Gootti.net

Project Pitchfork: "Continuum Ride" (levyarvostelu)

Project Pitchforkin "Continuum Ride" -albumin etukannessa näkyy valokuva kolmesta mieshenkilöstä, jotka seisovat lähes suorassa jonossa tummaa, likaista seinää vasten.Julkaistiin 23.7.2010

Jo 20 vuotta toiminut Project Pitchfork ei jäänyt lepäämään laakereilleen 2009 ilmestyneen "Dream, Tiresias!" levyn tiimoilta, vaan julkaisi nyt uutukaisensa, joka kantaa nimeä "Continuum Ride".

Suomessakin viime kesänä vierailleen saksalaisyhtyeen järjestyksessään 14. studioalbumi jatkaa jopa turhankin samoilla linjoilla edeltäjänsä kanssa. Lopputulos on tasalaatuista ja tanssimaan houkuttelevaa synkkää elektroa. Kuitenkaan mikään biisi ei nouse aivan erityisesti edukseen joukosta ja ne tuntuvat olevan jatkoa edelliselle levylle, tai olevan jopa edellisen levyn "ylijäämäbiisit".

Kun "Dream, Tiresias!" oli varsinainen hittikimara, tuntuu ettei uudelle albumille ole jäänyt mitään erikoista tarjottavaa. Biisit ovat varsin tasatahtisia ja suorastaan rutiininomaisia, mutta toisaalta ainakin allekirjoittaneen korvaan varsin miellyttäviä ja melodioiltaan tarttuvia.

Ryhmäkuva Project Pitchforkin jäsenistä, jotka seisovat rivissä mustiin pukeutuneena elotonta ja nuhjuista taustaa vasten. Ilma on täynnä pölyä ja tuhkaa.
Valokuva: The Silent View, kuvankäsittely: Monozelle.

Vaikka "Continuum Ride" ei tuo muassaan oikein mitään uutta, eikä ole Project Pitchforkin parhaimmistoa, se ei kuitenkaan ole huono levy. Jos bändistä muuten pitää, niin levy on kuulemisen arvoinen, sillä se kuitenkin on hyvin bändille tyypillinen sisällöltään. Muuten levy toiminee parhaiten klubilla taustamusiikkina ja tanssilattialla, mutta mikään pakko-ostos se tuskin on esimerkiksi tämän genren ystäville.

"Continuum Ride" -albumin kappaleet:

  1. Way Of The World
  2. Stacked Visions
  3. The Dividing Line
  4. Endless Infinity
  5. Dead Cities
  6. Continuum
  7. Beholder
  8. Ghosts Of The Past
  9. Supersonic Snakebite
  10. Star Child
  11. 43rd Floor
  12. Full Contact

Project Pitchfork on:

  • Peter Spilles (sävellys, sanoitukset ja laulu)
  • Dirk Scheuber (kosketinsoitin)
  • Juergen Jansen (kosketinsoitin)

Arvostelu: Katja Sundqvist

Pisteet: 3/5

Tietoa julkaisusta

Jutun julkaisi Pete. Gootti.net-sivustolla on julkaistu tähän mennessä 5598 kirjoitusta. Valtaosa kirjoituksista käsittelee musiikkia ja elokuvia sekä erilaisia tapahtumia. Selaat juuri osion artikkeli ja kategorian julkaisuja. Tätä julkaisua päivitettiin viimeksi . Tämän uutisjutun kestolinkki on tässä. Haluatko auttaa artikkelin täydentämisessä, ehostamisessa, korjaamisessa? Jos haluat, ota toki yhteyttä. Jos haluat lukea Gootti.netin parhaimpia juttuja, tutustu tähän listaukseen.

Aiheeseen liittyviä tekstejä: Kauhuteemaiset kasinopelit nettikasinoilla, Helalyn Flowers julkaisi musiikkivideon "Halos"-remix-EP:ltä, Body Machine Body yhdeksättä kertaa Tallinnassa, Possible Space: "Under the Streets", Centhron: "Gottwerk V2".

Kommentit

Julkaisu Project Pitchfork: "Continuum Ride" (levyarvostelu). on saanut yhteensä 3 kommenttia. Voit lähettää uuden kommentin julkaisuun kirjoittamalla kommenttisi alapuolella näkyvään lomakkeeseen. Asiattomat kommentit sensuroidaan tai poistetaan jälkikäteen sivuston ylläpidon toimesta.

V 17. ä

Itselleni levy kyllä kolahti äärettömän paljon kovempaa kuin sinällään erinomainen Tiresias, joka tähän uutukaiseen verrattuna tuntuu nyt vasta haparoivalta lämmittelyltä. Uskaltaisin jopa itse nostaa tämän juurikin sinne Pitchforkin parhaimmistoon. No, makuasioitahan nämä tietenkin ovat, mutta on se kyllä kumma jos vaikkapa aivan uskomattomat ja selkeästi Spillesin sävellyskynän ehdottomiin mestariteoksiin kuuluvat Continuum ja Full Contact eivät muka erotu millään lailla muusta biisivalikoimasta.

Petri 17. ä

Tattista kommentista! Vinkkinä sinulle, että voipi pian tulla lisää Project Pitchfork -aiheista tavaraa. Kannattaa pysyä niin sanotusti langalla.

V 18. ä

Tosiaan vielä oli sanottava Continuum Ridesta, että soundi on kieltämättä muuttunut levyjen välillä yllättävän vähän, Petteri se ei laula kunnolla vieläkään ja sitä samaa synasoundia kuullaan ehkä jopa turhan paljon tunnelmointiosioissa. Vaikka kyllä nuo elementit edelleen potkivatkin. Biisimateriaali on joka tapauksessa mielestäni ehdottomasti tiukempaa kuin Tiresiaksella, ja vaihtelevampaa myös. Esim. Star Childin kaltaista kappaletta ei ole tainnut kuulua sitten Infernon tai Eon:Eonin. Mutta kiitos niinikään takaisin Petrille kommentista, ja ylipäätään kaikille Gootti.netin henkilökunnalle! Langoilla pysytään toki ehdottomasti, varsinkin jos tuollaista lupaillaan. Pitchfork on jotenkin Suomessa jäänyt harvojen herkuksi, jostain syystä siihen suhtaudutaan huomattavasti penseämmin täällä kuin kotimaassaan, jossa se on näissä piireissä huomattavan arvostettu. Amphi Festivalin Meet & Greetissä Spilles ei osannut sanoa Suomeen tulosta paljoakaan, “I’d love to, but we’ll see”.