Gootti.net

Ajankohtaista 1/2020: Foorumi on toistaiseksi vain lukumoodissa. Uusien viestien tai viestiketjujen lähettäminen ei ole mahdollista. Jäseneksi liittyminen ei ole mahdollista. Vanhat jäsenet voivat kirjautua sisään ja lukea sekä vastaanottaa yksityisviestejä, sekä päivittää profiilinsa tietoja.

Koulukiusattuja?

Kirjoittanut: LauriGhost (Jäsen)
  • #361
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 15.08.2010 00:34
Vaihdoin kolmosella koulua ja siitä oli kaiken laista härnäämistä (kiusaamista) kuutoseen asti.
Sitten tuli yläaste ja luokka vaihtu. Judossa olin käyny jo muutaman vuoden ja kunto ja itsevarmuus alko kehittyä. Enään ei kukaan kiusaa tai jos yrittää niin hastala vista baby (vai miten se nyt kirjotetaan). Nyt alko ysi ja olen muihin nähden hyvässä fyysisessä kunnossa ja porukassa sisällä.
Joo ei jaksa menneitä enempää muistella, meen nukkumaan. Lights off.
Kirjoittanut: Idiot (Jäsen)
  • #362
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 16.08.2010 18:04
Kiusattuna olin oikeastaan koko peruskoulun ajan. Eipä siinä ollut edes päivää, etteikö joku olisi ollut härnäämässä. Kyllähän siinä oli välillä opettajia ja muita välissä, mutta eipä tuo kauheasti estänyt. Tuosta kaikestahan seurasi sitten vaan aika hemmetin paha masennus. Peruskoulun jälkeen sitten vaihdoin kokonaan paikkakuntaa ja menin ammattikouluun, eikä ole enää kiusattu. Tottakai tuo kiusaaminen vaikuttaa elämään vieläkin, vaikka siitä jo onkin aikaa (nyt siis kolmas vuosi ammattikoulussa).
Kirjoittanut: BluhtEngl (Jäsen)
  • #363
  • Arvo: Asiantuntija
  • Lähetetty: 20.09.2010 22:52
koulukiusattuna tullu oltua oikeestaan koko peruskoulun ajan. ylä asteella pahemmin kun itseäni pari vuotta nuoremmat alko kiusaa. yks oli ainaki sellane. jälkee päi harmittanu kun ei apua hakenu. tuon takii ollu elämä vähän yhtä helvettiä. sosiaalisoituminen on vaikeaa kun ei uskalla tutustua uusin ihmisiin kun pelkää aina sitä negatiivista palautetta. olen kyllä yrittäny itselleni toitottaa että kaikki eivät ole samanlaisia... ala asteel oli naapuri luoka yks psykopaatti joka hermostu aina ihan pienestäki. suoraan sanoen meinas tappaa mut kun hakkas mun päätä lattiaan. nuppiin ei onneks oo tullu mitää. samanen jannu viskas kerra aikasemmi mädäntyneel puun pätkäl naamarii ja sillo se sano suoraa et mä tapan sut. onneks ei jatkanu. seki oli oikeestaan kans yks kiusattu välillä.
Kirjoittanut: WYMIOCIONY (Jäsen)
  • Lähetetty: 01.10.2010 15:08
Minua kiusattiin koulussa vaan muutama vuosi - vitoselta seiskalle olin kiusattu. Vaikka minua ei edes pitkään kiusattu (ainakaan verrattuna teihin, joita on kiusattu koko peruskoulun ajan), kyllä se sattui. Itsetunto oli välillä ihan täysin nollassa, elämänilo kadoksissa. Aloitin myös viiltelyn kiusaamisen takia, pikkuhiljaa pääsen tästä tavasta eroon. (Mutta koska pahan tavan tilalle tulee toinen paha tapa, tupakointini on lisääntynyt huimasti. Ew.)

Kiusaaminen lähti siitä, että aloin kuunnella raskaampaa musiikkia ja tyylinikin muuttui gootimpaan suuntaan. (No okei olin nolon näköinen, mutta eivätköhän kaikki tyylimokaile joskus. Olin kyllä elävä tyylimoka.) Kutosella kiusaaminen oli ehkä pahinta, mutta onneksi minulla oli silloinkin ihania ystäviä joiden avulla jaksoin. Tuo vuosi oli kyllä yhtä aikaa elämäni parhain ja hirvein.
Kun menin yläasteelle, kiusaaminen pikkuhiljaa väheni ja kasilla loppui oikeastaan kokonaan. Syytä tähän en osaa sanoa, mutta eipä siihen syytä tarvitse ollakkaan.

