Gootti.net

Ajankohtaista 1/2020: Foorumi on toistaiseksi vain lukumoodissa. Uusien viestien tai viestiketjujen lähettäminen ei ole mahdollista. Jäseneksi liittyminen ei ole mahdollista. Vanhat jäsenet voivat kirjautua sisään ja lukea sekä vastaanottaa yksityisviestejä, sekä päivittää profiilinsa tietoja.

unien unettava maailma ja hopeareunus

Kirjoittanut: TaruinenAave (Jäsen)
  • Lähetetty: 11.11.2008 11:31
Aaarrggh, näin unta, että leikkasin hiukseni hetken mielijohteesta aivan lyhyeksi. Loppujen lopuksi se oli sekava kasa jotain mustaa haituvaa, joka näytti aivan järkyttävältä.
Kirjoittanut: MissAnnThrope (Aktiivi)
  • #382
  • Arvo: Mahtigootti+
  • Lähetetty: 11.11.2008 21:41
olen nähnyt monena yönä peräkkäin, että olen ollut paksuna.. Pelottavaa. Voi olla että se johtuu ihan vaan siitä, että olisi pahin painajaiseni saada muksu tässä vaiheessa.
Kirjoittanut: Heetteri (Ex-inkvisiittori & Miss Halloween 2008)
  • Lähetetty: 19.11.2008 17:50
Eilen otin torkut illalla ja näin todella kummallista unta, jonka symboliikkaa jokainen voi halutessaan spekuloida omassa mielessään - minulle asia on selvä.

Olin kotona, ja minulla oli kissan lisäksi käärme ja hamsteri. Koetin ottaa hamsteria kiinni, jotta voisin tappaa sen koska en jaksanut enää pitää siitä huolta. Lopulta sain sen kiinni, ja olin jo syöttämässä sitä käärmeelle, kun tajusin mitä olen tekemässä ja pelastin hamsteriparan. Laitoin sen takaisin häkkiin, joka oli likainen ja hoitamaton. Häkin pohjalla oli toinen, pienempi ja karvainen olento, jonka otin käteen. Se koetti purra minua, ja yhtäkkiä huomasinkin että se oli jonkinlainen puutiaismainen olento joka imee verta isännästään ja ottaa vähitellen sen muodon. Liiskasin ötökän kuvottuneena kenkäni alle.

Sitten lähdin etsimään lamppua, koska huoneessani oli niin pimeää. Tulin huoneeseen joka muistutti isoäidin kammaria - vanha tuoksu, vanhoja huonekaluja ja tunkkainen yleisilme. Huone oli täynnä toimimattomia lamppuja joiden johdot olivat sotkeutuneet toisiinsa, ja pelkäsin saavani sähköiskun. Yhtäkkiä ovi kävi, ja eteisestä kohti olohuonetta marssi lauma partiolaisia. Yksi heistä, saparopäinen pikkutyttö, tuli luokseni, ja sanoi väsyneen oloisesti "Tuletko kohta juomaan teetä, vai aiotko vielä kauankin leikkiä 19-vuotiaiden kanssa?" Tajusin sillä hetkellä, että tyttö olin minä itse.

Korvani juuressa soi Jonen kännykän soittoääni - tarkemmin sanottuna soittoäänibiisin alussa oleva puheosio, uudelleen ja uudelleen. Se käsittelee ihmisten keskinäistä tasa-arvoa kuoleman hetkellä, ja koin tämän todella ahdistavaksi. Etsin ja etsin puhelinta, ja lopulta paikallistin sen hupparini taskusta. Se soi, mutta puhelin oli sammutettu. Se säikäytti minut, tunnelma oli aavemainen. Puhelin soi korvani juuressa, vaikka se oli kädessäni, ja lisäksi sammuneena.

Lopulta olinkin 9-vuotias, ja olin isäni luona Tapiolassa. Lähdin ulos leikkimään, ja pihalla oli tummasta, lahosta puusta rakennettu vuoristoratamainen liukumäki, jonka harjalla olevaan vaunuun kiipesin, ja lähdin liukumaan. Huomasin, että viereisessä leikkirakennelmassa oli paljon hienompi, kaksipaikkainen ja toimiva vaunu, ja kosolti enemmän mäkiä, puhumattakaan mäen lopussa olevasta turvapysähdyksestä. Sillä hetkellä huomasin, että minun kulkemani mäki loppui äkkipudotukseen. En kyennyt jarruttamaan, vaan molskahdin mutaiseen veteen.

Rannalla oli jostakin syystä Atte ja muita viime aikoina (varmaan juuri tupareiden vuoksi) näkemiäni naamoja, jotka koettivat vetää minua ulos vedestä. Lopulta sanoin "en minä jaksa enää elää." Käänsin kasvoni alaspäin, ja lakkasin hengittämästä.

