Suojattu on

ja jotkut todellakin, kun kuulevat sukunimeni ensi kertaa, yleensä varmistavat, onko se todella niin, koska suomalaiskorvaan se taas kuulostaa (ja näyttää) eräältä suomenkieliseltä sanalta, joka aiheuttaa "aaawwww..." tai "hihi!"-reaktion.
silti kannan sukunimeäni ylpeydellä.
mutta yhtä asiaa olemme joutuneet jo tuon miehekkeen kanssa miettimään, kun molemmilla on harvinaiset ja venäjän puolelta tulevat sukunimet, että mites sitten tehdään, jos avioliittoon mennään. ja kumpikin kun vihaa kaksiosaisia sukunimiä ja toisen sukunimi ei sovi toisen etunimeen ollenkaan. eli luultavasti se menee sitten näin: pidän oman sukunimeni, hän omansa, lapset saavat minun. yksinkertaista

Vah! Denuone latine loquebar? Me ineptum. Interdum modo elabitur.