Enää minua ei kiusata, ysillä olen nyt. Itsetunto on kyllä noussut hurjasti, mikä on tosi hyvä juttu! Uskallan jopa tutustua uusiin ihmisiinkin~
Kirjoittanut: TyynePred (Nimetön)
  • Lähetetty: 22.10.2010 12:40
Jep, minua on kiusattu. Ala asteella, ei kiva
Kirjoittanut: winterheart (Jäsen)
  • #366
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 01.11.2010 22:44
Olin kiusattuna koko peruskouluajan ja jouduin heti alusta asti valitettavasti silmätikuksi yhdestä tietystä syystä. Kiusaaminen oli pääosin sanallista, mutta fyysistäkin tapahtui. Pari kertaa mm. kampattiin. Yleisesti fyysinen puoli oli tönimistä. Eipä se kivalta tuntunut, eikä myöskään sanallinen kiusaaminen. Nuo vuodet ovat tehneet musta vahvan persoonan, eikä mua enää saa kovin helposti lannistettua. Kuitenkin tunnen vielä pientä kaunaa entisiä luokka"kavereitani" kohtaan, vaikka monet tulevatkin nykyään iloisesti juttelemaan kadulla nähdessään. Mielestäni kauna on aivan oikeutettua. Miksi minä nyt yhtäkkiä kelpaisin, jos en silloin? Olin se ulkopuolinen aina, jota ei otettu porukkaan.

Kiusaaminen aiheutti minulle 14-vuotiaana masennuksen ja 18-vuotiaana sairastin maanisdepressiivisyyttä, kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Koko peruskouluaikaa varjosti selvä alemmuuden tunne ja epävarmuus itsestäni. Kävin psykologilla parin vuoden ajan, mutta enemmän minua auttoi ihan ystäville puhuminen.

Opettajat huomasivat minun olevan kiusattu, mutta eivät tehneet mitään. Äitini yritti auttaa minua pyytämällä opettajia puuttumaan kiusaamiseen, mutta sekin johti vain siihen "normaaliin" keskusteluun kiusatun ja kiusaajan välillä, jossa kiusaaja kielsi kaiken jne. Opettajat ilmeisesti olettivat, että tuollainen lopettaa kiusaamisen. Kiusaamiseen pitäisi puuttua muullakin tavalla kuin hyssyttelemällä asiaa ja vähättelemällä toisen ahdinkoa koulussa. Ennen peruskoulun päättymistä sain hieman itseluottamusta takaisin ja uskalsin jo hieman pistää vastaan. Sepä pistikin monen kiusaajan hämilleen.
Kirjoittanut: Loomy (Jäsen)
  • #367
  • Arvo: Edistynyt
  • • Muokkasi: Loomy
  • Lähetetty: 02.11.2010 05:08
Mua alettiin kiusata ala-asteen 2. luokalla. Jouduin uudelle luokalle, uusien ihmisten keskelle ja se varmaan teki musta helpon uhrin. Aluksi se oli aika harmitonta, mutta ala-asteen loppupuolella tilanne oli jo aika paha. Silloin sain joka päivä kuulla koulussa siitä miten ruma, läski, typerä ja muutenkin kaiken puolin turha olen. (Vaikka mikään noista ei ollut totta.) Välillä tuo yltyi fyysiseksikin; lievimmillään heittelemistä tavaroilla, jäisillä lumipalloilla tms. Kovimmillaan lyömistä sählymailalla, potkimista, retuuttamista hiuksista ja pään hakkaamista seinään.

Mut jätettiin täysin ulkopuoliseksi kaikesta, mun tavaroita hajotettiin ja muutenkin opiskelua sabotoitiin. Kuitenkin pari hyvää ystävää teki kouluajoista siedettävää.

Yläasteelle mennessä tyypit rupes onneksi aikuistumaan. Pääsin luokalle, jossa oli vaan pari ala-asteaikaista poikaa, ja niistä ei mulle mitään harmia enää ollut. Silloin mua ei oikeastaan ollut enää olemassa kenellekään, mun nimeä ei muistettu eikä muutenkaan mua noteerattu mitenkään. Se oli kuitenkin melko ok, kun paras kaveri oli samalla luokalla, ja ei se muiden seura sillä tavalla ois kiinnostanutkaan.

