Gootti.net

Ajankohtaista 1/2020: Foorumi on toistaiseksi vain lukumoodissa. Uusien viestien tai viestiketjujen lähettäminen ei ole mahdollista. Jäseneksi liittyminen ei ole mahdollista. Vanhat jäsenet voivat kirjautua sisään ja lukea sekä vastaanottaa yksityisviestejä, sekä päivittää profiilinsa tietoja.

Kuinka sinusta tuli gootti?

Kirjoittanut: Velvet Grey (Nimetön)
  • #41
  • • Muokkasi: Velvet Grey
  • Lähetetty: 04.12.2006 16:14
Lainaus: NoraFilth Joitakin noista kuuntelen satunnaisesti ja vain harvoilta olen jaksanut levyn ostaa polttaminen ja kavereilta lainaus on edullisempaa!

Olisi silti mukavaa, jos tukisit skeneäsi. Goottibändeillä on vielä pienempi yleisö kuin metallivastaavilla, joten koko homma on vähän ihmisten kiinnostuksen ja ostamisen varassa.

En todellakaan silti kiellä, etteikö warettaminen olisi kätevä tapa tarkistaa, onko jokin levy ostamisen arvoinen. Jos on, ostan levyn, jos ei niin poistan sen koneelta eikä kukaan ole hävinnyt mitään.

Off topic, mutta luulen levy-yhtiöiden todellisen harmin warettamisen parissa johtuvan siitä, etteivät he voi myydä enää muovisia Mega Beibe - i wanna suck your cock aah aah aah- tyyppisiä yhdenhitinihmeitä ihmisille, heistä kun on tullut tarkempia rahoistaan.
Kirjoittanut: Velvet Grey (Nimetön)
  • Lähetetty: 07.12.2006 22:21
Hmm. Voisin vastata nyt kyssäänkin. Aiemmin se oli vähän niin ja näin, kun halusin pysyä suht anonyyminä täällä.

Eli kiinnostusta on löytynyt aina historiaa, erityisesti ******* kohtaan. Sieltä kai periytyy ihastukseni pitsihörsylöitä kohtaan . Olen kai aina ollut vähän omalaatuinen. Joskus ******** tuli äidin suunnalta meinaan se kuuluisa "miksetsä voi olla niinku kaikki muutkin"-lausahdus .

Olin joskus ********* lähinnä ********, josta sitten syttyi kiinnostus taas ******** ******* kohtaan. Kasilla vaatekaappi musteni, keväällä taas törmäsin Suruaikaan ja Two Witchesiin, josta lähti kiinnostus goottimusaa kohtaan. Oli sellainen 'tätä on pakko saada lisää'-fiilis. ******* sitten suurin osa metallista oli pudonnut pois messistä ja korvautunut jööttimusalla. Samalla aloin koikkua goottivaatteissa koulussa :P. Se taiteellinen puoli nyt on aika sama, minulla on aina ollut kiinnostusta synkempiä juttuja kohtaan.

Nyt ******** ****** (jeespoks, abihan mun pitäisi ikäni puolesta olla. ääh) mikään tuosta ysin tilasta ei ole muuttunut. Bändejä on löytynyt lisää, olen (toivottavasti) fiksumpi ja nykyään olen niin mukavuudenhaluinen, etten pistä mitään korsettia päälle kouluun.

Sorry kun tuosta tuli vähän musiikkimaunkin muuttumisen selostamista, mutten voi sille mitään. Tämä juttu on tullut musiikin kautta.

Ylläpito muokkasi: Viestiä sensuroitu viestin lähettäjän pyynnöstä.
Kirjoittanut: predatoress (Jäsen)
  • #43
  • Arvo: Asiantuntija
  • Lähetetty: 17.12.2006 17:57
Itse olen aina ollut herkkä luonnonlapsi. Minua ei kiinnostanut muiden ihmisten seura, tykkäsin isoista kissapedoista ja dinosauruksista kun muut ikäiseni tytöt leikkivät vielä heppaleikkejä. Kasvoin veljen parissa, alkoholisoituneen isän varjossa, perheessä, joka oli täynnä tappelua ja vihaa koska isovanhempani asuivat samassa taloudessa. Ainoa pakokeinoni oli metsä, ja rakastamani eläimet. Monet yöt kyyhötin pimeällä rannalla katsoen kuunsiltaa veden yllä haaveillen paremmasta paikasta olla ja elää. Jo varhain huomasin, että kylmyydestä huolimatta hautausmaa ja kirkon portaat olivat pienen kylän rauhallisimmat paikat metsän lisäksi. Vaatetukseni tummeni vaikka edelleen pidin hengittäviä, mukavia vaatteita ylläni. Sen lisäksi, että kotonani oli vaikeaa, minua kiusattiin koulussa hyvien numeroideni takia. Olin myös taiteellisesti lahjakas. Kauhu on ollut aina lähellä sydäntäni, se vapaus, mitä muuttuminen hirviöksi merkitsi...

