Vaikka oonkin ollu gootti yli puolet elämästäni, niin ei se kauheesti tän hetkisessä himassa näy, koska avomies taas on sellanen hippityyppi paremminkin.
Kun asuin Kokkolassa vuoteen 98 asti, oli mun huone täynnä kaikkee goottiaiheista sälää, ja sit kun muutin Ouluun kirjoitusten jälkeen, muutinkin samalla yhteen silloisen avomieheni kans. Oltiin köyhiä opiskelijoita ja elätin meitä 2 vuotta myymällä kirpparilla krääsää, joten siinä meni moni rakas esine jota nyt niin ikävöin. Sisustus oli ekaks ihan mustavalkonen, sit kun muutettiin Oulussa Kaukovainiosta Peltolaan, innostuin keräileen kaikkee pantteriaiheista. Isot kissaeläimet (kuten pienemmätkin) on aina ollu lähellä sydäntä. Koko kämppä oli sit pantteri- ja tiikerikuvioiden peitossa tekstiileistä patsaisiin, tiskiharjoista kodinkoneisiin. No, sit tuli yhtäkkii sininen kausi, ja piti myydä kaikki leopardikuvioiset leivänpaahtimetkin, ja pian oli koko kämppä sisustettuna tummansinisellä ja hopealla. Sitä kesti vajaa puoli vuotta, kunnes vaihdoin kaiken lasiin, peiliin ja metallihäkkyröihin. Sit Kemin asunnossa mulla oli jämiä vähän sieltä sun täältä, ja sit muutin takas silloisen avomiehen kaa yhteen, ja tultiin tänne etelään, Espooseen. Siellä sit oli niin iso kämppä, yli 80 neliöö, et yhteen huoneeseen meni ne mustavalkoset jäljelle jääneet kamat, yhteen pantterikuosit, yhteen sinistä ja loput oli vanhoja goottiesineitä. Sit tuli ero, ja muutin stadiin, Pihlajistoon yksiöön. Eka kertaa elämässäni innostuin pinkistä ja punaisen eri sävyistä, se kämppä ei todellakaan näyttäny goottimuijan kämpältä! Pinkkejä röyhelöitä, sydämiä, laavalamppuja, gerberankukan mallisia esineitä jne.. ja tietty kodinkoneet piti vaihtaa punasiks ja pinkeiks! No, sit tapasin nykyisen avomieheni ja muutettiin tänne Pukinmäkeen. Täällä nyt on makuuhuone, keittiö ja kylppäri täynnä sitä pinkkiä ja punasta räpellystä, sit on tosi paljon kaikkee itämaista krääsää; hindu- ja Buddha-patsaita ja mieheni iloks kaikenmaailman hippirättejä seinillä. Tää työhuone jossa nytkin tätä juttua naputtelen, oli ennen myös pinkki, mut nyt oon heivannu osan niistä kamoista varastoon, ja myös ne itämaaroinat on vähentyny tosi paljon. Olohuoneessa se goottius näkyy hieman (ellei vaatehuonettani lasketa
). Vitriinit ja tv-taso on mustat, seinillä on pari goottityylistä lippua, mustia takorautakynttilänjalkoja joissa roikkuu punasia kristalleja on aina ollut, sit kerään sellasia pieniä kultasia ja pronssisia maljakoita ja kynttilänjalkoja, ja sama minne kattoo, kaikkialla on lohikäärmeitä! oon rakastanu niitä aina ja keräilly aika kauan. Olohuoneen verhossakin on iso lohikäärme, sit on lohikäärmepeili, lohikäärmelamppu, lohikäärmetauluja ja sellanen rautanen hyllykkö jossa lohikäärme-esineitä. Mut nyt unohdin sen goottiteeman kun innostuin taas noista lohikäärmeistä. Mulla on toisen vitriinin päällä Kuolema-patsas, joka on aina kulkenu mukana talosta taloon, ja avomies vihaa sitä. Sit on sellanen pieni pääkallo vitriinissä mitä se myös vihaa
Jonkin verran sellasta antiikkista krääsää; kultasia tai pronssisia koukeroisia juttuja, kuten kynttilänjalkoja, sellanen pieni koristearkku, sit sellanen pieni antiikkinen, koristeellinen pöytä jonka yläpuolella samantapanen peili, samaa tyyliä oleva pöytäkello vitriinissä jne.. Sit kerään puusta tehtyjä käärmeitä (omistan vasta 3). Parissa mustassa liinassa on jotain pääkallojuttuja ja hämähäkinseittiä. Tauluissa on lohikäärmeiden ja parin itämaajutun lisäks muutama vampyyrin tai noidan kuva ja sit yhessä nurkassa lentelee pikku lepakoita
Ja on siellä jotain egyptiläistäkin, avomies kun on puoliks egyptiläinen. Eli kaikkee sälää sekasin. Eli kiteytettynä: olohuoneesta sen goottiuden jotenkin huomaa, haluisin yhtenäistää sisustusta hieman, mutta kun on niin suuri kämppä eikä just nyt varaa sellaseen.
Vain Viikatemiehelle on ovi avattava. Itse Kuolema on kunkin tavattava. Taipaleellaan ruusut kitkee, lakoon iskee kauran. Vaikka silmäni nyt verta itkee, silti minä nauran.
Goottifoorumi: Goottityyli: Goottisisustus