakoilijaa ja 0 jäsentä . Kävijäennätys tehtiin 17.09.2015 09:50, jolloin paikalla oli väkeä yhteensä 362 henkeä!
Järjestä treffit