Ja löysin sudet. Sielunveljeni.

Edelleen pukeudun melko 'normaalisti' vaikka sisältä olen langennut enkeli. Ihastuin Nightwishiin joskus ala- ja yläasteen vaiheessa, ja pöllin veljeltä Nightwishin Oceanborn -levyn Nyt sitten kuuntelen melkein kaikkea Gregorianista teknoon ja metalliin, joten musiikin puolesta en voi sanoa olevani gootti.

Varsinainen läpimurto oli kuitenkin, kun muutin kylästäni pois, kauas siitä sosiaalisesta paineesta, mitä pikku tuppukylässä ihmisten ylle langetetaan. En ole ollut koskaan kapinallinen, joten olin vain tyytyväinen, kun minuun ei kiinnitetty pahemmin huomiota. Mutta nyt tunnen olevani vapaa tekemään ja pukeutumaan miten haluan. Pimeyden mystiikka ja estetiikka kiehtoo edelleen mitä suurimmassa määrin, ja huomaan kerääväni siihen liittyvää sälää ympärilleni. Veljen kaverin vitsailu 'goottitytöstä' ei ehkä olekkaan niin kaukaa haettu, mutten myönnä mitään ihmisille, jotka eivät ymmärrä sanan varsinaista ideaa. Se, että pukeudun tummiin ei todellakaan ole oikea tapa määritellä, mitä olen.

Noh tuppukylät on tuppukyliä ja olen aika eksoottinen näky niin siellä kuin täälläkin, painotan luonnonläheistä pukeutumista, eikä variksen sulat hiuksissani ole ihmeellinen näky.

No juuh, voisin jauhaa pitempään, mutei kukaan jaksa lukea romaania Mutta ensimmäisen kerran kun kuulin gooteista olin ällistynyt - onko olemassa muitakin kaltaisiani pimeydessä vaeltavia, kauniita sieluja? Ettei kaikille kaikki ole vain pintaa, viimeisen muodin mukana juoksevaa sakkia, jotka juttelevat vain jonninjoutavaa p*skaa ja kikattelevat suurissa parvissa kuin pahaiset kanalaumat?

Ja vastaus on: Kyllä. Meitä on.
Kirjoittanut: Mephistopheles (Jäsen)
  • #44
  • Arvo: Asiantuntija
  • Lähetetty: 18.12.2006 14:57
No meikäläinen rupesi ala-asteella kiinnostumaan kaikesta synkästä ja pelottavasta. Olen aina ollut kiinnostunut rajatiedosta yms.

Sitten, rupesin kuuntelemaan Evanescenceä joskus siinä viidennellä. En sanonut itseäni gootiksi vielä siinä vaiheessa, koska Evanescencehän ei ole goottibändi . Sitten siirryin asteittain metalliin ja nyt löysin Bauhausin, Deine Lakaienin, Dark Sanctuaryn yms. ja vasta hiljattain olen ruvennut nimittämään itseäni gootiksi.
Kirjoittanut: Sharwynn (Nimetön)
  • #45
  • • Muokkasi: Sharwynn
  • Lähetetty: 19.12.2006 16:28
No hmm.. Sharwynn-tädin tyylihistoria: Vitosella tyyliäni kuvasi ehkä parhaiten tavallinen tallaaja kohtaa punkkarin, risat farkut ja raitasukat mutta ei vielä mitään radikaalia. Pääväri oli jo silloin musta mutta kutosella ja seiskalla se sitten olikin "ainoa sallittu". Pukeuduin bändipaitoihin ja ripustelin housuihini ketjuja jne. Kasilla tajusin gootit, heidän aatemaailmansa kolahti. Olen aina ollut fantasiafriikki ja hörsylöiden ja historiallisvaikutteisten vaatteiden perään, mutta vasta silloin tajusin ettei ole outoa pukeutua niin joka päivä vaan todella hienoa ja ihailtavaa. Muutin tyyliäni pikkuhiljaa enemmän ja enemmän gootiksi, mutta saan vieläkin kuulla milloin oikein jätän vouhotukseni. Olen nyt lukion kakkosella. Pukeudun arkena edelleen lähinnä mustaan, violetistakin pidän ja hörsylähameista, mutta enimmäkseen vain Suuriin Tilaisuuksiin korsetin ja muuta juhlavampaa.

