Zeromancer: "The Death of Romance"

• Levyarvostelu julkaistu perjantainana 5. helmikuuta 2010
• Avainsanat: zeromancer

Julkaistaan 5.3.2010

"Death of Romance" on norjalaisen industrial rock -bändi Zeromancerin viides täyspitkä levy. Yhtyeen edellinen levy "Sinners International" ilmestyi vuonna 2009, joten uusi levy on lyöty kasaan aika nopealla aikataululla. Odotan mielenkiinnolla millaista materiaalia levy pitää sisällään.

Levyn kansitaiteeksi oli valittu aika kliseinen tummassa miljöössä sohvalla poseeraava goottityttönen. Jostain syystä ei mielessäni muodostunut yhteyttä kuvan ja levyn nimen kanssa ja levy saattaisi normaaliolosuhteissa jäädä tämän vuoksi levykaupassa hyllyyn ilman lähempää tarkastelua. Voihan tietenkin olla, että nätillä tytöllä on pyritty vetoamaan nimenomaan yhtyeen miesfaneihin.

Levyn ensimmäiseksi biisiksi oli ympätty 46 sekunnin mittainen aika mitäänsanomaton intro. Kakkosbiisi "Indystrypeople" iski heti svengaavuudellaan, minulle tuli siitä heti Zeromancerin ensimmäinen superhitti "Clone your lover". Uutukaisalbumin kakkosbiisin voisi ennustaa menestyvän hyvin radiosoitossa ja vetävän porukkaa tanssimaan klubeilla.

Levyn kolmosraita on nimeltään "The Hate Alphapet". Pakko sanoa, että jos en tietäisi, minkä yhtyeen kappale on kyseessä, olisin voinut luulla tätä Marilyn Mansonin kappaleeksi, sillä se muistuttaa jonkin verran Mansonin biisiä "Beautiful People". Eikä se huono asia ole, sillä kappale on kyllä varsin mukaansatempaava.
Neljäntenä biisinä on levyn nimikappale "The Death of Romance", joka on samalla levyn ensimmäinen hitaampi kappale. Alex Møklebustin laulu kuulostaa varsin kauniilta rauhallisen instrumentaalisävelten päälle. Kaiken kaikkiaan tästä kappaleesta jäi itselleni hieman surumielinen ja haikea fiilis.

Levyn seuraavat pari kappaletta jatkavat Zeromancerille tyypillisellä industrial-elementeillä maustetuilla rokkilinjalla. Biiseissä leikitellään niin hitaammilla ja bassovoittoisemmilla osuuksilla, sekä matalan murisevalla laululla, kuin puhtaammalla laulannalla ja rytmikkäämmillä, ja jopa hieman ambient-henkisillä konerytmeilläkin.

Mielestäni levyn parhaimmaksi kappaleeksi nousee yllättäen albumin toiseksi viimeinen kappale "Mint". Kappaleessa on jotenkin onnistuttu yhdistämään hyvät lyriikat, upealta kuulostava laulu, sekä biisin teemaan täydellisesti sopivat taustat. Tämä toimii ainakin minulle vaikka kyseessä on aika rauhallinen vetäisy.

Kaiken kaikkiaan "The Death of Romance" on aika monipuolinen paketti, josta riittää kuunneltavaa pitkäksikin aikaa. Kovinkaan raskasta, eikä myöskään älyttömän konevoittoista musiikkia ei levy sisällä, mutta jos hieman rennompi, kevyempi ja letkeämpi konesoundeilla varustettu musiikki kelpaa, kannattaa tämä levy hankkia.

"The Death of Romance" -albumin kappaleet:

1. 2.6.25
2. Industrypeople
3. The Hate Alphabet
4. The Death of Romance
5. The Pygmalion Effect
6. Murder Sound
7. Revengefu*k
8. Virgin Ring
9. The Plinth
10. Mint
11. V

Zeromancer on:

• Alex Møklebust (laulu)
• Kim Ljung (basso ja taustalaulu)
• Noralf Ronthi (rummut)
• Dan Heide (kitara)
• Lorry Kristiansen (kosketinsoittimet)

Pisteet: 4/5