Heräsin.
Kirjoittanut: Lacy gloom (Aktiivi)
  • #384
  • Arvo: Mahtigootti+
  • Lähetetty: 19.11.2008 17:58
Heetteri
Hui. Hassua miten jotkut unet muistaa niin selvästi ja pikkutarkasti, kun toiset (minulla useimmat) ovat yhtä mössöä, mistä ei ota mitään selvää.
Itse näen nykyään todella vähän unia (tai en muista herätessäni nähneeni) ja se on kovin sääli. Painajaisia tosin ei ole ikävä.
Kirjoittanut: TaruinenAave (Jäsen)
  • Lähetetty: 19.11.2008 20:27
Koko viime yön näin epämääräisiä painajaisia.

Olin ilmeisesti jossain edellisen kouluni ylioppilasjuhlissa tai niiden harjoituksissa, koska kyseessä oli koulutapahtuma ja tapahtumapaikkana Helsingin kaupunginteatterin suuri näyttämö. Paikalla oli paljon tuttuja; kavereita, tuttuja yläasteelta ja lukiosta, foorumilaisia jne.

Yhtäkkiä paikalle saapui aseistettuja ihmisiä, jotka olivat ilmeisesti vanhoja koulun oppilaita. He ilmoittivat, että kaikki paikallaolijat ovat nyt panttivankeja ja meitä tultaisiin kiduttamaan ja lopulta tappamaan. Siitä seuraava panttivanki jakso kesti hyvin pitkään ja oli äärimmäisen ahdistava. Sen aikana tapahtui kaikkea outoa, joitakin esimerkiksi kidutettiin antamalla basenjien (siis pienehköjen koirien) raadella heitä.

Juuri kun olisi ollut minun vuoroni tulla kidutetuksi, niin paikalle saapui YK-joukot pelastamaan meitä. En kuitenkaan päässyt heti ulos salista ja sillä välin katsoin kun ystäväni ja eräs tuttumme tanssivat lavalla hyvin typerästi (tämä tuttumme harrastaa sellaista oikeastikin) yrittäen saada minutkin mukaan. Sanoin heille, ettei henkinen kapasiteettini riitä nyt pelleilemiseen. Kohta paikalle tuli lisää tämän tutun kavereita, jotka olivat samalla yläasteella kuin mekin. Siinä vaiheessa kyllästyin heihin ja lähdin ulos salista. Päästyäni ulos salista tulinkin johonkin Itäkeskuksen käytävään. Vastaan käveli myös Chrystalis, joka sitten ilmoitti saattavansa minut kotiin, koska olin niin voipuneen näköinen.

En kuitenkaan mennyt kotiin, vaan vanhempieni luokse. Lähdin kohta pois ja silloin minulle soitti Ninni, joka kertoi että hän tulee nyt meille, koska haluaa välttämättä nähdä Corpse Briden välittömästi. Kävelen sitten nopeasti kotiin ja Ninni odottaa minua rapussa. Ovemme edessä seisoo myös epämääräisen näköinen tyttö, joka kertoo, että hän tulee myös meille. Ilmoitan, ettei hän todellakaan ole tulossa minun kotiini, enkä minä halua häntä sinne. Tyttö sitten selittää, että meillä on joku lappu, jossa lukee, että hän saa tulla. Mitään lappua ei kuitenkaan ole ja sanon, että kysyköön naapureilta, mutta tänne ei saa tulla. Tyttö heittäytyy hankalaksi, jolloin joudumme Ninnin kanssa työntämään hänet ulos ja silloinkin hän jää paukuttamaan ovea.

Näin myös muitakin unia yön aikana, mutta niistä ei onneksi jäänyt mieleen kuin epämääräisiä riekaleita.
Kirjoittanut: die Winterreise (Nimetön)
  • Lähetetty: 19.11.2008 20:38
Olen viime aikoina nähnyt painajaisia siitä, että äitini on leikannut minulta yön aikana pitkät hiukseni lyhyiksi, ja ihan huonosti vielä. Aina herättyäni (siis sen unen aikana) olen katsonut hiuksiani ja ja sitten vaan tullut että "mitäääää". Olen mennyt sitten alas ja sanonut äiskälle, että mitä menit tekemään, johon sitten että "leikkasin vaan sun hiukset". Sitten on tullut aina ihan hirvee raivo, mutta sitä ei ole saanut jostain syystä purettua siinä unessa, ja on vaan ruvennut itkemään ihan hirveän katkerasti, ja juossut pois suremaan katkeraa mustaa surua, joka on aina ollut ihan hirveetä. Aina ko. painajaisten jälkeen kun on herännyt (siis ihan oikeasti on herännyt) nii on ollu ihan hirveän paha olo ja järkytys, mutta myös huojennus siitä, että ei miun hiukset ole oikeaati mihinkään menneet, vaan ovat ihanat, pitkät omat itsensä.