Musiikilla on myös ollut suuri vaikutus; ensin Nightwish, 69 Eyes, Children of Bodom, Amoral, ja muu deathmeteli, nykyään lisäksi Moonsorrow, Battlelore, Swallow the Sun, Sisters of Mercy ja vaikka mitä muuta; metallin puolelle taitaapi enempi mennä :P
Kirjoittanut: NoraFilth (Jäsen)
  • #46
  • Arvo: Tulokas
  • Lähetetty: 16.01.2007 14:36

Lainaus: Velvet Grey

Olisi silti mukavaa, jos tukisit skeneäsi. Goottibändeillä on vielä pienempi yleisö kuin metallivastaavilla, joten koko homma on vähän ihmisten kiinnostuksen ja ostamisen varassa.



^ Aivan, onhan se noinkin. Ostaisin kyllä jos minulla olisi rahaa, mutta ei ole. Levyt ovat kalliita ja tarvitsen rahaa muuhunkin. Meinasin kyllä ensi kuussa ostaa levyjä, mutta menisin vararikkoon jos ostaisin kaikki levyt mitkä haluan.
Kirjoittanut: PoorLittleGirl (Jäsen)
  • #47
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 16.01.2007 15:57
Itse olin aina "erillainen" ja kiusattu lapsi, koskaan minulla ei ole ollut kavereita koulussa, ala-asteelta asti haukuttiin lehmäksi tms ja kun kaikki muut alkoi pukeutua "hienosti" itse pidin samoja ikivanhoja vaatteita.
Aina olin ihaillut "tumanpuhuvia" ihmisiä ja kauhuleffoja olen katsellut varmasti jostain 7vuotiaasta asti.
Kiusaamisen takia enkai koskaan viitsinyt edes panostaa vaatteisiin,varsinkin kun ei meidän vanhemmilla ollut varaa mitään ostaa,kaikki tuli sossun kautta.

Sitten yläasteella sain vielä silmälasit ja siitä se riemu repesikin...

Vihdoin tapasin pojan josta myöhemmin tuli parhain kaverini.hän oli rokkari jolla oli mustaa meikkiä, verrkopaitoja,nahkaa yms.

Silloin ymmärsin ettei sillä ole yhtään väliä mitä muut sanovat ja päätin uskaltaa vihdoin olla oma itseni. En ole koskaan ollut yhtä onnellinen!!
Ekan kerran kun värjäsin hiukseni mustaksi kaljuunnuin aika pahasti muttei se menoa haitannut! =D

Nykyään olen mitä olen jaet yläastetyypitkin olivat sitä mieltä että olin löytänyt itseni =)
Ja vihdoin sain katsella Freddy Kruegeria iloa tuntien

Eli sisälläni asui aina pieni gootti,se vain oli lukittu pienen epävarman tyttösen sisään.
Kirjoittanut: TheSecret (Aktiivi)
  • #48
  • Arvo: Mahtigootti++
  • Lähetetty: 20.01.2007 22:09
Minulla on myös tämä goottius aika uusi juttu. Kolmisen vuotta olen näin pukeutunut, ja ajatellut. Minun tarinani menee jotakuinkin näin:

Elän ehkä turhankin ylisuojelevaisessa perheessä. Teistä monet ovat kertoneet, kuinka ovat pienestä pitäen tykänneet vampyyreitä, noidista, ja jo ala-asteella siirtyneet musiikissa gootimpaan/metallimpaan. Minulla ei silloin ollut edes mitään tietoa noiden asioiden olemassa olosta! Minulla ei ala-asteella ollut mitään omaa näkemystä mistään, kuuntelin sitä musiikkia mitä kotona oli, pukeuduin niihin vatteisiin mitä äiti kaupasta minulle toi. Minulle iski kamala masennus siinä viidennellä luokalla. Ajatusmaailmani alkoi hivuttautua nykyiseen, kirjoitin novelleja ja runoja kuolemasta, elämän kurjuudesta, kaiksta siitä mikä sisälläni velloi. Yläasteelle siirtyessäni näin ensimmäisen kerran ihmisen, joka pukeutui mustiin, hän oli joku hevari. En voinut muuta kuin katsoa silmät pyöreinä ja ajatella, että wau.
Omaa mieltymystäni aloin tuoda pukeutumiseeni vasta kasiluokalla. Minulla muutos tuli oikeastaan aika äkkiä. Luokkakuvia jos katsoo, niin ei kasi ja ysiluokan kuvita tunnistaisi samaksi henkilöksi. (kasilla muutos alkoi tapahtua kuvausten jälkeen). Minua ei oikein otettu tosissaan, ja vanhemmatkin järkyttyivät, yrittivät kaikkensa että minusta tulisi taas "normaali", puhuivat myös että kyllä tämä menee vielä ohi. Mutta sen jälkeen, kun olen alkanut tutustua goottilaisuuteen, olen löytänyt asiast jotka minua todella kiinnostaa, olen varma, että tämä on se minun juttuni, olen löytänyt kotiin. sanoivat muut mitä tahansa.
Kirjoittanut: jeeves (Aktiivi)
  • #49
  • Arvo: Mahtigootti
  • • Muokkasi: jeeves
  • Lähetetty: 22.01.2007 11:54
tosi vaikeaa miulle sanoa millon alkoi.. hyvä että muistan mitä eilen tapahtui. no mutta ala-asteella olin sellanen örmeliini joka kuunteli mieluiten metallicaa yksin ja piirsin kuvia kissavampyyreista samalla kun toiset keräsivät kasoittain spice girls kamaa.
kuudennella luokalla olin ihan kai muuten normaali. ainiin paitsi että minua on aina koulukiusattu . sepä hauskaa.. mutta seiskalla aloin jo vähän meikkaamaan ja pukeutumaan oman maun mukaisesti ja musiikkimakuun kuului muitakin bändejä kuin metallica.. ja kasilla meikkasin jo enemmän ja värjäsin hiuksia ja jotain.... ysillä olin jo sitten aivan kauhea noita-akka kuten monet sen aikaiset koulutoverini toitottivat mahd. usein etten vaan olisi unohtanut. samoihin akoihin tyulivat mukaan edgar allan poe ja h.p lovecraft.ainiin ,ja kun näin eka kerran kasi tai seiska luokalla ison serkkuni tyttöystävän, joka oli, ja on edelleenkin gootti, olian aivan haltioissani xD
Kirjoittanut: jeeves (Aktiivi)
  • #50
  • Arvo: Mahtigootti
  • Lähetetty: 22.01.2007 11:56

Lainaus: PoorLittleGirl

Itse olin aina "erillainen" ja kiusattu lapsi, koskaan minulla ei ole ollut kavereita koulussa, ala-asteelta asti haukuttiin lehmäksi tms ja kun kaikki muut alkoi pukeutua "hienosti" itse pidin samoja ikivanhoja vaatteita.
Aina olin ihaillut "tumanpuhuvia" ihmisiä ja kauhuleffoja olen katsellut varmasti jostain 7vuotiaasta asti.
Kiusaamisen takia enkai koskaan viitsinyt edes panostaa vaatteisiin,varsinkin kun ei meidän vanhemmilla ollut varaa mitään ostaa


Kuulostaa ihan minulta, ei, en halua varastaa tarinaasi mutta ajattelin vaan sanoa että et ole yksin
Vaihda maisemaa

Uutta! Nyt voit ahtaa Gootti.netin kännykkäänkin. Palvelun uusimmat uutiset ja suositun keskustelualueen tuoreimmat viestit löytyvät nyt myös kevytversiona mobiililaitteille suunnatussa Gootti.mobi-palvelussa.

  • Goottifoorumia selaa 1 vakoilijaa ja 0 jäsentä . Kävijäennätys tehtiin 17.09.2015 09:50, jolloin paikalla oli väkeä yhteensä 362 henkeä!
Järjestä treffit