Gootti.net

Ajankohtaista 1/2020: Foorumi on toistaiseksi vain lukumoodissa. Uusien viestien tai viestiketjujen lähettäminen ei ole mahdollista. Jäseneksi liittyminen ei ole mahdollista. Vanhat jäsenet voivat kirjautua sisään ja lukea sekä vastaanottaa yksityisviestejä, sekä päivittää profiilinsa tietoja.

Goottifoorumi: Goottityyli: Kuinka sinusta tuli gootti?

Kuinka sinusta tuli gootti?

Kirjoittanut: Rose Mary (Jäsen)
  • #211
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 01.12.2007 14:12
Minusta tuli gootti luultavasti sen takia että perhe on hevareita täynnä.
Kirjoittanut: maammanellielli (Jäsen)
  • #212
  • Arvo: Asiantuntija
  • Lähetetty: 05.12.2007 11:31
aluksi kuuntelin näitä "perus" bändejä kuten kotiteollisuutta, 69 eyesiä, niskalaukausta ja mokomaa sun muita, pukeuduin melko äärimmäisen tavallisen tylsästi, massaan upottautuvasti. Yhtenä kesänä näin linnanmäellä todella kauniin goottipariskunnan, tuijotain varmaankin 10 min ja ihmettelin vaatteita yläasteen aikana sitten eksyin käymään morticiassa sun muissa hesan kaupoissa ja tarttui sieltä yksi toppi ja hame mukaan. Siitä se lähti, pikkuhiljaa. Toki minua kiusattiin noin vuosi siitä kuinka wnb olen ja muuta mutta luonteella jätin arvostelijat omaan arvoonsa ja toteutin pukeutumistani oman mieleni mukaan.
Kirjoittanut: kalmakalle (Aktiivi)
  • Lähetetty: 05.12.2007 12:39
Hmm... No 90 luvun alussa ku aloin kuuntelemaan näitä suosittuja metalli bändejä, pidin jo sillon synkän melankolisesta musiikista ja pian löysin paradise lostin Gothic albumin. Se tuntui omalta ja siitä lähtien olen etsinyt sellaista Molli synkistely musaa levykaupoista. pukeuduin 13 vuotiaasta lähtien mustaan ja maihareihin ja siitä luulisin että se on lähtenyt. Välissä 17 vuotiaana tutuistuin reggaehen ja proge musaan, mutta palasin aina tähän synkkään ja molli voittoiseen musaan. Se on luontevinta minulle. Käykää kuuntelemassa www.myspace.com/litostroton. se kertoo kaiken mun musiiki mausta, mun uusin levy.
Kirjoittanut: Evelyn (Aktiivi)
  • #214
  • Arvo: Mahtigootti+
  • Lähetetty: 14.12.2007 17:14
Voisinpa kertoa itsestäni. En sanoisi olevani gootti tai hevari tai hippi tai mikään. Olen vain tällainen, mikä olen. Ala-asteella musiikin kuuntelu lähti liikkeelle Alice Cooper:sta. Sitä seurasivat Metallica, Sentenced, Type O Negative jne. Seitsemännellä luokalla aloin pukeutua (kas kummaa) mustiin vaatteisiin ja pitkään nahkatakkiin. Silloin hain jossain lehdessä itselleni kirjekaveria, ja ilmoitukseen vastasi gootti-poika Oulusta. Kirjoitteleminen hänen kanssaan oli mukavaa, olimme samalla aaltopituudella. Kerran hän oli nauhoittanut kasetille eri bändejä, joita hän kuunteli, ja lähetti sen mulle. Pidin kovasti jokaisesta kappaleesta ja melkein kulutin nauhan puhki. Sittten se kirjoitteleminen vain jäi.

Noh, sen jälkeen tuli "musiikki ei oo mitään, jos se ei oo raskasta tai nopeaa"-vaihe. Tätä jatkui tuonne lukion ensimmäisen ja toisen luokan välille kunnes metallimusiikki alkoi kuulostamaan tylsältä korvissani. Aloin taas tutustumaan gootimpaan musaan, ja yllätykseni huomasin pitäväni myös tällaisesta musiikista. Sitten jossain välissä löysin tämmöisen foorumin ja ajattelin löytäväni täältä samanhenkisiä ihmisiä.