Ja sitten toinen painajainen, jonka olen nähnyt vain kerran. Unessa meille ostettiin uusi traktori, ja lähdin siinä kotoa kerrostalosta (en asu oikeasti kerrostalossa, vaan omakotitalossa) sitten ajelemaan sillä ihan innoissani jotain kaupungin katuja. Yhtäkkiä uni siirtyi, ja olin yhtäkkiä pyörätuolissa (ilmeisesti olin ajanut kolarin ja joutunut pyörätuoliin sen takia, unessa ei vain sellaista tapahtumaa ollut). Olin samaisessa kerrostalossa kotona, ja päätin lähteä tutkimaan muita kerroksia (asuin siis jossain 2. kerroksessa vanhempieni kanssa). Ennen kuin menin ulos, sain tietää, että yksi kaverini on tulossa kylään vähän ajan päästä. Menin ulos asunnosta käsillä työntäen pyörätuolia, ja avasin hissin oven. Siellä oli joku tyttö, joka sanoi minulle, että mennään katselemaan paikkoja. "Joo", vastasin, ja sitten mentiin ylimpään, eli kuudenteen, kerrokseen. Tultiin molemmat hissistä ulos, ja mentiin heti oikealle, ja kateltiin, että minkäslainen kerrostalo tämä sitten olikin. Kohta sitten tulimme takaisin hissille, ja tyttö työnsi pyörätuoliani. Satuin katsomaan oikealle (joka siis hissistä ulos tultaessa olisi ollut vasemmalle), ja sitten huomasin jotain kauheaa. Siellä oli pieni osasto täynnä ihan karsean näköisiä potilaita. Ja en siis ollut huomannut potilaita, kun oltiin tultu hissistä ulos. Katsoin potilaita, ja huomasin, että jokaisen pää näytti siltä, kuin kasa veristä jauhelihaa/jotain lihamössöä olisi ollut pään tilalla. Ja ne päät olivat kääräisty jonkinlaiseen läpinäkyvään kelmuun, jonka takia ne näyttivät sipuleilta, jotka olisivat olleet väärinpäin. Säikähdin ihan hulluna, kun yksi potilas mulkoili niiden veristen pikku pallojensa kautta, jotka siis olivat silmät. Yritin mennä äkkiä hissiin, mutta se tyttö, jonka kanssa olin, työnti minua pois. Sivukulmasta näin, kuinka pari hoitajaa lähestyi minua, ja arvasin että he ottaisivat minut sinne huostaansa, koska olin poikkeava eli liikuntakyvytön. Tämmöisiin pikku eristettyihin yksiköihin siis vietiin kaikki sairaat ja vammaiset ja hullut. Rämppäsin hullun lailla hissin ovea, ja sain sen lopulta auki. Menin hissillä toiseen kerrokseen asuntooni, ja rynnin pyörätuoleineni sisälle ja huusin, että "ne tulevat hakemaan minua", johon äiti, että "mitä", ja siihen se uni sitten loppuikin. Ei ollut kyllä kivaa, se oli oikeasti ihan hirveä paha uni.
Kirjoittanut: BronzeRain (Aktiivi)
  • #387
  • Arvo: Platinagootti+
  • Lähetetty: 21.11.2008 15:55
Eilen illalla ennen nukkumaan menoa, odottaessani että vessa vapautuu, peilailin huvikseni itseäni kokovartalopeilistä. Siitä varmaan koko kamala uni johtui.

Unessani seisoin alasti tyhjässä huoneessa, jossa oli peiliseinät. Jälkeenpäin ajateltuna arvelisin sen olleen ukkoni bändin treenikämppä (treenaavat vanhalla kuntosalilla). Peilailin itseäni arvostelevasti, ensin hyvät puolet, kuten tissit ja sääret, ja sitten tulin huonoihin puoliin. Totesin etten pidä vatsastani. Vieressäni olikin yhtäkkiä pöytä, jolla olivat kangassakseni. Tartuin niihin ja leikkasin irti löysän mahamakkarani. Se ei sattunut, ei verta, ei mitään, ja leikkuujälki oli samanlaista ihoa kuin muulloinkin. En kuitenkaan saanut sitä leikattua tasaiseksi, vaan jälki oli epätasaista, vähän samanlaista kun leikatessa isoja paloja vaahtomuovia. Siispä keksi että tarvisen höylän tai jotain. Yhtäkkiä olin omassa keittiässäni, otin laatikosta juustohöylän, menin peilin eteen ja aloin höylätä vatsaani tasaiseksi. Kun vatsa oli hyvä, aloin höylätä reisistäni selluliittia ja kävin läpi kaikki ei-niin-timmit paikat vartalossani.
Taisin olla tasoittelemassa käsivarsiani kun heräsin. Tämä oli se kamalin vaihe, nimittäin tunsin noin viiden sekunnin ajan aivan mieletöntä fyysistä kipua. En ole varma oliko kyseessä jokin unesta johtuva haamukipu, vai kuumeen aiheuttamat lihaskrampit, mutta voitte vain kuvitella miten säikähdin. Oli pakko nousta sängystä ja mennä tutkimaan kroppani. Vaikka näin itsekin selvästi että kroppani on kunnossa, olin silti näkevinäni veriset lakanat kun menin takaisin nukkumaan.

