Kiethevez: "Non-Binary"

• Julkaistu maanantainana 28. heinäkuuta 2008
• Avainsanat: kiethevez

Kansikuva: Ariana Jordan

Göteborgilainen syntikkapoppiyhtye Kiethevez (www.kiethevez.com) manasi ilmoille laadukkaan comeback-albuminsa "Non-Binary" julkaistuaan kiekkonsa amerikkalaisen A Different Drumin kautta. Bändi solmi levy-yhtiön kanssa yhteistyösopimuksen kuluvan vuoden maaliskuussa. Levymerkki on Utahissa toimiva etenkin elektroniseen musiikkiin omistautunut musiikkitalo, joka julkaisee mm. Apoptygma Berzerkin, The Birthday Massacren, Cesium 137:n ja Clan of Xymoxin musiikkia Kiethevezin lisäksi.

Bändi kirjoitti vuosivälillä 2002-2005 noin 30 uutta biisiä. Kiethevez kertoo löytäneensä toden teolla näiden toimeliaiden vuosien aikana oman musiikillisen tyylinsä. Ryhmä ryhtyi luomaan studioalbumia vuoden 2005 alussa valittuaan noin 13 kappaletta käytettäväksi kiekon lopullisella kappalelistalla. Yhtye joutui lykkäämään albumin äänittämistä vuoden päivillä. Pitkäsoitto miksattiin vuoden 2006 loppuun mennessä ja ne tehtiin alusta alkaen jälleen maaliskuussa 2007. Saman vuoden lopussa kappale oli valmis masteroitavaksi.

"Non-Binary" -albumin kappaleet:

1. One world for the next
2. A million days
3. M
4. End of a bright night
5. How are we doing today
6. Non compos mentis
7. Niamh
8. Always a boy
9. Three
10. Be alone together
11. 26

Kiethevez on:

• Jesper Palmqvist (laulu ja kitarat)
• Per-Henrik Petersson (kitarat ja kosketinsoittimet)
• Jörgen Falmer (kosketinsoittimet ja taustalaulu)
• Tomas Amneskog (kosketinsoittimet)

Bändi perustettiin vokalisti Jesper Palmqvistin, Per-Henrik Peterssonin, Jörgen Falmerin ja Tomas Amneskogin toimesta vuonna 1991. He hakivat bändiprojektiinsa vaikutteita Ultravoxilta, U2:lta, The Curelta, New Orderilta ja myös Depeche Modelta. Alkuaikojen musiikkia yhtye itse luonnehtii vakavamieliseksi ja melankoliseksi popiksi, jossa on "aitoja" melodioita. Kiethevez kertoo ensimmäisten vuosiensa aikana kehittyneen syntetisaattorivetoisesta musiikkiryhmästä syntikkapoppia ja vaihtoehtorokkia soittavaksi hybridiksi.

Kuva: Jakob Hammarskjöld

Debyyttialbuminsa, nimeltään "Three Empty Words", bändi toi esiin vuonna 1994. Kiekko löi läpi Ruotsin vaihtoehtomusiikin piireissä. Albumin esikoissingleä "Anything Higher" soitettiin ahkerasti ruotsalaisilla radioasemilla ja siitä kuvattu musiikkivideo päätyi Z-TV:n esitettäväksi. Kiethevez teki levyn ilmestyttyä keikkoja Ruotsin maaperällä ja ryhtyi sitten työstämään musiikkia Öden-elokuvaa varten. Sen jälkeen bändi huomasi saavansa huomiota ulkomailta asti — etenkin Saksasta, Brasiliasta, Espanjasta ja Yhdysvalloista.

Yhdysvaltalainen A Differend Drum julkaisi bändin ensimmäisestä pitkäsoitosta jenkkiversion helmikuussa 1997. Samaan aikaan bändi oli viimeistelemässä uutta albumia kotimaassaan. Lokakuussa -97 kiekolta riipaistiin irti single "Can’t See This" ja pian sen jälkeen albumi "Opium" ilmestyi. Saman vuoden lopussa uusikin albumi ilmestyi USA:ssa.

"Opium" palkittiin SAMA:n toimesta vuonna 1998 vuoden parhaaksi pitkäsoitoksi. Saman vuoden syyskuussa levyltä ilmestynyt "Erina"_single julkaistiin ja se päätyi ahkeraan soittoon ympäri eurooppaa radioasemilla. Kiethevez hemmotteli yhdysvaltalaisia fanejaan julkaisemalla USA:ssa singlen "One Roman Choir" syyskuussa. Bändi kertoo kyseisen singlevärssyn muodostuneen underground-piireissä hittibiisiksi, jota soitettiin klubeilla tiheään tahtiin.

Bändi lähti New Yorkiin tekemään pari keikkaa konsertoituaan kotimaassaan kerta toisensa perään. Bändi aloitti reissun jälkeen Göteborgin Kårenissa "Yvonne"-albumin luomistyön. Tässä vaiheessa yhtyeen sisällä alkoi vellomaan tunne siitä, etteivät uudet kappaleet tuntuneet enää kyllin hyviltä julkaistaviksi. Osa bändin jäsenistä päätyi luomaan musiikkia elokuvia varten ja osa jäsenistä perusti omia bändiviritelmiään.

Elokuussa 2001 Kiethevezin joukot puhuttiin ympäri esiintymään göteborgilaisessa festivaalissa Göteborgs-kalaset. Esiintyminen sujui niin hyvin, että Kiethevez päätti jälleen ryhtyä luomaan musiikkia.