Luonteesta voisin sanoa, että olen aina ollut synkkä henkilö. Nykyään yritän kuitenkin olla mahdollisimman avoin ja iloinen tyypitär. Ja olen aina pitänyt kauhutarinoista, taruolennoista, goottityylisistä vaatteista ja kaikenlaisista synkistä asioista. Lapsena paras ystäväni oli oma mielikuvitus.

En tosiaan osaa enkä halua määritellä itseäni. Jos jokin olen, niin olen sitten siili.
Kirjoittanut: Blacksmith (Nimetön)
  • Lähetetty: 19.12.2007 22:53
Jaa-a, niin kauan kuin muistan olen ollut kiinnostunut esim. ns. goottilaisesta rakennustyylistä sekä siihen liittyvistä asioista. Varhaisin muistikuvani tästä aiheesta on ala-aste ikäisenä lukemani Aku Ankka sarjakuvalehden sivuilta, tarkemmin Roope-setä ja Kirkontornin huilunsoittaja (alkup. The Phantom of Notre Duck) jatkokertomus, jossa mustiin pukeutunut mystinen huilunsoittaja liihotteli pitkin Notre Damen katedraalista esikuvansa ammentaneen "Notre Duckin" torneissa ja käytävillä. Pikkupoikana minua ei meinannut saada pois hautausmailta, kuulemma viihdyin siellä. Muistan kyllä elävästi kuinka kuljimme aina haudoille kynttilöitä tai kukkia viedessämme vanhan ja suuren rautaisen ristin ohi, joka koristi vanhaa rauta-aidoin kehystettyä hautaa. Tuo risti oli jotenkin kaunis, niitä ihailen vieläkin hautausmailla käydessäni.

Nuorena miehen alkuna aloivat sitten kiinnostaa klassiset kauhukertomukset ja niitä tuli luettua aika paljon. Raskaampi musiikki on soinut korvissani aina enemmän tai vähemmän. Olen siis lähes koko ikäni ollut jollain lailla kiinnostunut goottimaisista asioista, jopa siis tiedostamattani että ne liittyvät goottiuteen. Pukeutumiseni ei ole ollut koskaan sellaista mille se tänä päivänä goottihenkisten henkilöiden yllä yleensä näyttäytyy. Mustasta olen pitänyt aina ja se näkyy kyllä vaateparsissani. Jos olisin nuoruudessani pukeutunut kuin nykyään nuoret ja vähän vanhemmatkin gootit tekevät, olisin ollut melkoinen kummajainen. Eikä nykypäivän goottivaatteita silloin edes ollut olemassakaan, ei ainakaan siellä missä minä vietin nuoruuteni.

Muutamia vuosia sitten aloin huomata ylä-aste ikäisen tyttäreni musiikkimaun suuntautuva raskaampaan musiikkiin, samalla alkoi ajatusmaailma sekä vaatetus muuttua yhä goottimaisempaan suuntaan. Vaikka en ainakaan tietoisesti ollut antanut virikkeitä em. suuntaukseen, on hänestä tullut gootti.
Tämä antoi minulle sysäyksen siihen että olen tavallaan "herännyt" aiheeseen takaisin, vaikkei se minusta milloinkaan ole pois lähtenytkään. Tästä syystä päätin liittyä tännekin.

