Minä puhun Tampereen murretta kun kerta täälläpäin asustelen, eli mää ja sää ja sitä rataa. Olen kirjoitellut paljon kaiken laista ja aina tietysti kirjakielellä, mutta kun on kyse omista mielipiteistä sun muista, niin kirjoitan puhekieltä ja kirjakieltä sekaisin (joku on saattanut huomata sen

) olen yrittänyt päästä siitä eroon, mutta kun ajattelee samalla kuin kirjoittaa niin aina sortuu siihen

Murteet on tosi hienoja asioita. Pikkuveljeni ja hänen äitinsä (meillä on eri äiti) puhuvat ihanaa Kemin murretta. on tosi huvittavaa, kun 3 vuotias poika puhuu sellaista heh

Isä, joka myös asuu siellä on matkustellut ja asunut ympäri suomea ei puhu kemiläisittäin. Mutta kyllä se murre tarttuu minuunkin heti jos olen siellä vähän pidempään ja joskus kun puhutaan puhelimessakin.