Tietenkin toi kiusaaminen jätti arvet. En luota uusiin ihmisiin ja saatan mennä täysin lukkoon, jos täytyy puhua vieraan kanssa. Kouluaikojen ongelmat vaikuttavat vieläkin paljon mun itsetuntooni ja koko elämäntilanteeseen erittäin negatiivisesti. Kuitenkin, olen jollain tavalla ehkä jopa kiitollinen siitä, että kaikki ei ole tullut niin helpolla.. Koska, kuten aiemmatkin tässä ovat sanoneet, se tosiaan kasvatti ja vahvisti ihmisenä. Mä myös tiedän niiden kiusaajien ansiosta minkälaiseksi mä en halua koskaan tulla, ja mitä mä en halua elämältä.
Kirjoittanut: iPOP (Jäsen)
  • #368
  • Arvo: Mahtigootti
  • Lähetetty: 28.07.2012 00:34
itteä on kiusattu juu.
pojat on kiusanneet niin fyysisesti kuin henkisesti 6 vuotta.
tytöt henkisesti 5 vuotta.
ja opettaja 2 vuotta (se aika kun se oli mun ope)
ehkä ensi kerralla kerron lisää.............................
Kirjoittanut: Burana (Jäsen)
  • #369
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 13.10.2012 03:38
Täälläkin yksi pitkään kiusattu.. Mua taasen kiusattiin ala- asteelta ylä- asteelle, sekä vähän lukiossa katsottiin kieroon mutta selän takana puhuttiin. Ja kaikki paska sen takia et olen niin helppo kiusattava kun en oikein ymmärrä sitä kiusaamista. Olen aina ihan suu auki että mitäs ihmettä..
Se oli suoranaista helvettiä. Kaikki konstit yritettiin muttei mikään auttanut ja opet ei kiinnostunut asiasta. Ala- asteella oli vielä yksi ihan hirveä ope joka teki mulle elinikäiset arvet niin, etten pysty vieläkään käymään koulua ilman ahdistuskohtauksia. Tosin oli siinä sitten kaikki muukin taustalla.. Mua nimittäin hakattiin kotona. Päivärytmini: Kouluun kiusattavaksi ja sitten kotiin hakattavaksi.
Olen saanut fyysisen ison arven kasvoihini kotona olleen väkivallan tuloksena.. Lisäksi tässä jokuaikaa sitten mun paras ystävänikin "jätti" mut kuin nallin kalliolle. Pitkän ystävyyden tuloksena sainkin paskaa niskaan.

Huh.. aikamoista. Silti jaksan arpinaamanakin vielä hymyillä. Sinisilmäinen kun olen. Mutta sitä ennen vähän mietinkin.. Kukapa haluaisi arpinaamaista tyttöystävää? Noh, onneksi sekin kysymys on jo kaukana takana : )
Kerron sitten myöhemmin lisää mitä sain kokea. Voimia kaikille!
Kirjoittanut: Korinabambi (Jäsen)
  • #370
  • Arvo: Edistynyt
  • Lähetetty: 29.11.2012 15:23
Ala-asteella tuo alkoi. Tavaroiden piilottamista, huutelua, selän takana puhumista, syrjintää nimittelyä ja opettaja joka suoraan sanoen totesi minut vainoharhaiseksi, kun kerroin kiusaamisesta ja pisti sitten luokan eteen haukuttavaksi. Kiusaamista jatkui koko ala- ja yläasteen läpi. Lukiossa lähinnä puhuttiin paskaa selän takana ja katsottiin pahasti. Hmmm. Tuloksena syömishäiriö, uupumus ja muuta skeidaa mitä parantelen terapiassa. Ei kotonakaan ollut ihan helppoa tuolloin. Tällä hetkellä käyn amista ja välillä sielläkin se sosiaalinen meininki aiheuttaa ahdistusta, mutta ei kukaan mua enää sentään kiusaa.

Kiusaaminen aiheutti paljon hallaa, mutta teki meikäläisestä itsenäisen, aikuisen ja ennen kaikkea vahvan ihmisen. Sen ryöpytyksen jälkeen kestää mitä vaan ja pärjää yksikseenkin. Olen niin iloinen, etten vetänyt itseäni kiikkuun silloin kun ajatus vielä kummitteli mielessä, sillä olen ihan koulun ulkopuolelta löytänyt aivan mahtavia ihmisiä, joiden takia jaksaa tarpoa tässä soisessa maailmassa, vaikka sitten veren maku suussa. Sisua, sitä ei entiseltä kiusatulta puutu. Ihailen vilpittömästi kaikkia, jotka ovat jaksaneet jatkaa elämää kiusaamisesta huolimatta.
Vaihda maisemaa

Uutta! Nyt voit ahtaa Gootti.netin kännykkäänkin. Palvelun uusimmat uutiset ja suositun keskustelualueen tuoreimmat viestit löytyvät nyt myös kevytversiona mobiililaitteille suunnatussa Gootti.mobi-palvelussa.

  • Goottifoorumia selaa 1 vakoilijaa ja 0 jäsentä . Kävijäennätys tehtiin 04.01.2022 03:50, jolloin paikalla oli väkeä yhteensä 501 henkeä!