Olen siis ollut jonkin asteinen gootti pienen ikäni enkä osaa sanoa miten minusta tuli sellainen. Luulen että se kumpuaa jostain sisimpäni syvyyksista, tai ehkäpä sukumme alkujuurilta asti.
Kirjoittanut: Layil (Jäsen)
  • Lähetetty: 29.12.2007 21:21
Kuudennella luokalla ihastuin vampyyreihin ja piirtelin niitä. Halusin tietenkin itsekin olla vampyyri. Musiikkimaku oli todellakin pop/rock tuohon aikaan. Lempipändinä ehkä Linkin Park, HIM, Kwan, Korn. Pukeutuminen sellasta farkut ja vaaleansininen paita. Tuskin omistin mustia vaatteita. Olin kuudennella sellanen punapäinen pikkutyttö ja niin myös suurimman osan yläasteesta. Seiskalla vaikutin vielä ihan normaalilta. Vihasin sitä kuitenkin, kun kaverit puhuivat joistan poppilaulajista ja tällästä. Ei niiden elämä kiinnostanut ollenkaan.. eikä niiden uudet levytkään. Kaveripiiri rupes vaihtumaan siinä seiskan lopulla.
Kesäloman jälkeen kasille siirtyessä pari kaveria oli löytäny tän hevari/goottipuolen itestään. Kiinnostuin raskaammasta musiikista. Kasilla se oli sitä Korn, S.O.A.D, Dimmu Borgir, Cradle of Filth, Disturbed. Pukeuduin lähes aina mustaan tai revittyihin farkkuihin. Hiukset tosin olivat aina olkapäille ja punaiset. Ysillä sitten noh.. sama homma jatkui, mutta hiusten väri tummeni viininpunaiseen. Sitten leikkasin lyhyeksi (sitä kadun) ja värjäsin hiukset päältä mustaksi. Tummasta violetistä tuli myöhemmin hiusteni väri. Keksin sitten pistää ensimmäiset kuidut päähän ysiluokan loputtua.. eli kuituletit mustaa tietysti. Silloin tajusin et tää on se mun juttu lisäkkeet Musiikkimaku oli siirtyny rankemaan ja "tummempaan".. Death metalliin, goottirockiin/metalliin.
amiksen ekalla punamustat huoparastat ja oli pakko saada korsetti ja kaikkea.. rupes tää oikee "goottijuttu" kiinnostamaan enemmän.. olin aika äijä ennen.. kai halusin naisellistua tai jotain
Nykyään sitten kuuntelen death metallia, gootimpaa metallia ja rockia, industrialia, industrial metallia. Oon viimein tajunnu mikä on se mun juttu
Kirjoittanut: B_J (Jäsen)
  • #217
  • Arvo: Tulokas
  • Lähetetty: 29.12.2007 21:58
Pienenä tuli jo taisteltua kaikkea massaa vastaan. En suostunut pukemaan hamosia, kuten muut tyttelit, vaan ne piti olla housut. Mustaan on aika varhainen kosketus, sillä pikkulapsen raapustuksissa on vain yksi ja sama idea - musta sotku.
Olin hyvin nuori, mutta koulussa kuitenkin, kun aloin kuuntelemaan ensimmäistä synkistely yhtyettäni Nightwishiä.
Siitä se lähti. Lyhyistä sarkastisista sarjakuvista lohikäärmeisiin. Olen aina ollut hyvinkin todellisuuspakoinen ja fantasia on ruokkinut tätä kaikkea.
Menin kirpputorille 12 v.ja ostin ensimmäisen mustan pitkän hameeni ja talvibootsit. Tulihan tuossa viininpunainen samettipaita mukaan(mutta se oli epämiellyttävä).
Kirjasto oli toinen kotini. Lainasin Draculan ja sen jälkeen aloin ahmimaan Anne Ricea. Vampyyrit ovat edelleenkin intohimoni.
En ole kovinkaan pyrkinyt olemaan erilainen, minä vain olin, sillä erilaiset asiat kiehtoivat minua. Ja siitä se kiusaaminen sai lisäpotkua.
7 -luokalla kuuntelin tälläistä miehistä jee jee -heviä/metallia( CoB, In Flames, Hypocrisy..). Silloin pukeuduin eritoten mustaan ja hakaneuliin. Hiukseni olivat oljen väriset.
Lähemmäs tätä elämän vaihetta tultaessa mukaan on tarttunut kaikenlaista. Jee jee -hevi on kaukana takanapäin ja olen saanut nauttia ihanista vaatteistani. Olen kauhea pvc friikki ja pelottaa että koko vaatekaappini näyttää kumivarastolta.
Kirjoittanut: Suokas (Aktiivi)
  • #218
  • Arvo: Mahtigootti+
  • Lähetetty: 01.01.2008 22:53