Inhottavaa.
Kirjoittanut: darkAngel (Aktiivi)
  • #388
  • Arvo: Platinagootti+
  • Lähetetty: 22.11.2008 14:45
tämmösen unen näin viime yönä.

oltiin jossain pikkujuoluissa jotka vietettiin bussissa ja kumma kyllä siellä oli myös lapsia vaikka aikuiset juopottelikin. ja esnin siellä oli sitten semmonen tyttö joka anoi rakastavansa minua(krhm? siis miua?), kohta niitä tyttöjä oli jo 5 (eri tyttöjä siis) ja saadakseni ne pois kimpustani huijasin niitä hieman poikapuolisen kaverini kanssa joka oli siellä portsarina (öööh?). no siellä ei ollut juomia vaan kaikilla oli jotain limsaa tai vettä johon liuotettiin semmoinen koskenkorva-jauhepussi(toinen öööh?). miä liuotin omani kokikseen ja kun se siitä loppui niin lähdin etsimään lisää kokista ja päädyin harhailemaan jonnekkin mistä en itekkään ollut varma missä olin kunnes löysin itseni jostain abc-asemalta. ja tietysti ne tytöt oli mukana. sieltä sitten kun päästiin takas siihen bussiin niin tytöt alkoi murheissaan miulle valittamaan miten eivät koskaan löytäisi jotakuta joka rakastaisi niitä ja mulle tuli hirveä syyllisyyden tunto. miä yritin niitä siinä lohdutella ja ne tytöt (jos oikein muistan sen lopun, oli aikas hämärä) oli loppujen lopuks kaikki miun kimpussa taas. ja the end
Kirjoittanut: Swanette (Nimetön)
  • #389
  • • Muokkasi: Swanette
  • Lähetetty: 22.11.2008 18:52
Näin viime yönä varsin häiritsevää unta, jossa seikkaili myös eräs foorumilainen. Tarkemmin en viitsi kertoa, koska uni tosiaan oli... eriskummallinen. O.O

Sitten nukahdin uudestaan aamulla ja näin vielä unta koirasta, joka odotti kahden tuntemani ihmisen (?!) lasta. Jossain vaiheessa koira sitten muuttui käärmeeksi, ja toinen lapsen vanhemmista selitti vakavana muille, että "kyllähän nyt teilläkin on kai joskus ollut käärme!"
Kirjoittanut: Mystification (Aktiivi)
  • #390
  • Arvo: Mahtigootti+
  • Lähetetty: 26.11.2008 10:27
Nyt lähiaikoina joka ikisen unen jo pelkästään värimaailma on ollut niin ankea ettei tee mieli edes mennä nukkumaan.
Kaksi päivää sitten nukuin taas kovin käytännöllisesti kellon ympäri aamusta iltaan, ja sen aikana näin pitkän unen, jossa ei kuitenkaan varsinaista laajaa sisältöä ollut.
Jokainen varmaan muistaa Ingmantal-juuston mainoksen, no, lyhykäisesti selitettynä juoksin samankaltaisella, hyvin laajalla pellolla jonkin sortin metsäkoneita tai traktoreita karkuun. En varsinaisesti nähnyt mikä oli uhkana, mutta äänet oli täysin samanlaisia kuin sienestäessä niiden metsänkaatokoneiden äänet.
Vaihda maisemaa

Uutta! Nyt voit ahtaa Gootti.netin kännykkäänkin. Palvelun uusimmat uutiset ja suositun keskustelualueen tuoreimmat viestit löytyvät nyt myös kevytversiona mobiililaitteille suunnatussa Gootti.mobi-palvelussa.

  • Goottifoorumia selaa 16 vakoilijaa ja 0 jäsentä . Kävijäennätys tehtiin 04.01.2022 03:50, jolloin paikalla oli väkeä yhteensä 501 henkeä!