Lainaus: Piiskansiima
tulee sieltä japaniasta jotain hyvääkin
Jep, viimeimmäksi sieltä tuli Nintendo Wii.
Lainaus: Piiskansiima
Leffapuolelta ainut katsottava on Final Fantasy XII Advent Children (ai että, mitä tietokonegrafiikan silmäniloa! Hävetkää disneyt ja pixarit...).
On nähty, mutta mielestäni se oli kaikin puolin pettymys. Animaatio toimi paikoin hyvin, mutta osittain jäi valovuoden päähän mm. Disneyn ja Pixarin tuotoksista.
Mikäli tietokoneanimaatio kiinnostaa, niin suosittelen katsomaan Immortel (ad vitam).
Japanilaisista leffoista pitää tietenkin mainita Tetsuo 1 ja 2. Ne ovat aika hilpeitä tekeleitä.
Lainaus: Piiskansiima
Taisi pointtini tulla selväksi siitä, että Japani on muutakin kuin isosilmäisiä vähäpukeisia piirroshoratsuja!
Joo tuleehan sieltä paljonkin kivoja asioita, mm. hyviä autoja ja viihde-elektroniikkaa. Olin aika tyrmäävä tuossa aiemmassa kommentissani, mutta se vaan on mun kirjoitustyyli joskus väsyneenä. En vaan jaksa käsittää mitenkään sitä, että joku maa tulee muotiin. Mä oon itse kuunnellut japanilaisia punkki/hardcore-bändejä jo 15v sitten ja nyt yhtäkkiä kaikki lapset kuuntelee jotain japanilaista, niinkuin koko maata ei olisi koskaan aiemmin ollut kartalla ollenkaan. Tuntuu, että mikä vaan sieltä tulee, on hyvää. Ei noin. Ei todellakaan noin. Onko seuraava kohde kenties Intia, sikäläiset Bollywood-leffat ainakin olisivat vaihtelua satunnaisten tanssikohtaustensa kanssa.
----------
Lopuksi lisää elokuvasta Immortel (ad vitam), kirjoitin tämän joskus blogiini (tämä on tiivistetty tekstiversio):
Immortelin on ohjannut sen perustana olevien sarjakuvien luoja Enki Bilal. Tämä näkyy ulospäin jonkinlaisena kompromissittomuutena ja sarjakuvista tutuilla kamerakulmilla. Leffa on Sin Cityn tyyliin sekoitus ihmisnäyttelyä, CGI:ta ja perinteistä piirustusta/animaatiota. Ulkoasu on todella kaunis, aivan samaa jälkeä kuin Bilalin sarjakuvissa. CGI ei leffan pienestä budjetista johtuen ole samaa tasoa kuin suurissa Hollywood-toteutuksissa, mutta toimii erinomaisen hyvin, sillä mitään realismia tässä ei todellakaan tavoitella.
Elokuva sijoittuu vuoden 2095 New Yorkiin, mutta tämä scifi-kehys on vain tapahtumapaikka, sen suuremmin tuosta ajankohdasta ei oteta iloa irti. Eli se on vain viitekehys, joka mahdollistaa jonkinlaiset futuristiset totalitäärimeiningit ja muut tieteisleffoista tutut ihmiskunnan ikävän kohtalon viitteet. Itse tarina kertoo muinaisen Egyptin jumalasta Horuksesta ja hänen visiitistään maan päällä. Kuvioon liittyy myös ihmiseksi pyrkivä humanoidi ja kapinallinen, joka on vastarinnassa poliisivaltion (ja valtion kumppanina toimivan suuryhtiön) natsimeininkiä vastaan.
Immortel on likaisen kaunis, tyly ja anteeksiantamaton. Sen tarinassa on imua. Henkilöhahmot ovat hieman ohuita, mutta riittävän mielenkiintoisia, koska heidän tekojaan ei selitellä amerikkalaiseen tyyliin. Moni asia ja henkilö jää täysin arvoitukseksi, mikä ei ole ollenkaan huono asia. Nykypäivänä meille tyrkytetään liikaakin valmiiksi pureskeltua huttua. Kyseessä on toiminnan täyttämä tieteiselokuva, mutta silti siinä ei suuremmin juosta poliisia karkuun tai tehdä muitakaan perusjuttuja, joita kaikissa Hollywoodin tieteistekeleissä on. Sen sijaan se on pohdiskeleva, sisältää (minun perverssistä mielestäni) mielenkiintoista dialogia, jopa kauniilla runoilla höystettynä.
Most will fail and all will die so none shall live to tell the tale.
Goottifoorumi: Yleiset korinat: Manga ja anime.