Lainaus: B_J

jee jee -heviä/metallia

Nyt kyl meni ihan ohi...
Kirjoittanut: Venom (Jäsen)
  • #219
  • Arvo: Mahtigootti
  • Lähetetty: 04.01.2008 00:36
Miten minusta tuli gootti.
Noh, lapsesta asti ollut erilainen, kiinnostunut kaikesta mistä muut eivät yms.
6 luokalla mun isoveli antoi mulle rammsteinin levyn, ihastuin heti raskaampaan musiikkiin, pian piti saada levyjä yhä enemmänylä-asteelle kun tulin, vaatteet oli tietenkin mulla vaan verkkarit ja maastotakki ja maiharit jalassa, väki nauroi mun vaatteille. Tympäännyin ja hankin mustat farkut, pian hankin mustan takin ja omasta mielestäni ne sopivat mulle hyvin.
Laiton sitten slayerin selkämerkin mun mustan farkkutakin selkään, hetihän alkoivat saatananpalvojaksi haukkua, en jaksanut enää välittää siitä. Siinä vaiheessa olin alkanut vajota syvälle masennukseen ja viiltelin itseäni ja vielä nykyäänkin.
Talvella vuonna 2007 päädyin osastolle, päätin sitten aikani siellä lojuttua hankkia lisää vaatteita. Hankin sitten mustan hupparin ja sellaset housut missä oli vetoketjuja yms paljon, tykkäsin niistä. Pääsin sitten keväällä osastolta pois.
Kesä meni ryypätessä ja lääkkeitä vetäessä, itsemurhaakin yritin päissäni ja suljetulla olin viikon. Lopulta aloin tulla järkiini ja mietin että tätäkö minä haluan. Lopetin ryyppäämisen ja sekakäytön kun alkoivat kädet vapista ja koko ruumis vapista. Aloin sitten runojakin väsäillä, kaikissa niissä keskeinen asia on kuolema, itsemurha, joissain on saatana keskeinen asia. Tuntui vain mukavalta hakata tunteet paperille eikä juoda itseään sammuksiin. Mietiskely on myös minulle tärkeää. Alusta asti minua on kaikki mystiset asiat kiinnostaneet, ufot, aaveet, kiroukset, vamppyyrit ja kaikenlaiset muutkin asiat. Tajusin lopulta olevani enemmän gootti kuin hevari. Viihdyn hyvin pimeässä, en juurikaan jaksa päivänvaloa nähdä, se masentaa mua.
Tässä kaupungissa ei ole juuri ollenkaan gootteja, joten melko yksinäistä on kun ei samanlaisia ihmisiä missään. Selitän taas vähän turhankin nopeasti kaiken
Kirjoittanut: winterheart (Jäsen)
  • #220
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 04.01.2008 01:34
Jaahas..miten nyt aloittaisinkaan. En pidä itseäni varsinaisena goottina. Mutta jos nyt tässä edes jotain kertoisin.
Ala-asteiässä, siinä 10-vuotiaana löysin ensimmäiset metallibändit, Dimmu Borgirin ja Nightwishin, sen jälkeen rupesinkin kuuntelemaan Helloweenia. 10-vuotiaasta asti pukeutuminen on muuttunut tummempaan suuntaan, tosin yläasteaikoina musta vakiintui pääväriksi pukeutumiseeni. Yläasteella iski masennus (koulukiusaamisen takia) ja sitten vain rupesin haalimaan mieleeni enemmän ja enemmän metalbändejä. Rupesin kirjoittamaan, purkamaan pahaa oloani runoihin. No, siinähän niitä synkkiä teoksia sitten syntyikin Sanoisin että olen pikku hiljaa hivuttautunut goottimaisempaan suuntaan. Muutama vuosi sitten olen ollut lähinnä hevari, mutta musiikkimakuni on laajentunut huomattavasti sen jälkeen. Kuuntelen metallin ohella industrialia ja teknoa. Pari vuotta sitten löysin Alien Sex Fiendin, hei, tämähän on hyvä bändi! Pukeutumiseni on myös pikkuhiljaa hivuttautunut sinne goottimaisen puolelle. Korsetteja, pitkiä hameita, samettia. Sanoisin, että olen myös naisellisempi nykyään.

Ömh..tulipas kökkö kirjoitus.
Vaihda maisemaa

Uutta! Nyt voit ahtaa Gootti.netin kännykkäänkin. Palvelun uusimmat uutiset ja suositun keskustelualueen tuoreimmat viestit löytyvät nyt myös kevytversiona mobiililaitteille suunnatussa Gootti.mobi-palvelussa.

Samanlaisia aiheita
  • Goottifoorumia selaa 30 vakoilijaa ja 0 jäsentä . Kävijäennätys tehtiin 04.01.2022 03:50, jolloin paikalla oli väkeä yhteensä 501 henkeä!